Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2021 -kooste
Kehittämisellä, lainsäädännöllä ja osallistumisen käytännöillä kohti henkilökohtaistuvia vammaispalveluja ja kestävää hyvinvointivaltiota
Ennätysyleisön keränneessä Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2021 -webinaarissa kuultiin kahden päivän aikana osuvia analyyseja ja rakentavaa keskustelua vammaispalvelujen ja hyvinvointivaltion kehittämisestä. Uutisen lopusta löydät linkin striimin tallenteisiin.
Vuodesta 2013 järjestetyt neuvottelupäivät pidettiin ensimmäistä kertaa etäyhteydellä koronapandemian vuoksi. Tulevaisuutta rakentamassa nyt -teemalla kulkeneet neuvottelupäivät keräsivät 11.-12.2.2021 molempina päivinä noin 1300 osallistujaa.
Vammaispalvelut takaavat omannäköisen elämän
Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimin johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja erityisasiantuntija Jaana Viemerö Suomen Kuntaliitosta totesivat aluksi, että suurelle yleisölle pitäisi tehdä tunnetummaksi, että vammaispalvelut eivät ole "etuuksia" tai "lahjoja", vaan välttämättömiä palveluita ihmisten elämän kannalta. Tämän vahvisti henkilökohtaisten avustajien työnantaja Paula Mustalahti: ”Henkilökohtaiset avustajat takaavat minulle elämän, joka on minun näköiseni, monipuolinen ja mielekäs. Voin hoitaa itse omat asiani. Minulla on itsemääräämisoikeus."
Tutkijatohtori Ulla Särkikangas muistutti, että vammainen perheenjäsen vaikuttaa koko perheen elämään. Särkikankaan mukaan paljon palveluita tarvitsevien erityisperheiden kokonaistilanne voi olla yhteiskunnalle tunnistamaton. Perheiden tekemä metatyö palveluita saadakseen jää usein näkymättömiin. Kuitenkin nämä perheet kuuluvat eniten palveluita tarvitsevien ryhmään: ne edustavat 10 prosenttia kaikista asiakkaista, mutta kerryttävät 74 % kustannuksista.
Uusi ihmisoikeusperustainen lähestymistapa
Vammaispalveluihin kohdistuu paljon uudistuspaineita: vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden ohella osallisuus ja YK:n vammaisyleissopimuksen edellyttämä kaikenkattava ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ovat tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Vammaiset ihmiset nähdään aktiivisina kansalaisina eikä passiivisina toimenpiteiden kohteina. Kehitysvammaliiton kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala kertoi esimerkiksi vammaisten henkilöiden asumispalveluiden uusista laatuvaatimuksista. Ne painottavat henkilön mahdollisuutta tehdä valintoja ja kontrolloida omaa elämäänsä, tulla kohdelluksi arvostettuna yhteisön jäsenenä sekä oikeutta asua siellä missä muutkin ihmiset asuvat.
"On tärkeää puhua ihmisistä ja asiakkaista, ei rakenteista ja abstrakteista asioista”, totesi johtava asiantuntija Marjukka Turunen Kelasta. Tarvitsemme asiakkaille tuotua saavutettavaa tietoa ja palveluita, jotka suunnitellaan asiakkaiden kanssa. Palveluiden halutunsuuntainen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät monien toimialojen yhteistyötä. Esimerkkinä Lehti & kumppanit Oy:n lakimies Susanna Lehti jäsensi, miten asiakkaiden ja työntekijöiden käsitykset asumispalvelujen laadusta voidaan muotoilla hankinnan tarjouspyyntöön.
Miten taata hyvinvointivaltion kestävyys ja luottamus?
Miten vammaispalvelujen kokonaisuus sitten tulisi järjestää, jotta hyvinvointivaltio kestää – ja myös koronakriisin aikana ja jälkeen?
Tutkija Pauliina Havakka THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimistä jaotteli kestävyyden taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen kestävyyteen. Sosiaalisella kestävyydellä hän viittasi oikeudenmukaisuuteen, riittävyyteen ja luottamukseen. Poliittinen kestävyys puolestaan tarkoittaa yhteisymmärryksen pitävyyttä, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta pohti suvaitsevaisuuden ja luottamuksen käsitteitä. Hänen mukaansa luottamus on sosiaalista pääomaa. Suvaitseminen puolestaan sisältää katseen ylhäältä alaspäin.
Johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta muistutti, että Suomi on monissa mittauksissa maailman kärjessä. Toisaalta hän mainitsi lukuisia sosiaalisen kestävyyden ongelmakohtia, kuten syrjäytymisen, perusturvan heikon tason, sosioekonomiset terveyserot, työttömyyden, alueiden väliset erot ja syntyvyyden laskun. Taloudellisessa kestävyydessä Kiander nosti esiin ennen kaikkea väestön ikääntymisen, joka hyvinvointivaltiossa vaikuttaa voimakkaasti julkiseen talouteen. Tulisiko kasvavat sote-menot rahoittaa kiristämällä verotusta, leikkaamalla muita julkisia menoja, kasvattamalla sote-asiakkaiden maksuja vai karsimalla tai tehostamalla julkisia sote-palveluja?
Ohjelmissa ja hankkeissa uusia innovaatioita
Ratkaisuiksi vammaispalvelujen neuvottelupäivillä tarjottiin kehittämistyötä, lainsäädännön uudistamista ja käytännön oikeudenmukaista ja mitattavaa toimintaa.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman projektipäällikkö Päivi Achté THL:stä kuvasi, että kyseisen ohjelman tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Kehittämistyötä tehdään parhaillaan aluehankkeissa. Toiminnan painotus halutaan siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja varmistaa palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen. Kaikki nämä toimet hillitsevät kustannusten nousua.
