Ylilääkäri Sara Launio: ”Totuttujen tapojen muuttaminen on vaikeaa, mutta muuta keinoa ei taida olla”
Sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Osana uudistusta hoidon saatavuutta kehitetään THL:n koordinoimassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, jota toteutetaan alueellisissa kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea.
Sote-uudistus konkretisoitui vuoden alussa, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeissa palvelujen kehittäminen jatkuu vielä vuoden 2023 loppuun asti, samoin kuin THL:n hanketuki.
Ohjelman hanketoimistossa THL:ssä työskentelee viisi aluekoordinaattoria sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja digikehittämisen erityisasiantuntijoita.
Ylilääkäri Sara Launio tukee hyvinvointialueita moniammatillisten työprosessien ja hoitoon pääsyn kehittämisessä. Hän jatkaa Heli Mattilan työtä tämän siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen.
Marraskuussa 2022 THL:ssä työnsä aloittanut Launio vastaa tehtävässään palvelujärjestelmän kokonaiskuvasta ja toimii laajasti yhteistyössä THL:n palvelujärjestelmän arviointi- ja tutkimustoiminnan sekä tietotuotannon kanssa. Lisäksi Launio edustaa THL:ää kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
Peruspalveluiden haasteiden ratkaisu on välttämätöntä koko järjestelmän toiminnalle
Palvelujärjestelmään kohdistuu nyt paljon muutostarpeita: ikääntyminen, ympäristönmuutos ja koronapandemia, sodan seurauksena kiihtynyt inflaatio ja Euroopan laajuinen pula terveydenhuollon henkilöstöstä.
Paine terveydenhuollossa ei ole kuitenkaan uusi asia.
”Peruspalveluissa haasteita on ollut jo pidempään, mutta aivan viime aikoina koko palvelujärjestelmä on kriisiytynyt. Se on näkynyt muun muassa päivystysten ruuhkautumisena potilaiden odottaessa jatkohoitoon. Peruspalveluiden haasteiden ratkaisu on välttämätöntä koko palvelujärjestelmän toiminnalle.”
Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueilla on tilaisuus tarkastella toimintatapojaan ja lunastaa integraation mahdollisuudet.
”Palvelujärjestelmien on pystyttävä muuttamaan toimintaansa, jotta voimme taata laadukkaan hoidon ja sellaiset työolot, joissa ammattilaiset pystyvät työskentelemään eettisesti kestävällä tavalla.”
Launio toteaakin, että Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma tekee työtä aivan ongelman ytimessä.
”Osana hanketta on Läpimurto-valmennustyöskentely. Vertaiskehittäminen ja selkeät arkeen sopivat tiedolla johtamisen menetelmät ovat tuoneet tuloksia.”
Peruspalveluiden kehittämisen ytimessä on hoidon jatkuvuus
Launio katsoo toimintaa palvelujärjestelmän laadun kehittämisen näkökulmasta.
”Nyt on erityisesti priorisoitu hoidon saatavuuden kehittäminen, jota tavoitellaan monin keinoin niin monialaisten prosessien kuin digitalisaationkin kehittämisen kautta. Aivan keskeistä – erityisesti peruspalveluissa – on kuitenkin huolehtia hoitosuhteiden jatkuvuudesta. Toki merkittäväksi tässäkin tulee työyhteisön toiminta sekä veto- ja pitovoimaan liittyvät tekijät.”
Kehittämistyön pohjana ammatilliset arvot ja yhdessä oppiminen
”Olen erityisen kiinnostunut ihmisten johtamisesta ja siitä, miten tuottamalla tietoa palvelujärjestelmästä voimme lisätä sote-ammattilaisten mahdollisuuksia toimintansa kehittämiseen.”
Launio kuvailee pääsevänsä toimimaan tietynlaisena sillanrakentajana, kun hän liikkuu laajassa verkostossa niin THL:n sisällä, kansallisten kumppanien kanssa kuin alueellisten toimijoiden käytännön kehitystoimintaa tukemassa.
”Tavallaan saan toimia tulkin roolissa välittäessäni tarpeita ja mahdollisuuksia puolin ja toisin.”
Perhe ja läheiset muistuttavat hyvän arjen perustasta
Launio on valmistunut lääkäriksi Itä-Suomen yliopistosta ja terveydenhuollon erikoislääkäriksi Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa eri puolilla Suomea.
THL:ään Launio siirtyi HUSin yhtymähallinnosta, missä hän viimeisimmäksi valmisteli HUSin järjestämistehtävän arviointia sekä osallistui laajasti sote-uudistuksen valmisteluun.
Akateeminen yhteisö on ollut Launiolle tärkeä jo opiskeluajoista. Hän toimi Itä-Suomen yliopiston hallituksessa ja laajasti opetuksen kehittämiseen liittyvissä verkostoissa. Hän on edelleen HUSin tutkimuseettisen toimikunnan jäsen ja valmistelee työn ohessa omaa väitöstutkimustaan Helsingin yliopistossa. Tutkimus keskittyy varhaisen stressin vaikutuksiin toimintakykyyn ja oheissairastavuuteen, muun muassa lasten päihdekäyttöön.
Näkökulmien laajentaminen on ollut tärkeää aina niin poikkitieteellisyyden kuin kansainvälisyyden kautta. Näin on kollegojen kautta tullut lähelle niin Syyrian kriisi, covid-aallot Euroopassa kuin nykyinen Ukrainan sota. Launio toimii edelleen Euroopan nuorten lääkäreiden yhdistyksen EU-EEA komitean puheenjohtajana.
Niin kotimaassa kuin kansainvälisesti hyvinvoinnin jakautuminen huolestuttaa. Tutkimusten mukaan selviä eroja on Suomessa nähtävissä jo toisen asteen koulutusvalinnan mukaan muun muassa painon kehityksessä.
”Pienen lapsen vanhempana arjessa korostuvat tavalliset asiat – uni, ruoka ja leikki. Näinä aikoina on helppo muistaa olla kiitollinen siitä, että lapset saavat kasvaa rauhassa. Toisaalta huomaan kiinnittäväni yhä enemmän huomiota siihen, millaisia arjen malleja lapselleni siirrän. Hän on mainio pieni valmentaja siinä, että jotain pientä muutosta yritän viedä arjessani aina, oli se sitten kaurapuuroa tai työmatkapyöräilyä. Vähintäänkin muistuttaakseni itseäni siitä, että tapojen muuttaminen on takkuisen vaikeaa - mutta muuta keinoa ei taida olla.”
