Vangeilla on Suomessa useita samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihdehäiriöitä, infektiotauteja ja yksinäisyyttä
Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yksikön tuoreesta tutkimuksesta.
Tuore tutkimus kuvaa vankien terveyttä ja hyvinvointia aiempaa kattavammin
Tutkimus käsittelee vankien terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti eri näkökulmista: käsiteltäviä aiheita ovat muiden muassa vankien psykoottiset häiriöt, yksinäisyyden kokemukset, infektiotaudit, tupakointi ja sosiaalinen osallisuus.
Laajassa tutkimusaineistossa on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoja lähes joka neljänneltä vankeuttaan suorittavalta.
”Nämä tutkimustulokset ovat paras tämänhetkinen käsityksemme vankien terveydestä ja hyvinvoinnista. Ne auttavat osaltaan ymmärtämään, mihin Rikosseuraamuslaitoksen on panostettava ja millaisia palvelujatkumoita tarvitaan. Tutkimustulokset korostavat Rikosseuraamuslaitoksen, Vankiterveydenhuollon ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön merkitystä”, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi.
”Vankien terveyttä ja hyvinvointia Suomessa ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti. Vangit eivät yleensä näy perinteisissä väestötutkimuksissa. Tutkimuksessamme ei keskitytä ainoastaan vankila-aikaiseen terveydentilaan – se olisi riittämätön tavoite –, vaan etsitään myös keinoja tunnistaa hoidon tarpeita ennen vankeutta ja vahvistaa hoidon ja palvelujen jatkuvuutta vankila-ajan jälkeen”, kertoo tutkimusjohtaja Mika Rautanen THL:stä.
Tutkimuksessa on hyödynnetty väestötutkimuksissa yleisesti käytettyjä terveys- ja hyvinvointimittareita, jotta tuloksia voi vertailla myös muihin väestötutkimuksiin. Terveys- ja hyvinvointitiedon lisäksi tutkimus tarjoaa tutkitun tiedon pohjalta suosituksia ja ehdotuksia jatkotoimiksi.
Vankien terveyttä ja hyvinvointia on tutkittu viimeksi vuosina 2005–2010.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorilla vangeilla
Vanhemmilla vangeilla päihdeongelmat liittyvät erityisesti alkoholiin, kun nuoremmilla yleisimpiä ovat huumeongelmat. Vangeista joka toinen kertoi käyttäneensä amfetamiinia vankilakautta edeltäneen vuoden aikana.
Myös kokaiinin käyttö on yleistynyt. Huumeita käytetään usein pistämällä ja jakamalla yhteisiä välineitä, joten monella on tarttuva C-hepatiitti.
Päihdekäytön joskus laukaisema psykoosi todettiin joka kolmannella vangilla. Kahdeksan prosenttia vangeista on sairastunut elämänsä aikana varsinaiseen psykoosisairauteen.
Yhä harvempi kokee olevansa työkykyinen
Lähes yhdeksän naista ja kahdeksan miestä kymmenestä on tullut vankilaan työelämän ulkopuolelta. Vangeista noin 60 prosenttia arvioi itsensä työkykyiseksi, kun 15 vuotta aiemmin niin arvioi noin 80 prosenttia. Vankien alentuneeseen työkykyyn vaikuttavat tutkimuksen perusteella liittyvän ainakin ADHD-piirteet, psykoosisairaus, huono suun terveys, matala resilienssi, heikot kielelliset taidot, yksinäisyys ja osallisuuden kokemuksen puute.
”Tutkimushoitajan tekemän arvion mukaan joka kolmannen vangin alentunut työkyky olisi palautettavissa kuntoutuksen avulla. Vankeusaika antaa hyvän ajanjakson työelämän ulkopuolella olleiden henkilöiden toiminnallisen työkyvyn havainnointiin ja työllistymisen esteiden arviointiin”, Rautanen toteaa.
Useat vangit ovat kokeneet väkivaltaa
Vangit ovat kokeneet monenlaista väkivaltaa elämänsä aikana. Fyysistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki, ja taloudellisen väkivallan uhreja oli kolmasosa tutkituista. Joka neljäs vanki raportoi kokevansa traumaoireita.
Lukuisista riskeistä ja ongelmista huolimatta vangit ovat usein varovaisen realistisia ja optimistisia tulevan suhteen. Useat toivovat tulevaisuutta ilman päihteitä ja väkivaltaa eivätkä usko juuttuvansa vankilakierteeseen.
Syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisy lisää yhteiskunnan turvallisuutta
Vankeusaikana on mahdollista tavoittaa ne palveluiden suurkuluttajat, joita ei kyetä auttamaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vankien motivaatio hoitaa terveyttään on tutkimuksen perusteella korkea: asteikolla nollasta kymmeneen yhdeksän.
”Vankiloiden monipuolisille palveluille on ehdottomasti tarvetta. Asunto vapautuvalle vangille, työkykyselvitys ja työkokeilu, C-hepatiitin häätö ja vertaisia auttamaan yksinäisyyden kanssa, niin päihdehäiriöstäkin toipuminen on todennäköisempää. Kun ongelmia on paljon, yhdessäkin asiassa onnistuminen voi riittää ja tuoda korjaavan kokemuksen, joka pitää yllä motivaatiota hoitaa omaa terveyttä myös vapautumisen jälkeen” sanoo Rautanen.
”Tämä yhtälö luo hyvän mahdollisuuden säästää tulevaisuuden sote-kustannuksissa, jos palveluiden suurkulutus saadaan muutettua kohtuukäytöksi”, Rautanen jatkaa.
Vankiloiden palveluiden kehittämisen lisäksi syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisy jo ennalta on äärimmäisen tärkeää.
”Vankilan palveluiden lisäksi kaikki yhteiskunnan ennaltaehkäisevä apu esimerkiksi neuvoloihin ja kouluihin ADHD- ja käytösongelmien kanssa painivien perheiden tueksi on tarpeen. Syrjäytymisen ja rikollisuuden ennaltaehkäisy lisää parhaimmillaan koko yhteiskuntamme hyvinvointia ja turvallisuutta”, Rautanen summaa.
Lisätiedot
Mika Rautanen
Tutkimuksen johtaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Vankiterveydenhuolto
[email protected]
029 5245 766
Jussi Korkeamäki
Johtaja
Vankiterveydenhuolto
[email protected]
0295245723
