Vanhempien päihdeongelmat ja lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle ovat yhteydessä perheen asuinalueeseen
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan kaupunkien keskusta- ja lähiöalueille keskittyy kehysalueita enemmän perheitä, joissa on monenlaista huono-osaisuutta. Näillä alueilla on myös enemmän lapsia, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Eniten kodin ulkopuolelle sijoitetaan kerrostalovaltaisilla lähiöalueilla asuvia lapsia.
Tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheissä esiintyvien päihde- ja mielenterveysongelmien sekä toimeentulovaikeuksien alueellista keskittymistä sekä sitä, miten asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä siihen, miten usein lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
”Lähiöissä asuvien lasten vanhemmilla päihde- tai mielenterveysongelmat sekä toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä kuin kehysalueella asuvien lasten vanhemmilla”, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
Lisäksi alueilla, joilla vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien, työttömien, yksinhuoltajien sekä maahanmuuttajien osuudet ovat suurempia, lapsen päätyminen sijoitetuksi kodin ulkopuolelle on yleisempää.
”Korkeimman työttömyysasteen alueilla alakouluikäisistä lapsista yksi 33:sta on sijoitettu , kun matalimman työttömyysasteen alueilla vastaava suhdeluku on yksi 125:stä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.
Tutkimuksessa havaitut erot asuinalueiden välillä olivat melko pieniä, mutta selkeitä.
Erilaisten asuinalueiden huomiointi on tärkeää ennaltaehkäisevän työn ja palveluiden suunnittelussa
Vanhempien päihdeongelmat saattavat osaltaan selittää sekä huono-osaisille asuinalueille päätymistä että lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Toisaalta molempien taustalla saattaa olla vanhempien sosioekonominen huono-osaisuus.
Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, aiheuttaako asuinalueen huono-osaisuus kodin ulkopuolelle sijoitetuksi päätymistä. Huono-osaisilla alueilla on joka tapauksessa enemmän tarvetta ennaltaehkäisevälle työlle ja palveluille.
”Asuinalueiden väestörakenteen eriytyminen korostuu suurissa kaupungeissa, eikä tuloksia voi suoraan yleistää koko Suomea koskeviksi. Havainnot kuitenkin tuovat uutta tietoa päihdeongelmien ja lastensuojelutarpeen keskittymisestä asuinalueille, joilla on huono-osaisuutta. Erilaiset asuinalueet ja perheiden tarpeet on syytä huomioida ennaltaehkäisevää työtä ja palveluita suunniteltaessa”, Raitasalo toteaa.
Tutkimuksen aineisto perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereihin ja sisältää kaikki vuonna 2002 Suomessa syntyneet lapset sekä heidän biologiset vanhempansa. Tutkimus on osa ympäristöministeriön Lähiöohjelmaan 2020–2022 kuuluvaa tutkimushanketta Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien muokkaajina.
Tutkimuksesta tiiviisti: Lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle ja vanhempien päihdeongelmat erityyppisillä asuinalueilla.
Julkaisu on osa Suomen sosiaalinen tila -julkaisusarjaa.
Lisätietoa
Kirsimarja Raitasalo
erikoistutkija
puh. 029 524 7005
Timo Kauppinen
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7233
Sähköpostit: [email protected]
