Yli puolet maahanmuuttaneista seuraa lähtömaansa ja Suomen politiikkaa – syrjintäkokemukset heikentävät poliittista luottamusta
Yli puolet Suomeen muuttaneista seuraa aktiivisesti sekä lähtömaansa että Suomen politiikkaa. Viidennes ei seuraa aktiivisesti kummankaan maan politiikkaa, ja he myös osallistuvat politiikkaan kaikkein vähiten.
Tämä käy ilmi THL:n vuosina 2022 ja 2023 toteuttamasta MoniSuomi-tutkimuksesta, jossa kartoitettiin maahanmuuttaneiden poliittista kiinnittymistä. Poliittisella kiinnittymisellä tarkoitetaan poliittista luottamusta, politiikan seuraamista mediasta sekä poliittisen osallistumisen eri muotoja niin vaaleissa kuin vaalien välillä.
”Kiinnittyminen politiikkaan on tärkeä osa kotoutumista. Osallistumalla politiikkaan yksilöt ja ryhmät voivat vaikuttaa elämänsä kulkuun ja saada tärkeää tietoa yhteiskunnan toiminnasta,” toteaa maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittista kiinnittymistä tutkiva Tampereen yliopiston tutkijatohtori Josefina Sipinen.
Syrjintäkokemukset vähentävät poliittista luottamusta
Tutkimuksen mukaan syrjintäkokemukset lisäävät maahanmuuttaneiden todennäköisyyttä osallistua mielenosoituksiin, allekirjoittaa kansalaisaloite ja keskustella politiikasta lähipiirin kanssa sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa. Syrjintäkokemukset ovat myös yhteydessä matalampaan poliittiseen luottamukseen. Syrjintäkokemuksilla ei kuitenkaan havaittu olevan suoraa yhteyttä äänestämiseen.
Poliittinen luottamus on korkeampaa vastaajilla, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan, ja matalinta niillä, jotka eivät koe yhteenkuuluvuutta suomalaisten tai lähtömaansa kansalaisten kanssa. Myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneiden poliittinen luottamus on korkeampaa kuin nuorena muuttaneiden.
Korkea poliittinen luottamus lisää todennäköisyyttä äänestää kuntavaaleissa. Vähiten luottavat puolestaan keskustelevat aktiivisimmin politiikasta sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Yleisesti ottaen maahanmuuttaneiden poliittinen luottamus on korkealla tasolla. Osalla vastaajista tämä voi kuitenkin osoittaa niin kutsuttua ”sokeaa luottamusta”, joka perustuu ennemmin mielikuviin järjestelmän luotettavuudesta kuin aktiiviseen ja kriittiseen arvioon sen toimivuudesta.
Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöstä hieman alle 477 000 eli 8,6 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä. Osuuden ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan.
MoniSuomi-tutkimuksen rahoittajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit, sekä Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.
Viite:
Lisätietoja:
Josefina Sipinen
tutkijatohtori
Tampereen yliopisto
p. 050 318 76 81
[email protected]
Lisätietoja MoniSuomi-tutkimuksesta:
Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
p. 029 524 7657
[email protected]
