Yläkouluikäisten elämäntyytyväisyyden mittaamiseen uusi vaikuttava mittari – pojat näkevät elämäntilanteensa parempana kuin tytöt
THL:n tutkimuksen mukaan yläkouluikäisten poikien tyytyväisyys elämäntilanteeseensa on parempi kuin tyttöjen. Samassa tutkimuksessa todettiin, että aiemmin aikuisilla käytetty elämäntilannemittari 3X10D soveltuu hyvin myös 13–17-vuotiaiden nuorten elämäntyytyväisyyden arvioimiseen.
Sukupuolten välinen ero on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa tytöt ovat raportoineet poikia enemmän masennusta ja ahdistusta. Oireilu voi värittää kokemusta elämäntilanteesta, toisaalta tyytymättömyys elämäntilanteeseen voi lisätä masennuksen ja ahdistuksen kokemusta.
”Molemmissa tilanteissa keskustelu nuoren elämäntilanteesta sekä koetusta hyvinvoinnista yhdessä luotettavan aikuisen kanssa on tärkeää”, toteaa tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner THL:stä.
Tyttöjen tyytymättömyys elämäntilanteeseen ja haaste luottaa tulevaisuuteen painottuu nuoruuteen, sillä aikuisilla vastaavaa sukupuolten välistä eroa elämäntyytyväisyydessä ei ole.
Elämäntyytyväisyyttä kuvaava mittari auttaa keräämään tietoa nuorten kokemuksista aiempaa kattavammin
Nuoruus on erilaisten biologisten ja psykososiaalisten muutosten aikaa, ja samalla murrosikä altistaa mielenterveysongelmille.
”Tarkastelemalla elämäntyytyväisyyttä sekä elämän eri osa-alueiden merkitystä siihen voidaan tunnistaa sekä mielenterveyttä heikentäviä, mutta myös sitä suojaavia tekijöitä”, kertoo Appelqvist-Schmidlechner.
Kokemus elämäntilanteesta korreloi muun muassa positiivisen mielenterveyden, psyykkisten oireiden ja toimintakyvyn kanssa.
”On hienoa, että aiemmin aikuisilla vaikuttavaksi todettu mittari toimii myös nuorilla ja voimme hyödyntää sitä tiedon keräämiseen. Sen avulla saamme jatkossakin yhä laadukkaampaa tietoa nuorten mielenterveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä”, tutkimusassistentti Tiia-Reeta Kukko iloitsee.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 1709 nuorta, jotka osallistuvat nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) käyttöönotto Suomessa -tutkimukseen.
Tutkimuksessa selvitetään, kuinka moni nuori tarvitsee ja haluaa hoitoa masennukseen, ja kuinka masennuksen hoito heillä toteutuu. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten hyvin yläkouluikäiset nuoret saavat masennusoireisiinsa apua vuorovaikutusohjannasta. Tutkimus on osa IMAGINE-hanketta ja sitä rahoittavat Strategisen tutkimuksen neuvosto ja Lastentautien tutkimussäätiö.
Lisätietoja
Nuorten vuorovaikutusohjannan käyttöönotto Suomessa -tutkimus
Kaija Appelqvist-Schmidlechner
tutkimuspäällikkö
THL
[email protected]
Tiia-Reeta Kukko
tutkimusassistentti
THL
[email protected]
