Jätevesitutkimus: väestötason huumeiden käyttö

Kesto:

1.1.2012 -

Vastuuyksikkö:

Oikeuskemia

Muualla verkossa:

Jätevesitutkimuksilla saadaan riippumatonta tietoa jätevesiverkoston alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä lähes reaaliaikaisesti. Menetelmää voidaan käyttää myös huumetilanteen pitkäaikaisseurantaan. Jätevesitutkimus tarjoaakin poikkeuksellisen lähestymistavan vaikeasti tutkittavaan väestötason huumeiden käyttöön.

Alueellista tietoa huumetilanteesta ja kansainvälistä vertailtavuutta

THL:n tekemä jätevesitutkimus tuottaa tietoa huumeiden käytön alueellisesta esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Suomen tilannetta arvioidaan vertailulla kansainväliseen huumetilanteeseen.

Huumetilanteen ja sen kehittymisen tunteminen on keskeistä alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä poliittisessa päätöksenteossa sekä kartoitettaessa toimenpiteitä muun muassa päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Uusia mahdollisuuksia esimerkiksi muuntohuumeilmiön seurantaan

Huumejäämien seuranta jätevedestä on tutkimusalueena maailmanlaajuisesti noin 15 vuotta vanhaa. Tutkimus on ollut viime vuosina edelleen voimakkaassa kehittymisvaiheessa. Analyysimenetelmien parantuessa on saatu lupaavia tuloksia myös muun muassa muuntohuumeilmiön seurannassa.

Jätevesitutkimuksia käytetään myös enenevässä määrin esimerkiksi tartuntatautien, kuten uuden koronaviruksen ja sen varianttien seurantaan, sekä muiden väestötason terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien elintapa- ja tautimarkkereiden määrittämiseen.
SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla

Jätevesitutkimuksen piirissä yli puolet Suomen väestöstä

THL:n jätevesitutkimuksen väestöpohja käsittää nykyisin lähes 60 prosenttia koko Suomen väestöstä. Huumeiden käyttöä mitataan parillisina vuosina suurimpien kaupunkien ja niiden lähialueiden puhdistamattomasta jätevedestä. Vuoden 2012 keräyksissä olivat mukana Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio, Oulu, ja Rovaniemi.

Vuodesta 2014 lähtien keräykset on toteutettu edellisten lisäksi myös Kotkan, Joensuun, Vaasan ja Savonlinnan alueella. Vuonna 2018 uusina alueina tulivat mukaan Kouvola, Hämeenlinna, Pori, Mikkeli, Seinäjoki, Kokkola, Kajaani, Kemi ja Maarianhamina, sekä vuonna 2020 Rauma, Pietarsaari, Salo ja Vihti.

Vuonna 2020 tehtiin parillisen vuoden kahden normaalikeräysjakson (maaliskuu ja marras-joulukuu) lisäksi ylimääräiset keräykset touko-kesäkuussa ja elokuussa huumeidenkäytön selvittämiseksi koronaepidemian poikkeusolojen ja niiden jälkeisen yhteiskunnan avautumisen aikana. Vuoden 2021 keräykset ja vuoden 2023 maaliskuun keräys tehtiin parittomien vuosien tapaan Helsingin, Espoon, Turun ja Tampereen jätevesipuhdistamoilla.  Vuonna 2022 toteutettiin parillisten vuosien laaja keräys jälleen maaliskuussa ja marras-joulukuussa. 

Tutkimuksessa on havaittu, että eri huumausaineiden käytössä ja niiden muutoksissa todetaan merkittäviä alueellisia eroja siten, että huumeita käytetään keskimääräisesti enemmän eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa (kuva 1).

Pitkällä aikavälillä käytön kasvu on ollut jatkuvaa, aina vuoden 2021 alkupuoleen asti. Esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat olleet noin kolminkertaisia verrattuna jätevesitutkimuksen aloitusvuoteen 2012. Tämä voidaan todeta, kun tarkastellaan tuloksia kaikista 10 kaupungista lähialueineen (noin 43 % koko Suomen väestöstä), jotka ovat olleet alusta saakka mukana laajassa kansallisessa tutkimuksessa.

Amfetamiinia käytetään laajalti koko maassa, ja sen käyttö on jatkanut kasvuaan. Vuoden 2021 loppukeväästä käyttömäärät lähtivät kuitenkin laskuun, oltuaan Helsingin ja lähiseutujen alueella maaliskuussa 2021 mittaushistorian korkeimmat. Vuonna 2022, sekä kuluvan vuoden 2023 alkupuolella amfetamiini käyttö on pysynyt matalammalla tasolla. Kokaiinin käyttömäärät ovat väliaikaisen tasaantumisen jälkeen lähteneet voimakkaaseen kasvuun, mutta ekstaasin käyttö on edelleen matalammalla tasolla (kuva 1).

