Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan koronavirusepidemian aikana, vaikka osallisuus heikkeni
Asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan COVID-19-epidemian aikana ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tutkimuksen mukaan toimintakyky ja terveyden vakaus säilyivät ennallaan, vaikka koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot rajoittivat sosiaalista kanssakäymistä.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköihin määrättiin epidemian vuoksi keväällä 2020 vierailukielto. Kielto koski läheisten lisäksi yksiköiden ulkopuolisia terveys- ja kuntoutusalan ammattilaisia. Myös kiireettömiä terveydenhoitokäyntejä ja kuntoutusjaksoja rajoitettiin.
Sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen näkyi osallisuuden heikkenemisenä. Yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden asiakkaiden osuus väheni kahdella prosenttiyksiköllä eli noin 600 asiakkaalla.
Tutkimuksessa hyödynnettiin noin 30 000 asiakkaan RAI-arviointiin (Resident Assessment Instrument) perustuvia vertailutietoja vuosilta 2018–2021.
Toimintakyky ja terveyden vakaus säilyivät päivystyksellisen sairaalahoidon vähentymisestä huolimatta
Päivystyksellistä sairaalahoitoa saaneiden asiakkaiden osuus väheni epidemian aikana. Yön yli sairaalassa olleiden asiakkaiden osuus väheni kolme prosenttiyksikköä ja päivystyspoliklinikalla käyneiden osuus kaksi prosenttiyksikköä ajanjaksolla 2018–2021. Myös kuntoutuspalveluja saaneiden asiakkaiden osuus väheni hieman.
“Olisi voinut ajatella, että kiireettömien sairaalahoitojen rajoittamisen seurauksena heikkokuntoisten asiakkaiden päivystysluonteiset sairaalakäynnit lisääntyisivät – erityisesti jos hoitoon pääsy kestää niin kauan, että terveydentila ehtii heikentyä kriittisesti”, miettii THL:n erikoistutkija Johanna Edgren.
Vaikka asiakkaat saivat päivystyksellistä sairaalahoitoa ja kuntoutuspalveluja aiempaa vähemmän, heidän toimintakykynsä säilyi samalla tasolla kuin ennen epidemiaa. Asiakkaiden toimintakykyä on siis onnistututtu tukemaan poikkeusolojenkin aikana.
“Asiakkaiden lääketieteellistä hoitoa ja toimintakykyä on voitu tukea esimerkiksi lisääntyneen lääkärikonsultaation sekä kuntouttavan hoitotyön keinoin“, pohtii Edgren.
Huomioitavaa on, että epidemian aikana on kertynyt hoitovelkaa, ja että jotkut poikkeusolojen vaikutukset voivat ilmetä viiveellä.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten koronavirusepidemian aikaiset poikkeusolot vaikuttivat 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kuntoutuspalvelujen ja päivystyksellisen sairaalahoidon saantiin sekä terveyteen, toimintakykyyn ja osallisuuteen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin RAI-vertailutietoja vuosilta 2018–2021.
Tutkimus on julkaistu Lääkärilehdessä 12.4.2023.
Lisätietoja
Koronarajoitusten vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn tehostetussa palveluasumisessa (thl.fi)
Johanna Edgren
erikoistutkija
puh. 029 524 7317
sähköposti: [email protected]
