Zoonoottisia bakteeri-infektioita on entistä vaikeampi hoitaa EU:n alueella – Suomen tilanne keskitasoa parempi 

Ihmisten ja eläinten välillä tarttuvien zoonoottisten bakteerien resistenssitilanteessa on merkittäviä eroja eri EU-maiden välillä. Yleisesti resistenssiä on eniten Etelä- ja Itä-Euroopassa ja vähiten Pohjoismaissa. Suomessa tilanne on selvästi EU:n keskitasoa parempi. Tiedot käyvät ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n raportista.

Etenkin eläimiltä, ihmisiltä ja ruoasta eristettyjen salmonella- ja kampylobakteereiden resistenssi siprofloksasiinille on lisääntynyt EU-alueella. Siprofloksasiini on ihmisten hoidossa yleisesti käytetty fluorokinoloneihin kuuluva mikrobilääke. 

Karbapeneemit ja kolistiini ovat tärkeitä lääkeryhmiä moniresistenttien enterobakteereiden aiheuttamien infektioiden hoidossa myös ihmisillä. EU-alueelta löydettiin vuonna 2017 yksi karbapenemaasia tuottava E. coli -bakteeri sioista. Vuonna 2018 raportoitiin yhdestä karbapenemaasia tuottavasta salmonellabakteerista.  

Eläinten resistenssiä indikoivan E. coli -bakteerin vastustuskyvyssä on sen sijaan tapahtunut positiivista kehitystä EU-alueella. Vastustuskykyä kolistiinille todettiin tuotantoeläimillä pääasiassa vain vähän tai ei ollenkaan. Suomessa kolistiinia ei käytetä eläintuotannossa, mutta joissain Euroopan maissa sen käyttö on yleistä. 

Lisätiedot

EU-maiden antibioottiresistenssitilanteessa edelleen merkittäviä eroja
(Ruokaviraston uutinen 18.3.)

EU:n yhteenvetoraportti vuosilta 2017 ja 2018
ECDC ja EFSA

Kati Räisänen
erikoistutkija
THL
puh: 029 524 7094
[email protected]

Saara Salmenlinna
johtava asiantuntija
THL
puh: 029 524 7944
[email protected]

Suvi Nykäsenoja
erikoistutkija
Ruokavirasto 
puh: 040 489 3447
[email protected]