Veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus ja kuolleisuus kaksinkertaistuivat Suomessa vuosien 2004−2018 aikana
Vuosien 2004−2018 aikana Suomessa todettiin kaikkiaan 173 715 veriviljelypositiivista infektiota. Vuosittainen ilmaantuvuus lisääntyi tutkimusjakson aikana 150 tapauksesta 100 000 asukasta kohden 309 tapaukseen /100 000 asukasta.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta, joka on julkaistu Emerging Infectious Diseases -lehdessä.
Ilmaantuvuus kohosi eniten ikääntyneillä
Merkittävin ilmaantuvuuden nousu todettiin ikääntyneillä, yli 80-vuotiailla henkilöillä. Potilaista 13 prosenttia kuoli 30 päivän kuluessa infektion toteamisesta. Tämä tapauskuolleisuus laski tutkimusjakson aikana hieman (13.0–12.6 %), mutta väestöön suhteutettu kuolleisuus lähes kaksinkertaistui, 20:sta 39:ään kuolemaan/100 000 asukasta.
Kotialkuisten veriviljelypositiivisten infektioiden osuus kaikista tapauksista lisääntyi 67 prosentista 78 prosenttiin, ja vaikeasti perussairaiden potilaiden osuus sairastuneista 14 prosentista 23 prosenttiin.
”Ilmaantuvuuden nousu liittyy todennäköisesti väestön ikääntymiseen ja perussairauksien yleistymiseen, sekä monien sairauksien, kuten syövän, tehostuneisiin hoitomuotoihin. Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus on vaihdellut välillä 120–220 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa”, HUS:n infektiolääkäri Keiju Kontula sanoo.
E. colin aiheuttamat infektiot kasvussa
Vuosien 2004–2018 välisenä aikana Escherichia coli -bakteerin aiheuttamien veriviljelypositiivisten infektioiden osuus kaikista tapauksista nousi 26 prosentista 30 prosenttiin. Moniresistenttien mikrobien aiheuttamien infektioiden osuus lisääntyi 0,4 prosentista 2,8 prosenttiin. Tämä liittyi pääasiassa ESBL-E. colin, eli laajakirjoisia β-laktamaaseja tuottavan kannan osuuden kasvuun.
Veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajamikrobien ja resistenssitilanteen kansallinen seuranta on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että sairaaloiden hoitosuositukset ovat ajan tasalla.
”Veriviljelypositiiviset infektiot ovat vakavia yleisinfektioita, joihin liittyy korkea kuolleisuus. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vakavien kotialkuisten infektioiden tunnistamiseen ja viiveettömään hoitoon tulisi kiinnittää huomioita, erityisesti vaikeasti perussairaiden kohdalla. Myös tehostetut toimet veriviljelypositiivisten infektioiden ehkäisemiseksi esimerkiksi hoitolaitoksissa ja toimenpiteiden yhteydessä ovat tarpeen”, Kontula sanoo.
Tutkimuksen aineistossa on hyödynnetty tartuntatautirekisterin, väestörekisterikeskuksen ja hoitoilmoitusrekisterin tietoja.
Lisätiedot
Population-Based Study of Bloodstream Infection Incidence and Mortality Rates, Finland, 2004–2018
(Emerging Infectious Diseases, Vol. 27, No. 10, October 2021)
Keiju Kontula
infektiolääkäri
HUS
[email protected]