Uutta tietoa sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannan toteutumisesta - sairauskohtaiset laaturekisteritiedot julkaistu
Sydäninfarktin sairastaneiden kolesterolitasoissa on alueellisia eroja. THL:n laaturekistereihin kuuluvan sydänrekisterin tietoja raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. THL:n laaturekisterit ovat raportoineet tuloksiaan vuodesta 2022 alkaen.
Sydäninfarktin sairastaneiden kolesterolitasoissa on alueellisia eroja. Noin vuosi infarktin saamisen jälkeen LDL-kolesterolin tavoitetaso (alle 1,4 mmol/l) saavutetaan vaihtelevasti. Kaikilla alueilla on myös tilanteita, joissa potilaiden kolesterolitasoja ei ole mitattu lainkaan, selviää THL:n ylläpitämän sydänrekisterin tiedoista. Sydänrekisterin tietoja raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa.
"Sydäninfarktin sairastaneilla potilailla korkea LDL-kolesteroli eli niin sanottu paha kolesteroli lisää uusintatapahtumien, kuten uuden sydäninfarktin riskiä", kertoo sydänrekisterin kliininen asiantuntija Pekka Porela. Jos LDL-kolesterolia on liikaa, sitä kertyy suonten seinämiin, jossa se ahtauttaa sepelvaltimoita.
"Seuraamalla sydäninfarktin sairastaneen potilaan rasva-arvoja ja erityisesti LDL-kolesterolia, voidaan sairauden etenemiseen puuttua", Porela toteaa.
Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterissä kaikki suomalaiset
Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin tuloksia saadaan nyt nähtäväksi ensimmäistä kertaa. Koska lähes kaikki suomalaiset käyvät elämänsä aikana useita kertoja suun terveydenhuollossa, voidaan rekisteristä seurata suun ja hampaiden sairauksien hoidon toteutumista koko Suomen väestössä.
"Suomalaisten yleisimmät suuta ja hampaita vaivaavat sairaudet, kuten kiinnityskudossairaudet ja hampaiden reikiintyminen eli karies, olisivat suureksi osaksi ehkäistävissä huolellisella omahoidolla ja ammattimaisella ehkäisevällä hoidolla. Erityisesti kiinnityskudossairaudet ovat riskitekijöitä muille sairauksille, kuten sydän- ja verenkiertosairauksille", kertoo suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin vastuuhenkilö Ulla Harjunmaa.
Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin raportista selviää, millaisia eroja alueiden välillä on esimerkiksi asukkaiden reikiintyneiden, paikattujen ja poistettujen hampaiden lukumäärissä. Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin myös alueelliset erot tietojen kirjaamisessa.
Psykoosipotilaiden hoidon jatkuvuudessa on edelleen parannettavaa
Psykoosien hoidon laaturekisterin raporteista on nähtävissä, kuinka psykoosin vuoksi sairaalahoidossa olleet palaavat usein psykiatriseen sairaalahoitoon: vuoden sisällä 55 prosenttia potilaista on palannut sairaalahoitoon. Alueiden välillä on eroja sairaanhoitoon paluussa, mutta erot eivät ole suuria. Ensimmäinen avohoitokäynti toteutuu viikon sisällä sairaalahoidon päättymisestä noin 60 prosentilla potilaista.
"Sairaalahoidon uusiutuminen nopeasti liittyy usein liian lyhyeksi jääneeseen edeltävään hoitojaksoon. Pidemmällä aikavälillä se, että avohoito ei ole toteutunut, lisää sairaalahoidon uusiutumisen todennäköisyyttä. Näihin tekijöihin vaikuttamalla on mahdollista ehkäistä sairaalahoitojen uusiutumista", korostaa psykoosien hoidon laaturekisterin vastuuhenkilö Jaana Suvisaari.
Ensimmäisen avohoitokäynnin toteutuminen nopeasti sairaalahoidon päättymisen jälkeen on tärkeää myös siksi, että psykiatrisessa sairaalahoidossa olleen henkilön voinnissa voi tapahtua nopeastikin muutoksia. Esimerkiksi itsemurhariski on suurimmillaan seitsemän vuorokauden kuluessa uloskirjoituksesta. Nopea avohoidon aloitus voi myös parantaa hoitoon sitoutumista.
THL:n laaturekisterien tiedoilla voidaan parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta
Laaturekisterityön ytimessä on tavoitteellinen vertaiskehittämistyö. "Pelkkä rekistereihin kerätty laatutieto ei välttämättä tarkoita parantuvaa hoidon laatua. Siksi laaturekisterien vertaiskehittämispäivässä kliinistä työtä tekeviä hoitajia ja lääkäreitä kannustetaan tunnistamaan tärkeimpiä kehittämisen kohteita ja asettamaan selkeät tavoitteet hoidon laadun parantamiselle", kertoo THL:n vaikuttavuusylilääkäri Aapo Tahkola.
Tahkola haluaa kannustaa kaikkia hyvinvointialueella työskenteleviä ammattilaisia tiedon äärelle. "Näin kattavasti tietoa hoidossa onnistumisesta ei ole ollut aiemmin saatavilla. Ainoastaan tietoa hyödyntämällä voimme saada aikaan muutosta", Tahkola korostaa.
Vertaiskehittämistä tehdään jo lähes jokaisessa laaturekisterissä. Ensi vuonna THL:n laaturekisterit järjestävät ensimmäisen yhteisen vertaiskehittämispäivän, joka vie vertaiskehittämistoimintaa kokonaisiin hoitoketjuihin. Mukaan kutsutaan erityisesti perusterveydenhuollon ammattilaisia koko Suomesta.
THL:n laaturekisterit ovat raportoineet tuloksiaan avoimesti verkossa vuodesta 2022 alkaen. Useat laaturekisterit päivittävät ja laajentavat raportointiaan joulukuun 2023 aikana. Mukaan saadaan aiemman kuuden laaturekisterin lisäksi myös kaksi uutta laaturekisteriä raportoimaan tuloksiaan: sydänrekisteri sekä suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteri.
Aiheesta lisää
Tutustu THL:n laaturekisteritoimintaan
THL:n laaturekisterien yhteinen vertaiskehittämispäivä Oulussa 22.5.2024
Ohjelma ja ilmoittautuminen
Lisätietoja
THL:n laaturekisterien raportit
Pekka Porela
osastonylilääkäri, sydänrekisterin kliininen asiantuntija
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
puh. 02 313 0668
[email protected]
Ulla Harjunmaa
ylihammaslääkäri, suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin vastuuhenkilö
THL
puh. 029 524 7375
[email protected]
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori, psykoosien hoidon laaturekisterin vastuuhenkilö
THL
puh. 029 524 8539
[email protected]
Aapo Tahkola
vaikuttavuusylilääkäri
THL
puh. 029 524 8188
[email protected]