Huumeidenkäyttö kaupungeissa. Kaavion sisältö käy ilmi sivun tekstistä.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi (pdf 65 kt)
Kuva 1. Huumeiden takaisinlasketut käyttömäärät eri kaupunkien jätevedenpuhdistamojen toiminta-alueilla (milligrammaa käytettyä huumetta/1000 henkilöä/päivä) eri keräysviikkoina vuosina 2012-2023. Parittomina vuosina 2015, 2017, ja 2019 , 2021 ja 2023 mittauksia on tehty vain Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun alueilla. Keräyspaikat on nimetty kunkin puhdistamon toiminta-alueen suurimman kaupungin mukaan.

Jätevesipuhdistamon timinta-alue voi olla sijaintikaupunkia laajempi. Esimerkiksi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta-alueeseen kuuluu Helsingin lisäksi muun muassa Tuusula, Kerava sekä Vantaan keski- ja itäosat ja Turussa muun muassa Kaarina, Naantali, Raisio ja Paimio. Kaupungit on järjestetty maantieteellisen sijaintinsa perusteella etelästä pohjoiseen, lukuun ottamatta itsehallintoalue Ahvenanmaata (Maarianhamina), joka on sijoitettu kuvaajaan alas oikealle. Vuonna 2020 tehtiin parillisen vuoden kahden keräysjakson (maaliskuu ja marras-joulukuu) lisäksi ylimääräiset keräykset touko-kesäkuussa ja elokuussa huumeidenkäytön selvittämiseksi koronaepidemian poikkeusolojen ja niiden jälkeisen yhteiskunnan avautumisen aikana. 

Tietoa yhdistämällä kohti moniulotteisempaa kuvaa huumeiden käytöstä Suomessa

THL yhdistää jätevesitutkimuksin saatua väestötason tietoa muista eri lähteistä saatavilla olevaan tutkimus- ja rekisteritietoon. Näin saadaan mahdollisimman luotettava ja moniulotteinen kuva huumetilanteesta. Tiedon yhdistäminen mahdollistaa lisäksi täysin uudentyyppisiä lähestymistapoja arvioida muulla tavoin vaikeasti mitattavia asioita, kuten esimerkiksi huumekaupan rahallista arvoa tai käytettyjen huumeiden määrää verrattuna lainvalvontaviranomaisten Suomessa tekemiin huumetakavarikoiden määriin.

Valtakunnalliset jätevesitutkimukset osoittavat, että väestötasolla yhteenlasketun amfetamiinin ja metamfetamiinin, sekä metyleenidioksimetamfetamiinin (MDMA, ”ekstaasi”) ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa tutkimusaikana. Viime vuosina merkittäviä muutoksia on ollut jätevesitutkimuksen perusteella jo ennestään suositun amfetamiinin käytön kasvu Suomessa vuoden 2021 alkupuolelle saakka, metamfetamiinin käytön huomattava lisääntyminen vuosina 2016–2017, ja sitä seurannut paluu matalammalle tasolle, sekä kokaiinin käytön voimakas kasvu. Kokaiinin käyttö painottuu yhä voimakkaasti eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin. Vaikka kokaiinin käyttömäärät ovat edelleen pääkaupunkiseudullakin eurooppalaista keskiarvoa alhaisemmat, kokaiinin osuus huumeiden käytössä on tänä päivänä etenkin pääkaupunkiseudulla merkittävä. Pohjoisemmassa Suomessa kokaiinin käyttö on huomattavasti harvinaisempaa. 

Koko Suomen tulokset ovat olleet pääsääntöisesti hyvin yhteneviä huumerattijuopumustilastojen (kuva 2), sekä poliisin ja tullin suorittamien takavarikoiden kanssa.

Huumelöydökset jätevedestä ja huumerattijuopumuksissa.

Kuva 2. Huumeiden käytön kehitys 10 kaupungin alueella (Helsinki, Espoo, Turku, Lahti, Lappeenranta, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi lähialueineen) jätevesitutkimuksen perusteella verrattuna positiivisten löydösten lukumäärään epäillyissä huumerattijuopumuksissa koko maassa vuosina 2012-2022. 

Verrattaessa jätevesitutkimusten perusteella laskettua käytetyn huumeen määrää Suomessa tehtyihin huumetakavarikoihin, voidaan arvioida, että vuonna 2014 amfetamiinia, metamfetamiinia ja kokaiinia käytettiin 5–10-kertainen määrä verrattuna takavarikoituun määrään.

