Ulkonäköpaineita kokevat niin korkeasti kuin matalasti koulutetut, koulutustausta vaikuttaa erityisesti miesten kehonkuvaan

Julkaisuajankohta 29.8.2023

Omaan kehoon ja ulkonäköön liittyvät paineet näyttävät laajentuneen koskemaan kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Kehonkuvan ongelmat on tavattu liittää ylempiin yhteiskuntaluokkiin, mutta THL:n seurantatutkimuksen mukaan tyytymättömyys omaan kehoon sekä negatiivisemmaksi kehittyvä kehonkuva ovat tyypillisempiä matalasti koulutetuilla.

”Positiivinen kehonkuva ja oman kehon arvostaminen ovat yhteydessä parempaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, korkeamaan itsetuntoon ja terveellisempiin ruokailutottumuksiin”, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Elena Rosenqvist.

Kehotyytymättömyydessä esiintyvät koulutusryhmien väliset erot on tärkeää ottaa huomioon, kun pyritään vaikuttamaan eri sosioekonomisten ryhmien terveyskäyttäytymiseen. Tutkimuksen tulosten perusteella erityisesti matalasti koulutettujen miesten heikompaan kehonkuvaan on syytä kiinnittää huomiota.

Naisilla edelleen miehiä tiukemmat ulkonäkönormit

Seurantatutkimuksessa tarkasteltiin kehotyytymättömyyden esiintymistä sekä sen kehittymistä eri koulutusryhmissä naisilla ja miehillä aikuisuuden aikana.

Naiset ovat miehiä useammin tyytymättömiä kehoonsa koko elämänkaaren ajan riippumatta koulutustaustasta, mikä on todettu myös aiemmissa tutkimuksissa.

”Tiukemmat ulkonäkönormit sekä suurempi paine säilyttää nuorekas ulkonäkö ikääntyessä luultavasti selittävät sitä, miksi naiset kokevat enemmän kehotyytymättömyyttä”, Rosenqvist sanoo.

Tutkimuksen mukaan kehotyytymättömyys kasvoi iän mukana sekä naisilla että miehillä. Naisilla kehotyytymättömyys kääntyi kuitenkin pikemminkin laskuun silloin, kun poistettiin iän mukana tapahtuvan painonnousun vaikutus. Tämä tuo esiin sen, miten keskeinen rooli painolla on naisten länsimaisessa kehoihanteessa.

Korkeasti koulutettujen miesten kehotyytymättömyys lisääntyy keski-iässä

Koulutustaustalla ei ollut vaikutusta naisten kehonkuvaan eri ikävaiheissa. Sen sijaan koulutuksella oli vaikutusta siihen, miten naisten kehonkuva kehittyi elämänkaaren aikana: matalampi koulutus oli naisilla yhteydessä seurannan aikana tapahtuvaan kehotyytymättömyyden kasvuun. 

Miehillä kehotyytymättömyys oli yhteydessä matalampaan koulutukseen 32 ja 42 vuoden iässä. Kuitenkin 52-vuotiaana korkeasti koulutettujen miesten kehotyytymättömyys kasvoi samalle tasolle matalasti koulutettujen miesten kanssa.

”Kehotyytymättömyyden voimakas kasvu korkeasti koulutettujen miesten keskuudessa keski-iän aikana herättää kysymyksen, onko korkeasti koulutetuilla miehillä muita suuremmat paineet säilyttää nuorekas ulkonäkö iän karttuessa”, Rosenqvist pohtii.

Koulutustaustalla oli myös kauaskantoisia vaikutuksia miesten kehonkuvaan: matalammin koulutetuilla miehillä kehonkuva pysyi todennäköisemmin heikompana seurannan aikana. 

Tutkimus on osa Stressi, kehitys ja mielenterveys (TAM)-seurantatutkimusta, jossa yhtä tamperelaista ikäluokkaa on seurattu kyselylomakkein 16-, 22-, 32-, 42- ja 52 vuoden iässä.

Lisätietoja

Rosenqvist, E., Konttinen, H., Berg, N. et al. Development of Body Dissatisfaction in Women and Men at Different Educational Levels During the Life Course. Int.J. Behav. Med. (2023). 

Stressi, kehitys ja mielenterveys (TAM) 

Elena Rosenqvist
vieraileva tutkija
THL
puh. 050 529 2526
[email protected]

 

Mielenterveys Pääsivusto kehonkuva - thlfi koulutus - thlfi tutkimusuutinen - thlfi