Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan koronavirusepidemian aikana, vaikka osallisuus heikkeni

Julkaisuajankohta 27.4.2023

Asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan COVID-19-epidemian aikana ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tutkimuksen mukaan toimintakyky ja terveyden vakaus säilyivät ennallaan, vaikka koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot rajoittivat sosiaalista kanssakäymistä.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköihin määrättiin epidemian vuoksi keväällä 2020 vierailukielto. Kielto koski läheisten lisäksi yksiköiden ulkopuolisia terveys- ja kuntoutusalan ammattilaisia. Myös kiireettömiä terveydenhoitokäyntejä ja kuntoutusjaksoja rajoitettiin.

Sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen näkyi osallisuuden heikkenemisenä. Yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden asiakkaiden osuus väheni kahdella prosenttiyksiköllä eli noin 600 asiakkaalla.

Yhteisestä tekemisestä kiinnostuneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä oli laskenut vuosien 2018 ja 2020 välillä 57 prosentista 54 prosenttiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin noin 30 000 asiakkaan RAI-arviointiin (Resident Assessment Instrument) perustuvia vertailutietoja vuosilta 2018–2021.

Toimintakyky ja terveyden vakaus säilyivät päivystyksellisen sairaalahoidon vähentymisestä huolimatta

Päivystyksellistä sairaalahoitoa saaneiden asiakkaiden osuus väheni epidemian aikana. Yön yli sairaalassa olleiden asiakkaiden osuus väheni kolme prosenttiyksikköä ja päivystyspoliklinikalla käyneiden osuus kaksi prosenttiyksikköä ajanjaksolla 2018–2021. Myös kuntoutuspalveluja saaneiden asiakkaiden osuus väheni hieman.

“Olisi voinut ajatella, että kiireettömien sairaalahoitojen rajoittamisen seurauksena heikkokuntoisten asiakkaiden päivystysluonteiset sairaalakäynnit lisääntyisivät – erityisesti jos hoitoon pääsy kestää niin kauan, että terveydentila ehtii heikentyä kriittisesti”, miettii THL:n erikoistutkija Johanna Edgren.

Vaikka asiakkaat saivat päivystyksellistä sairaalahoitoa ja kuntoutuspalveluja aiempaa vähemmän, heidän toimintakykynsä säilyi samalla tasolla kuin ennen epidemiaa. Asiakkaiden toimintakykyä on siis onnistututtu tukemaan poikkeusolojenkin aikana.

“Asiakkaiden lääketieteellistä hoitoa ja toimintakykyä on voitu tukea esimerkiksi lisääntyneen lääkärikonsultaation sekä kuntouttavan hoitotyön keinoin“, pohtii Edgren.

Arkisuoriutumisen keskiarvo säilyi 3,5 ja 3,6 välillä ja terveyden vakauden keskiarvo säilyi 1,5 ja 1,6 välillä vuosien 2018 ja 2021 välisenä aikana.

Huomioitavaa on, että epidemian aikana on kertynyt hoitovelkaa, ja että jotkut poikkeusolojen vaikutukset voivat ilmetä viiveellä.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten koronavirusepidemian aikaiset poikkeusolot vaikuttivat 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kuntoutuspalvelujen ja päivystyksellisen sairaalahoidon saantiin sekä terveyteen, toimintakykyyn ja osallisuuteen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin RAI-vertailutietoja vuosilta 2018–2021.

Tutkimus on julkaistu Lääkärilehdessä 12.4.2023.

Lisätietoja

Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan COVID-19-epidemian aikana (Lääkärilehti)

Koronarajoitusten vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn tehostetussa palveluasumisessa (thl.fi)

Johanna Edgren
erikoistutkija
puh. 029 524 7317
sähköposti: [email protected]

Ikääntyminen Ikääntyminen Toimintakyky koronavirus - Ikääntyminen toimintakyky - Ikääntyminen tutkimusuutinen - Ikääntyminen