Suomen amfetamiinimarkkinoiden arvon laskettiin vuonna 2014 olleen 70 miljoonaa euroa, ja metamfetamiini- ja kokaiinimarkkinoiden arvon noin 10 miljoonaa euroa. Tutkimus on kokonaisuudessaan julkaistu Science of the Total Environment -lehdessä vuonna 2016. Tämä kirjoitus on jatkoa vuonna 2014 samaisessa julkaisussa olleelle ensimmäiselle valtakunnalliselle jätevesitutkimukselle.

Yhdistämällä jätevesitutkimuksin todetut huumeiden kokonaiskäytön trendit tietoon lainvalvontaviranomaisten takavarikoimien huume-erien puhtausasteesta, havaitaan usein lyhyellä aikavälillä korrelaatiota. Näin ollen, vaikuttaa siltä, että aikoina, jolloin markkinoilla on puhtaampaa ainetta, käytetyn huumeen määrä väestötasolla kasvaa.

Esimerkiksi vuonna 2017 takavarikoidun amfetamiinin ja metamfetamiinin keskimääräinen pitoisuus laski Suomessa merkittävästi vuodesta 2016: Metamfetamiinin keskimääräinen pitoisuus laski 31 prosentista 17 prosenttiin ja amfetamiinin vastaavasti 25 prosentista 17 prosenttiin vuosien 2017 ja 2016 välillä (Keskusrikospoliisi, 2018).

Toisaalta, muutamana aiempana vuonna Suomessa oli markkinoilla tavallista puhtaampaa amfetamiinia ja metamfetamiinia. Tämä selittänee ainakin osaltaan vuoden 2017 alhaisempia käyttömääriä pääkaupunkiseudulla verrattuna vuoteen 2016 ja toisaalta poikkeuksellisen korkeaa kasvua vuosien 2014 ja 2015 aikana. Pidemmällä aikavälillä puhtausasteen muutosten vaikutus käyttömääriin tasoittuu.

Muutokset huumetilanteessa tunnistetaan varhaisessa vaiheessa 

Edustavuuden lisäksi yksi jätevesitutkimuksen keskeisistä eduista on lähes reaaliaikaisen tiedon tuottaminen huumetilanteesta. Tämä mahdollistaa huumetilanteessa tapahtuvien keskeisten muutosten varhaisen tunnistamisen.

Helsingin Viikinmäen puhdistamon pitkäaikaisseurannasta (kuva 3) voidaan havaita, että koronavirustilanteen vuoksi asetuista poikkeustoimista huolimatta amfetamiinin käytön nouseva trendi jatkui: poikkeusolot astuivat voimaan 16.3.2020, jonka jälkeen todetut amfetamiinimäärät olivat suurempia kuin koskaan aikaisemmin mitatut.

Maaliskuussa 2021 Helsingissä ja sen lähialueilla todetut amfetamiinin käyttömäärät olivat keräysviikolla korkeimmat mitä missään kaupungissa on kansallisesti mitattu (yli 300 keräysviikkoa eri kaupungeissa tehty vuodesta 2012). Myöskään muiden tutkittujen huumeiden käytössä ei ole poikkeuksellisissa olosuhteissa vuoden 2020 aikana ollut suuria muutoksia, joskin kokaiinin nouseva trendi on tasaantunut ja ekstaasin käyttö vähentynyt.

Helsingin, Turun ja Tampereen jätevesipuhdistamoiden lähes reaaliaikaisesta viikoittaisesta seurannasta havaittiin lisäksi, että yhteiskunnan avauduttua kesällä amfetamiinin käyttö lisääntyi edelleen vuoden 2020 loppukevään suvantovaiheesta (kuvat 3, 4 ja 5).

Vuoden 2021 alkupuolella amfetamiinin ja kokaiinin käyttö kääntyi historiallisesti ennätykselliseltä tasolta jyrkkään laskuun johtuen todennäköisesti lainvalvontaviranomaisten tekemistä ennätyksellisen suurista huumetakavarikoista (Operation Greenlight, esim. Ylen uutinen). Loppuvuodesta 2021 amfetamiinin käyttömäärät laskivat matalimmilleen sitten vuoden 2018. Metamfetamiinia puolestaan havaittiin vuoden 2021 loppupuolella aiempaa enemmän viimeiseen pariin vuoteen verrattuna. Amfetamiinin käyttöön verrattuna määrät ovat olleet kuitenkin suhteellisen matalia, eivätkä selitä kokonaisuudessaan amfetamiinin käyttömäärän laskun suuruutta. Vuonna 2022 amfetamiinin käyttö pysyi edelleen loppuvuoden 2021 tasolla, mutta on ollut alkuvuodesta 2023 hieman vuotta 2022 korkeammalla tasolla ainakin jatkuvassa seurannassa olevissa isoissa kaupungeissa. Kokaiinin käyttö on puolestaan ollut vuonna 2022 aiempaa suurempaa ja lisääntynyt edelleen alkuvuodesta 2023.

