Vakavaan mielenterveyden häiriöön sairastuneille suunnatusta IPS-työhönvalmennuksesta hyviä tuloksia

Julkaisuajankohta 15.1.2024 8.02
Uutinen

Työhönvalmennuksesta on selkeää tukea vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työmarkkinoille pääsyssä, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta.

IPS (Individual Placement and Support) -työhönvalmennukseen osallistuneista 49 prosenttia työllistyi valmennuksen aikana avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen. Vuoden seurannassa 55 prosenttia oli työssä tai opiskelemassa.

Tutkimuksessa selvitettiin IPS-työhönvalmennuksen käyttöönoton onnistumista, mallin soveltuvuutta suomalaiseen palvelujärjestelmään ja valmennuksen tuloksellisuutta työllistymisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin kannalta. 

”Kaikilla on oikeus työhön, mutta vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavilla ei useinkaan ole ollut riittävää tukea työpaikan löytämiseen, vaikka työkykyä ja motivaatiota olisikin. IPS-työhönvalmennusta on pilotoitu Suomessa vuodesta 2021 lähtien psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna ja se on osoittautunut tuloksekkaaksi”, toteaa THL:n tutkija Noora Sipilä

IPS-työhönvalmennukseen osallistuneet olivat useimmiten työkyvyttömyyseläkkeellä, ja heillä kaikilla oli hoitosuhde psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. 

Lähtökohtana oma halu työllistyä

Valmennuksen lähtökohta on aina asiakkaan oma halu työllistyä. Työhön valmentaja antaa yksilöllistä ja räätälöityä tukea työnhakuun. Tavoitteena on nopea siirtyminen avoimille työmarkkinoille, ja työnhaussa ensisijaista ovat valmennettavan vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. 

”Monilla IPS-työhönvalmennukseen osallistuneilla oli kulunut pitkä aika työssäolosta tai työllistyminen ei ollut sairastumisen takia koskaan kunnolla onnistunut. Valmennuksessa työn nähdään tukevan toipumista. Tavoitteena on, että asiakas pääsee käyttämään olemassa olevaa työkykyään”, Sipilä sanoo.

IPS-työhönvalmennukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen. Valtaosa (81 %) koki saaneensa apua uuden työpaikan löytämisessä, työpaikkaan liittyvien tavoitteiden jäsentymisessä (76 %), urasuunnitelmien selkiytymisessä (68 %) ja työelämässä pysymisessä ja siellä jaksamisessa (64 %).

Työllistyneiden psykososiaalinen hyvinvointi vahvistui

Tutkimustulokset osoittivat myös, että IPS-työhönvalmennukseen osallistuneiden psykososiaalinen hyvinvointi lisääntyi. Vuoden seurannassa valmennettavien itsearvioitu terveys, itsetunto, sekä osallisuuden ja arvostuksen kokemukset vahvistuivat ja psyykkinen oireilu väheni. Lisäksi tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen, kykyyn voittaa vaikeudet, päivittäiseen pärjäämiseen sekä omien vahvuuksien kehittämiseen kasvoivat. 

”Työ on osa aikuisen ihmisen normatiivista elämänkulkua, ja sillä on merkittävä rooli arjessa. Palkkatulon lisäksi työ rytmittää arkisia toimintoja, työyhteisö tarjoaa sosiaalisia suhteita ja työssäkäynti antaa parhaimmillaan kokemuksen osallisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä. Tutkimuksessa psykososiaalisen hyvinvoinnin kohentuminen näkyikin erityisesti työssä tai opiskelemassa olleilla henkilöillä”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.

Psykiatrisen hoitotahon kokemukset IPS-työhönvalmennuksesta olivat myönteisiä

IPS-työhönvalmennus toteutetaan integroituneena psykiatriseen hoitoon. 

”Kiinteä yhteistyö valmennettavan psykiatrisen hoitotahon kanssa on avain työhönvalmennuksen onnistumiseen ja hyviin työllistymistuloksiin”, Sipilä kertoo. 

Sekä työhönvalmentajat että psykiatrisen hoidon ammattilaiset arvioivat, että yhteistyö sujui pääsääntöisesti hyvin. Lähes jokainen hoitotahon edustaja oli ainakin jossakin määrin sitä mieltä, että IPS-työhönvalmennus soveltui hyvin tukemaan mielenterveyskuntoutujan työelämätavoitteita, tuki psykiatrisesta sairaudesta toipumista ja loi tarvittavan lisän psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen Lisäksi valtaosa toivoi valmennuksen olevan kiinteä osa psykiatrista hoitoa tulevaisuudessakin. 

”IPS-työnvalmennus istuu hyvin psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen ja tarjoaa konkreettisen välineen asiakkaan kuntoutustavoitteiden toteuttamiseen käytännössä”, Appelqvist-Schmidlechner summaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2021–2022 IPS-työhönvalmennusta toteuttaneissa alueellisissa kokeiluissa HUS Psykiatriassa, Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluissa ja Siun sotessa. Tutkimukseen osallistui 310 IPS-työhönvalmennuksen mukaan tullutta henkilöä. 
Tutkimus toteutettiin osana THL:n IPS-kehittämishanketta, jota rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö osana kansallista mielenterveysstrategiaa.

IPS-työhönvalmennus on yhdysvaltalaislähtöinen näyttöön perustuva menetelmä, joka on kehitetty tukemaan vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavien henkilöiden palkkatyöhön pääsyä. 

Lähde

Sipilä N. & Appelqvist-Schmidlechner K. (2024): IPS Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden työllistymisen tukena. Arviointitutkimus toimintamallin käyttöönotosta, soveltuvuudesta ja koetusta vaikuttavuudesta. 

Lisätietoja

Noora Sipilä
tutkija
THL
puh. 029 524 7929
[email protected]

Kaija Appelqvist-Schmidlechner
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7275
[email protected] 

Mielenterveys Pääsivusto mielenterveys - Mielenterveys