Varusmiesten koulukiusaamiskokemukset ovat yhteydessä heikompaan itsetuntoon
Koulukiusaamista kokeneiden varusmiesten itsetunto on alhaisempi niihin varusmiehiin verrattuna, jotka eivät ole joutuneet koulukiusaamisen kohteeksi. Tämä käy ilmi Puolustusvoimien, Sotilaslääketieteen keskuksen, Maanpuolustuskorkeakoulun sekä THL:n yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta. Siinä tarkasteltiin vuosina 2015–2021 palveluksen aloittaneita varusmiehiä.
Kyselyn mukaan viittä prosenttia varusmiehistä oli kiusattu kouluaikana säännöllisesti. Varusmiehistä 38 prosenttia raportoi tulleensa joskus koulukiusatuksi. Mitä säännöllisemmin vastaaja oli joutunut kokemaan koulukiusaamista, sitä heikompi oli hänen itsetuntonsa.
Koulukiusaamiskokemuksilla on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia, myös pitkällä aikavälillä. Koulukiusaamisen tiedetään olevan yhteydessä erilaisiin mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen sekä itsemurha-ajatuksiin. Joskus kokemukset heijastuvat aikuisikään saakka.
”Koulukiusaamiskokemukset nakertavat luonnollisesti nuoren itsetuntoa, jos kiusaaminen on toistuvaa, eikä nuorella ole lähiympäristössään tukenaan muita ihmisiä tai yhteisöjä, jotka voivat kannatella häntä”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Vapaa-ajan liikunta vahvistaa mielenterveyttä ja parantaa itsetuntoa
Tutkimus toi esille, että reipas vapaa-ajan liikunta jo kerran viikossa lievensi koulukiusaamiskokemusten ja huonon itsetunnon välistä yhteyttä. Tulosta voidaan selittää sillä, että vapaa-ajan liikuntaa harrastavilla on tutkitusti todettu olevan vahvempi itsetunto liikuntaa harrastamattomiin nuoriin verrattuna. Liikunta vahvistaa usein myönteistä minäkäsitystä, mikä näkyy parempana itsetuntona.
Tulos voi selittyä myös sillä, että liikunnan harrastaminen tarjoaa nuorelle usein tärkeän sosiaalisen ryhmän tai yhteisön, johon nuori tuntee kuuluvansa.
”Kun nuori saa hyväksyntää ja kuuluvuuden tunnetta muualta, ovat koulukiusaamiskokemusten negatiiviset vaikutukset helpommin siedettävissä”, Appelqvist-Schmidlechner pohtii.
Positiivisten vertaissuhteiden tiedetään olevan merkittävä suojatekijä sekä koulukiusaamiselle että kiusatuksi joutumiselle. Liikuntaharrastus, kuten myös jokin muu nuorelle mielekäs harrastus, on yksi keino päästä kokemaan positiivisia vertaissuhteita ja ryhmään kuulumista muualla kuin kouluyhteisössä.
”Harrastukset voivat toimia nuoria voimaannuttavina ja mielen hyvinvointia vahvistavina ympäristöinä, suojaten nuoren mielenterveyttä myös kuormittavissa tilanteissa, kuten koulukiusaamistapauksissa”, Appelqvist-Schmidlechner toteaa.
Tutkimuksen aineiston on kerätty vuosina 2015–2021 palveluksensa aloittaneilta varusmiehiltä. Kyselyaineisto koostuu lähes 150 000 palveluksensa aloittaneen varusmiehen vastauksista. Tutkimus julkaistiin huhtikuun alussa Mental Health and Physical Activity -lehdessä.
Lähde
Appelqvist-Schmidlechner K, Heikkinen R, Vasankari T, Virtanen T, Pihlainen K, Honkanen T, Kyröläinen H, Vaara JP (2024). Moderating effect of leisure-time physical activity on the relationship between bullying victimisation and self-esteem in young Finnish men. Mental Health and Physical Activity 26.
Lisätietoja
Kaija Appelqvist-Schmidlechner
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7275
[email protected]
