Amfetamiinin käyttö on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla edelleen poikkeusolojen aikana - huumeiden käytön kasvu näkyy myös liikenteessä

THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että amfetamiinia käytetään pääkaupunkiseudulla nyt ennätyksellisen paljon. Sen käyttö on jatkanut kasvuaan poikkeusolojen aikana. Samalla huumerattijuopumusepäilyjen määrä on ylittänyt ensimmäistä kertaa alkoholirattijuopumusepäilyjen määrän.

Amfetamiinin käyttömäärät ovat nousseet pääkaupunkiseudulla tänä vuonna ennätyslukemiin. Asia selviää käynnissä olevien jätevesitutkimusten lähes reaaliaikaisista tuloksista. Näytteitä alettiin kerätä viikoittain maalis-huhtikuussa.

”Amfetamiinin käyttö on kolminkertaistunut vuodesta 2013, eikä minkään jätevedestä tutkitun huumeen käytössä ole havaittu kevään aikana selkeää laskua koronan rajoitustoimista huolimatta”, sanoo THL:n oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar.

Maaliskuun puolivälin jälkeen, jolloin poikkeusolot astuivat voimaan, amfetamiinin käyttö on lisääntynyt keskimäärin 15 prosenttia verrattuna edelliseen puolen vuoden ajanjaksoon pääkaupunkiseudulla.

”Amfetamiinin käytön lisääntymisen ei voida osoittaa johtuvan koronan aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista. Tosiasia kuitenkin on, että amfetamiinin käyttö on ainakin pääkaupunkiseudulla ollut kevään aikana suurempaa kuin koskaan aiemmin”, Gunnar toteaa.

Metamfetamiinin käytössä oli piikki vuosina 2016 ja 2017. Sen jälkeen käyttö on palautunut alhaiselle tasolle eikä tänä keväänä metamfetamiinin käytössä tapahtunut suurta muutosta.

Kokaiinin käytön kasvu taittunut ja ekstaasin käyttö pysynyt lähes samalla tasolla 

Kokaiinin käyttö kasvoi pääkaupunkiseudulla vuodesta 2013 vuoteen 2019 moninkertaiseksi. Käyttömäärä on kuitenkin viime aikoina tasaantunut ja jopa laskenut. 

”Koronavirustilanteen vuoksi asetetut rajoitustoimet, kuten ravintoloiden sulkeminen, kokoontumisten rajoittaminen tai rajanylitysliikenteen rajoitukset, eivät kuitenkaan näyttäisi vaikuttaneen voimakkaasti kokaiinin käyttöön. On mielenkiintoista nähdä, mikä vaikutus rajoitusten poistamisella on”, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää.

Ekstaasin käytössä ei ole havaittu kevään aikana muutoksia aiempaan.  Ekstaasin keskimääräinen käyttö nousi vuosina 2013–2015, mutta on sen jälkeen pysynyt hyvin tasaisena.

Huumeiden käytön lisääntyminen näkyy poliisin työssä

Jätevesitutkimuksen tulokset vahvistavat poliisin näkemystä huumetilanteen kehittymisestä. Käytön kasvusta johtuvat yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät myös poliisin valtakunnallisissa tilastoissa. Poliisin mukaan tammi-huhtikuussa kaikkien huumausainerikosten määrä kasvoi 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Poliisin havaintojen perusteella huumausaineiden saatavuus ei ole vähentynyt myöskään poikkeusolojen aikana.

”Suurin osa lukumääräisestä noususta selittyy viime vuonna paljastetusta Silkkitie-tutkinnasta, jonka rikosilmoituksia on kirjattu paljon myös tämän vuoden puolella. Huumausainerikosten määrä on kasvanut jo vuosia ja kasvaa edelleen”, kertoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta. 

Huumerattijuopumusepäilyjen määrä ylitti tammi-huhtikuussa ensimmäisen kerran Suomessa alkoholirattijuopumusepäilyjen määrän. Huumerattijuopumusepäilyjen määrä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 846 tapauksella ja niitä oli kaikkiaan 3 525.

”Poliisilla on ollut tavallista enemmän aikaa puuttua liikenteessä tapahtuviin juopumustapauksiin, koska esimerkiksi kaikki poliisin koulutukset on koronaviruksen takia peruttu. Lisäksi liikenne on ollut vähäisempää, joten poikkeavuudet liikennekäyttäytymisessä on pystytty huomioimaan normaalia paremmin”, toteaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

Huumerattijuopumusten määrä on noussut voimakkaasti jo pitkään. Vuosittaisten epäilyjen määrä on kasvanut vuosina 2013–2019 yli kaksinkertaiseksi. Alkoholirattijuopumuksen määrä on puolestaan pudonnut alle puoleen vuosituhannen alusta.

Helsingissä tammi-huhtikuussa 2020 huumausaineiden osallisuutta epäiltiin peräti 72,5 prosentissa kaikista rattijuopumusepäilyistä. Koko maan osalta muun huumaavan aineen käyttö oli osallisena 55,3 prosentissa epäillyistä rattijuopumustapauksista.

Amfetamiini on ollut huumerattijuopumuksissa yleisin löydös jo lähes 20 vuoden ajan. Vuonna 2019 noin 60 prosenttia huumerattijuopumuksesta epäillyistä oli käyttänyt amfetamiinia. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1 771 huumerattijuopumustapauksessa todettiin amfetamiinia henkilön näytteessä. Viime vuonna vastaavaan aikaan amfetamiinia todettiin 1 359 rattijuopumustapauksessa.

Amfetamiini näkyy myös alkuvuonna Rikosteknisessä laboratoriossa tutkituissa takavarikoiduissa huumausainenäytteissä. Yhteensä 1 853 näytteen yhteismäärä on ollut tammi-huhtikuussa lähes 125 kiloa. Vertailun vuoksi vuonna 2018 koko vuoden yhteismäärä oli noin 147 ja vuonna 2019 noin 157 kiloa.

”Takavarikkomäärien osalta tulee muistaa, että niihin vaikuttavat paljon yksittäiset esitutkinnat. Rikoslaboratoriossa ei myöskään yleensä tutkita käyttörikoksiin liittyviä pieniä takavarikoita”, Saukoniemi kuvailee.

Jätevesitutkimusten tuloksia luvassa kattavammin syksyllä

THL:n tekemä jätevesitutkimus tuottaa tietoa huumeiden käytössä ajallisesta ja alueellisesta tapahtuvista muutoksista.

”Tänään on julkaistu pääkaupunkiseudun pitkäaikaisseurannan tulokset. Syksyllä saamme tutkimustuloksia kaikkiaan 27 kaupungista lähialueineen”, Gunnar kertoo.

THL vastaa lisäksi Suomen osuudesta Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen (EMCDDA) vuosittain julkaisemassa kansainvälisessä jätevesitutkimuksessa.

Lisätietoja

THL:n jätevesitutkimuksen verkkosivut

Huumausainerikokset ja rattijuopumukset (Poliisihallitus, pdf, 23 kt)

Rikosteknisessä laboratoriossa 2013–2020 tutkitut näytteet (Keskusrikospoliisi, pdf, 185 kt)

Rikosteknisen laboratorion liikennejuopumustilastoja (Keskusrikospoliisi, pdf, 672 kt)

THL

Teemu Gunnar
yksikönpäällikkö
puh. 029 524 8425
[email protected]

Aino Kankaanpää
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8427
[email protected]

Poliisihallitus

Teemu Saukoniemi
poliisitarkastaja
[email protected]

Heikki Ihalainen
poliisitarkastaja
[email protected]