Huumejäämä Helsinki

Klikkaa kuvaa suuremmaksi (pdf 50 kt)
Kuva 3. Huumejäämät Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla (noin 860 000 asukasta) ajanjaksolla 04/2013–09/2023 ilmoitettuna yksikössä milligrammaa (huumejäämä)/1000 henkilöä/päivä. Kokaiinin ja metadonin tulokset on ilmoitettu kyseisten huumausaineiden aineenvaihduntatuotteina bentsoyyliekgoniinina (BE) ja 2-etylidiini-1,5-dimetyyli-3,3-difenyylipyrrolidiinina (EDDP). Kaikki mitatut 222 näytettä ovat edustavia 24 tunnin kokoomanäytteitä sunnuntai- ja maanantaiaamun väliseltä ajanjaksolta. Huumejääminä todetut pitoisuudet eivät suoraan korreloi käytettyjen huumeannosten kanssa eri aineiden välillä. Punainen katkoviiva: poikkeusolot koronan vuoksi astuivat voimaan 16.3.2020.    

Huumejäämä Turku.

Huumejäämä Tampere.

Klikkaa kuvaa 4 suuremmaksi (pdf 27 kt), klikkaa kuvaa 5 suuremmaksi  (pdf 28 kt)
Kuvat 4 ja 5. Huumejäämät Turun Kakolanmäen ja Tampereen Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoilla ajanjaksolla 04/2020-09/2023 ilmoitettuna yksikössä milligrammaa (huumejäämä)/1000 henkilöä/päivä. Kaikki mitatut 92 näytettä ovat pääkaupunkiseudun (Helsingin Viikinmäki) tavoin edustavia 24 tunnin kokoomanäytteitä sunnuntai- ja maanantaiaamun väliseltä ajanjaksolta. Kokaiinin ja metadonin tulokset on ilmoitettu kyseisten huumausaineiden aineenvaihduntatuotteina bentsoyyliekgoniinina (BE) ja 2-etylidiini-1,5-dimetyyli-3,3-difenyylipyrrolidiinina (EDDP). 

Suomessa useat huumetilanteen muutokset on havaittu ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun jätevedessä. Esimerkiksi vuonna 2016 metamfetamiini ilmaantui vuosikymmeniä Suomen valtastimulanttina olleen amfetamiinin rinnalle. Kokaiinin määrä on puolestaan noussut vuosia tasaisesti, ollen ennätyksellisellä tasolla uusimmissa mittauksissa kesällä 2022. Vuonna 2018 metamfetamiinin käyttö pääkaupunkiseudulla palautui vuosia 2016 ja 2017 alhaisemmalle tasolle, amfetamiinin ottaessa jälleen paikkansa eniten käytettynä stimulanttina. Amfetamiinin käyttö lähti vuoden 2021 pääkaupunkiseudulla voimakkaaseen laskuun pitkään jatkuneen käytön nousun jälkeen ja on pysynyt viime vuosia matalammalla tasolla myös kuluvana vuonna 2023 (kuva 3). 

Toisaalta esimerkiksi mahdollisen huumekäytön lisäksi opioidikorvaushoito- ja kipulääkkeenä käytetyn metadonin käyttömäärät ovat puolestaan pysyneet jätevesitutkimusten perusteella pääkaupunkiseudulla hyvin vakiona koko seurantajakson ajan.

Viime vuosina suosituimman muuntohuumeen ja synteettisen katinonin alfa-PVP:n käyttö oli vuonna 2018 hyvin alhaisella tasolla, mutta on jälleen kasvattanut suosiotaan painottuen pääkaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen. Samoin toisen synteettisen katinonin alfa-PHP/alfa-PHiP:n käyttöä on esiintynyt selvästi aiempaa enemmän. Vuonna 2022 synteettisiä katinoneja todettiin pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Kokkolassa, Vaasassa, Seinäjoella, Pietarsaaressa ja Savonlinnassa. Muuntohuumeille onkin tyypillistä, että ajalliset ja alueelliset käytön vaihtelut ovat selvästi suurempia kuin perinteisimmillä huumausaineilla. Käytetyt määrät ovat kuitenkin edelleen esimerkiksi amfetamiiniin verrattuna matalalla tasolla. Viime vuosikymmenen vaihteessa suositun synteettisen katinonin MDPV:n käyttöä ei jätevesitutkimuksen perusteella ole käytännössä enää esiintynyt muutamaan vuoteen Suomessa.