Työkyky-ohjelman kehittämispäällikkö Jarno Karjalainen THL:stä kertoi, että laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen arvoja ovat mm. itsemääräämisoikeus, voimaantuminen, joustavuus ja saavutettavuus. Hän muistutti, että ammattilaisten osaamista on kehitettävä, jotta he tuntevat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi.
Hankekoordinaattori Iiro Toikka THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimistä avasi Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanketta (HB). Hankkeen tavoitteena on kehittää vammaispalvelujen tarjoamiseen HB:n Suomen malli, joka vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia. Hankkeen lopputuotos on hallituksen esityksen muotoon valmisteltu raportti.
HB-hankkeessa tuetun päätöksenteon käsite nousee tärkeään asemaan. ”Miten päästäisiin puolesta päättämisen kulttuurista kohti sitä, että ihminen tulisi aidosti nähdyksi ihmisenä ja että hän voisi taidoistaan riippumatta vaikuttaa elämäänsä?” kysyi puheterapeutti Katja Burakoff Kehitysvammaliitosta. Tiedottaja Sanni Purhonen Kynnys ry:stä muistutti, että tuettu päätöksenteko on ihmisoikeuskysymys.
Sote ja sotu uudistuvat
Vammaispalvelujen tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi koko maan iso ponnistus eli sote-uudistus. Uudistuksessa Suomeen luodaan hyvinvointialueisiin perustuva malli, jossa säännellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rakenteita ja rahoitusta. Kehittämisjohtaja Anu Muuri THL:stä sanoi, että uusien hyvinvointialueiden on tarkoitus vihdoin aloittaa toimintansa 1.1.2023.
Lisäksi Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ollaan uudistamassa. THL:n tutkimusprofessori Pasi Moision mukaan nykyinen sosiaaliturvamme on aikansa tuote, jota haastavat muuttuneet työmarkkinat ja väestö- ja perherakenteet sekä ihmisten muuttuneet arvot ja odotukset sosiaaliturvaa kohtaan. Moisio painotti, että uudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työn ytimessä tulee olla tosiasioihin perustuva rakentava dialogi, jossa haetaan yhteistä ymmärrystä asioista, vaikka poliittisista arvovalinnoista oltaisiin eri mieltä.
Uusi vammaispalvelulaki 2023
Vammaispalvelujen kannalta iso asia on myös vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen eli työnimeltään Valas III. Hallitus antoi uudesta vammaispalvelulaista esityksen eduskunnalle vuonna 2018, mutta esitys raukesi seuraavana vuonna. Nyt valmistelu on alkanut uudestaan, ja lain on tarkoitus tulla voimaan yhdessä sote-uudistuksen kanssa vuoden 2023 alussa.
Lakimies Sirkka Sivula ja neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoivat, että sote-uudistuksen lisäksi vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen lopulliseen sisältöön vaikuttavat itsemääräämisoikeuslainsäädännön ja työelämäosallisuutta koskevan lainsäädännön sisältö ja aikataulu.
Käytännön toteutus nähdään arjessa
Pääsihteeri Merja Heikkonen Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANEsta julkisti neuvottelupäivillä VANEn kansallisen toimintaohjelman vuosille 2020–2023. VANEn tehtävänä on koordinoida YK:n vammaisyleissopimuksen hallinnollista täytäntöönpanoa. "On merkittävää, että meillä on eri hallinnonalojen toimenpiteet yksissä kansissa”, iloitsi Heikkonen.
Ohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla pyritään osallisuudessa systemaattisuuteen. Vammaisten henkilöiden osallistumisesta päätöksentekoon Heikkonen mainitsi työllisyyspolitiikan: ”Järjestöillä on valtavasti osaamista vammaisten henkilöiden työllistymisestä, ne tulisi ottaa mukaan työllisyyden suunnitteluun."
Johtaja Kaisa Alanne Kuurojen Liitosta kertoi, että vammaisjärjestöt olivat tuoneet toimintaohjelmaan lisää konkreettisuutta, selkeitä aikatauluja ja järjestelmällistä seurantaa. Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Viemerön mielestä toimintaohjelman tuloksellisuuden kannalta keskeisiä ovat sen vaikutus käytännön asenteisiin ja sen tavoitteiden ja toimenpiteiden siirtyminen kentälle.
Projektipäällikkö Tanja Hirschovits-Gerz ja projektisuunnittelija Vuokko Coco THL:stä totesivat, että ihmisen kokemus osallisuudesta tai sen puutteesta on yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen, koettuun työkykyyn, elämänlaatuun ja köyhyyteen.
Arjen vammaissosiaalityössä osallisuus tarkoittaa asiakkaan yksilöllisen tilanteen kuuntelemista ja toiveiden huomioimista. Henkilökohtaistetut palvelut vastaavat oikeaan tarpeeseen oikeaan aikaan. Asiakastyötä tekevän ammattilaisen tärkeä työväline ovat vuorovaikutustaidot. Vammaissosiaalityössä keskeistä on myös vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen käyttäminen ja kohtaamistilanteiden mukauttaminen asiakkaalle toimiviksi.
Tavataan ensi vuonna neuvottelupäivillä
Yhteinen työmme jatkuu, ja keskustelu vammaispalvelujen tulevaisuudesta jatkuu. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät pidetään seuraavan kerran keväällä 2022. Kiitos kaikille osallistumista webinaariin ja tavataan viimeistään ensi vuonna!
Lisätietoja:
Päivi Nurmi-Koikkalainen
johtava asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 7454
[email protected]
Vammaispalvelujen neuvottelupäivät esitysten striimin tallenteet
