Vain puolet kotihoidon henkilöstön työajasta on asiakkaan kanssa tehtävää työtä
Kotihoidon henkilöstön työajasta vain noin puolet (47 %) on asiakasaikaa eli asiakkaan kanssa tehtävää työtä. Asiakasajan osuus oli vieläkin pienempi, jos yksikkö kärsi henkilöstöpulasta. Asiakasaikaan voi kuulua esimerkiksi asiakkaan auttaminen syömisessä tai hygieniasta huolehtimisessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannan mukaan valtaosa (71 %) kotihoidon henkilöstöstä on lähi- ja perushoitajia. Toiseksi eniten kotihoidossa työskentelee sairaan- ja terveydenhoitajia (22 %). Hoiva-avustajia työskenteli kotihoidossa koko maassa vain reilut 300 eli 2 prosenttia henkilöstöstä.
Eri työntekijäryhmien osuudet koko henkilöstöstä olivat melko samankaltaisia eri hyvinvointialueilla. Asiakasajan osuus kokonaistyöajasta sen sijaan vaihteli enemmän alueiden välillä.
”Mitä useammin yksikössä jouduttiin tekemään ylitöitä tai työskentelemään vajaalla henkilöstöllä, sitä pienempi osuus työntekijöiden työajasta oli asiakastyötä”, sanoo THL:n erikoistutkija Kim Josefsson.
”Asiakasajan alueellisia eroja voivat selittää myös esimerkiksi erot matka-ajoissa tai monisairaiden asiakkaiden vaatima eri ammattilaisten konsultointi, joita ei lasketa asiakasajaksi, jos työtä ei tehdä asiakkaan luona tai kanssa. Alueita on syytä kannustaa keskustelemaan keskenään ja pohtimaan keinoja, joilla asiakasajan osuutta kotihoidossa voisi nostaa korkeammaksi, koska lakikin siihen kannustaa”, Josefsson sanoo.
THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannassa selvitettiin muun muassa kotihoidon henkilöstön määrää ja henkilöstörakennetta sekä palvelun tuottamiseen käytettyä työaikaa toukokuussa 2022. Seurannassa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen sektorin kotihoidon palvelujen tuottajat. Seuranta on osa vanhuspalvelulain toteutumisen arviointia.
Lisätietoja
Yhteystiedot
Kim Josefsson
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7118
sähköposti: [email protected]
Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
[email protected]
