Vankien määrän vähentäminen ja rajoitukset auttavat ehkäisemään koronaviruksen leviämistä vankiloissa
Suomen vankiloissa pyritään kaikin keinoin välttämään koronaviruksen leviäminen.
THL:n alaiseen hallintoon kuuluvan Vankiterveydenhuollon johtajana huhtikuun alussa aloittaneen Jussi Korkeamäen mukaan tavoitteessa on onnistuttu tähän mennessä erittäin hyvin. Suomen vankiloissa ei ole todettu koronavirustartuntoja.
”Valitettavasti se on tarkoittanut muun muassa vierailujen rajoittamista, mikä luonnollisesti aiheuttaa henkistä kuormitusta vangeille”, Korkeamäki kertoo.
Erityisesti suljetuissa laitoksissa koronavirusinfektion leviäminen olisi vaarallista. Monella vangeista on perussairauksia, jotka lisäävät vakavan infektion riskiä.
Suomessa otettiin huhtikuussa käyttöön heinäkuun loppuun asti voimassa oleva väliaikainen laki, jolla pyritään vähentämään vankien määrää. Lain nojalla esimerkiksi sakon muuntorangaistuksia ei panna toimeen ennen elokuuta.
”Vankiloissa olevien vankien määrä on jo vähentynyt. Näin on pystytty varautumaan mahdolliseen henkilökunnan sairastumisten aiheuttamaan työntekijävajeeseen. Samalla suojelemme vankeja vähentämällä kontaktien määrää vankilan sisällä”, Korkeamäki kuvailee.
Toimiva arki ja osaava henkilöstö ovat kaiken pohja
Korkeamäki katsoo, että poikkeusolojen aikana uudessa työssä aloittaminen vaatii selkeitä tavoitteita. Kaiken kulmakivenä on sujuva arki, jonka pohjalta muun muassa hoito- ja palveluketjuja voidaan kehittää.
”Vankiterveydenhuoltoa on kehitetty paljon viime vuosina. Yhteistyön muun terveydenhuollon kanssa tulee edelleen parantua, jotta hoito- ja palveluketjut olisivat mahdollisimman saumattomia niin vankilaan tullessa kuin sieltä vapauduttaessa. Vankeusaikana esimerkiksi päihderiippuvuuksiin pystytään puuttumaan aktiivisesti. Tämä hyvä työ ei saisi katketa vankeusajan päättyessä”, Korkeamäki sanoo.
Hänen mukaansa vankiterveydenhuollon tärkein tehtävä on tuottaa vangeille laadukkaita terveyspalveluita, mikä edellyttää riittävää ja osaavaa henkilöstöä.
”Meillä on huippuosaajia, joilla on paitsi terveydenhuollon osaamista, myös oikeaa asennetta ja ymmärrystä erityisryhmiä kohtaan. Pyrimme tekemään vankiterveydenhuollosta entistä houkuttelevamman työpaikan.”
Vankien hoidon jatkuvuus huomioitava sote-uudistuksessa
Korkeamäellä on monipuolista kokemusta terveydenhuollosta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Hän on toiminut potilastyön lisäksi johtotehtävissä ja muun muassa Pirkanmaan sote-keskustyöryhmän puheenjohtajana.
”Vankiterveydenhuollon merkitys on tärkeää muistaa sote-uudistuksessa, jotta myös vankien palvelu- ja hoitoketjut saadaan sujuviksi ja heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan voidaan tukea”, Korkeamäki korostaa.
Vankiterveydenhuollon kenttä on hyvin verkottunut, ja toimijoita on paljon. Korkeamäen mukaan yhteistyötä tehdään erityisesti eri ministeriöiden, Rikosseuraamuslaitoksen sekä THL:n kanssa.
”On ollut ilo huomata, että kaikki, joiden kanssa olen toistaiseksi ollut yhteydessä, kokevat yhteistyön tärkeäksi. Etäyhteydet luovat tietenkin nyt oman ulottuvuutensa. Niin henkilökunnan kuin sidosryhmien henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeää, kun tilanne normalisoituu”, Korkeamäki summaa alkua uudessa tehtävässään.
Lisätietoja
Vankiterveydenhuolto
Jussi Korkeamäki
johtaja
[email protected]