Jätevesitutkimus on kansainvälisesti organisoitunutta 

Tutkimuksella on tiiviit kansainväliset yhteistyöverkostot. THL oli Suomen vastuutahona vuosina 2014–2018 toteutettavassa yhteistyöverkostossa tutkimusalueen kehittämiseksi (COST Action). Osallistujia verkostossa oli yhteensä 26 maasta. Verkostossa on mukana myös kansainvälisiä organisaatioita, kuten Euroopan huumausaineiden seurantakeskus (EMCDDA) ja YK:n alainen huumejärjestö (UNODC). EMCDDA julkaisee lisäksi vuosittain kansainvälisen vertailututkimuksen tuloksia verkkosivuillaan. THL vastaa tutkimuksessa Suomen osuudesta.

Vuoden 2022 maaliskuussa useissa Euroopan, Australian ja Yhdysvaltain kaupungeissa toteutetun kansainvälisen vertailututkimuksen tulokset on julkaistu EMCDDA:n verkkosivuilla. THL raportoi tulokset kaikista 27 seurantakaupungistaan kansallisen seurannan lisäksi myös osaksi vuoden 2022 kansainvälistä vertailututkimusta. Vuonna 2023 keräys tehtiin Suomessa suppeampana (4 suurta kaupunkia lähialueineen). 

Kansainvälisen vertailututkimuksen tulokset

Jätevesitutkimuksen perusperiaate (YouTube-video)

Lisätietoja

Teemu Gunnar
johtava asiantuntija, tiimipäällikkö
oikeuskemiayksikkö/oikeustoksikologia
puh. 029 524 8425

Aino Kankaanpää
kehittämispäällikkö
oikeuskemiayksikkö/oikeustoksikologia
puh.  029 524 8427

sähköpostit: [email protected]

EMCDDA
Euroopan huumausaineiden seurantakeskus

UNODC
YK:n alainen huumejärjestö

ESSEM COST Action ES1307, Sewage biomarker analysis for community health assessment
Eurooppalainen tieteen ja teknologian yhteistyöverkosto

Iria González-Mariño, Jose Baz-Lomba, Nikiforos Alygizakis, ym.: Spatio-temporal assessment of illicit drug use at large scale: evidence from seven years of international wastewater monitoring, Addiction, 115 (2020) 109-120.  

Teemu Gunnar, Aino Kankaanpää: The practical implications of wastewater-based illicit drug epidemiology. Current Opinion in Environmental Science & Health, 9 (2019) 49-57.

Alexander Van Nuijs, Foon Yin Lai, Frederic Been, ym.: Multi-year inter-laboratory exercises for the analysis of illicit drugs and metabolites in wastewater: Development of a quality control system, Trends in Analytical Chemistry 103 (2018) 34-43.

Arndís Sue Ching Löve, Jose Antonio Baz-Lomba, Malcolm J. Reid, Aino Kankaanpää, Teemu Gunnar, Maria Dam, Kristín Ólafsdóttir, Kevin V. Thomas, Analysis of stimulant drugs in the wastewater of five Nordic capitals, Science of the Total Environment, 627 (2018) 1039-1047.

Teemu Gunnar, Erkki Vuori: Huumausaineet Suomessa - jäteveden rooli käytön osoittajana (pdf 111kt), Duodecim, 133 (2017) 1243-1245.

Erkki Vuori, Teemu Gunnar: Jätevesi kertoo terveydestä, sairaudesta ja elintavoista (pdf 82 kt), Duodecim, 133 (2017) 1239-1241.

Aino Kankaanpää, Kari Ariniemi, Mari Heinonen, Kimmo Kuoppasalmi, Teemu Gunnar: Current trends in Finnish drug abuse: Wastewater based epidemiology combined with other national indicators, Science of the Total Environment 568 (2016) 864–874.

Teemu Gunnar: Huumetilannetta voi seurata jätevedestä. Haaste 1/2015.

Aino Kankaanpää, Kari Ariniemi, Mari Heinonen, Kimmo Kuoppasalmi, Teemu Gunnar: Use of illicit stimulant drugs in Finland: A wastewater study in ten major cities, Science of the Total Environment, 487 (2014) 696-702.