Yhteisöllisyys ja aidot kohtaamiset ovat yksinasuvalle tärkeitä
Julkisten tilojen sulkeutuminen ja yhteisöllisen tuen puute ovat vaikuttaneet negatiivisesti yksinasuvien mielen hyvinvointiin korona-aikana. Internetiin siirretyt tapahtumat eivät ole korvanneet aitoja kohtaamisia. Tiedot selviävät Yksinasuvien mielen hyvinvoinnin haastattelututkimuksesta (POMELA), johon osallistui 72 eri ikäistä suomalaista yksinasuvaa.
Tutkimuksen mukaan julkiset tilat, joissa on muiden ihmisten ympäröimänä, ovat lisänneet turvallisuuden tunnetta ja kokemusta yhteisöllisestä tuesta. Kaikille avoimet tilat tukevat yksinasuvien mielen hyvinvointia monipuolisesti ja luovat kokemuksia yhteisöllisestä sosiaalisesta tuesta.
”Julkiset tilat, kuten kirjastot, kauppakeskukset ja museot, ovat etenkin yksinasuville tärkeitä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden yhteisöllisyyteen paikassa, joka on kodin ja työn ulkopuolella”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Nina Tamminen.
Koronasuositukset eivät ottaneet huomioon yksinasuvia
Koronaepidemian vaikutuksista väestön mielenterveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty jo varsin runsaasti, mutta yksinasuvat ovat tutkimuksissa vähäiselle huomiolle jäänyt väestöryhmä. Erityisesti suositukset sosiaalisten tapaamisten rajoittamisesta ja kotona pysymisestä saattoivat yhden hengen talouksissa asuvat eri asemaan verrattuna niihin, jotka asuvat jonkun kanssa.
”Koronan tuomien muutosten myötä yksinasuvat kaipasivat palveluja ja tiloja, joissa voi kohdata ihmisiä. Mahdollisuus viettää aikaa ravintoloissa ja kahviloissa olivat yleisimpiä toiveita haastateltujen kaikissa ikäryhmissä”, Tamminen sanoo.
Monet tekijät vahvistavat yksinasuvan mielen hyvinvointia
Vuonna 2019 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan tiivis yhteydenpito läheisiin, luonnossa liikkuminen ja kulttuuri- ja urheilutapahtumissa sekä hengellisissä tilaisuuksissa käyminen olivat merkityksellisiä yksinasuvien mielen hyvinvoinnin kannalta.
Yksinasuvien mielen hyvinvointia tukevat muun muassa sellaiset sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, joissa henkilön taitoja ja kykyjä arvostetaan ja jotka tyydyttävät läheisyyden, kiintymyksen ja rakkauden tarvetta, luovat turvaa ja antavat mahdollisuuden hoivan antamiseen ja toisen hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Kyselytutkimukseen osallistui 884 yli 18-vuotiasta yksinasuvaa.
Vuoden 2020 virallisen tilaston mukaan peräti 1,25 miljoonaa suomalaista asuu yksin, ja kaikista asuntokunnista 45 prosenttia on yhden hengen talouksia. Nuorten ja iäkkäiden yksinasujien määrä on kasvanut eniten.
Lisätietoa
POMELA-hankkeen tutkimustuloksia
Nina Tamminen, Tytti Pasanen, Tuija Martelin, Katariina Mankinen, Pia Solin (2020). Sosiaaliset suhteet tärkeitä yksinasuvien positiiviselle mielenterveydelle. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 27/2020.
Suomalaisten yksinasuvien positiivinen mielenterveys, elämänlaatu ja sosiaalinen tuki (POMELA-hanke)
Pia Solin
johtava asiantuntija, POMELA-hankkeen johtaja
THL
puh. 029 524 7332
[email protected]
Nina Tamminen
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 7331
[email protected]
