Koronavirukseen menehtyneistä lähes 90 prosenttia on yli 70-vuotiaita – taustalla yleensä myös jokin perussairaus

(Tekstiä päivitetty su 10.5. klo 12.15. Sanamuoto "koronaan kuolleet" muutettu "koronaan littyvät kuolemantapaukset".)

Suomessa on todettu 7. toukokuuta mennessä 255 koronavirustartuntoihin liittyvää kuolemantapausta. 211 tapauksesta on saatavilla tarkempia tietoja, ja näistä 88 prosenttia oli yli 70-vuotiaita. Mediaani-ikä on 84 vuotta. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia ja lasten ja nuorten kuolemia ei ole todettu lainkaan. 

Noin 96 prosentilla kuolleista oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Yleisimpiä olivat sydänsairaudet ja diabetes. Kuten monissa muissa Euroopan maissa, myös Suomessa lähes puolet kaikista koronaan liittyvistä kuolemista on tapahtunut sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä.

Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Tammi-maaliskuun aikana Suomessa kuoli noin 14 000 ihmistä, mikä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan hieman alhaisempi kuin alkuvuonna yleensä.

”Koronavirusinfektioon liittyvissä kuolemantapauksissa osa olisi voinut menehtyä myös johonkin muuhun tautiin, kuten influenssaan. Siihen liittyvä tautiaalto jäi tänä keväänä erittäin lieväksi kausi-influenssarokotteen ja koronaan liittyvien rajoitusten takia”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane. 

Kuolleiden vertailu varmistettuihin tapauksiin johtaa harhaan

Tapauskuolleisuus, eli koronaan liittyvien kuolemien osuus laboratoriovarmistetuista koronavirustartunnoista, vaihtelee maailmalla merkittävästi. Singaporessa luku on noin 0,1 prosenttia kun taas Ranskassa se on 14 prosenttia. Suomessa tapauskuolleisuus on tällä hetkellä noin 4,5 prosenttia.

Lukujen vertaileminen on kuitenkin harhaanjohtavaa.

”Joissakin maissa on todettu lähinnä vakavampia tautitapauksia ja joissakin laajemman seulonnan kautta myös runsaasti lieväoireisia tautitapauksia. Seurantajärjestelmissä, testausmäärissä ja raportoinnissa voi olla merkittäviä eroja. Siksi olisi parempi tarkastella infektiokuolleisuutta, eli koronaan liittyvien kuolemien osuutta kaikista koronavirustartunnoista”, Sane sanoo.

Kuolleiden suhdetta kaikkiin tartuntoihin vasta arvioidaan

Menehtyneiden osuus kaikista oireisista ja oireettomista koronavirustartunnoista on merkittävästi pienempi kuin tapauskuolleisuus. Tämänhetkisten kansainvälisten arvioiden mukaan luku vaihtelee 0,2-0,8 prosentin välillä koko väestössä. Monia tutkimuksia ei kuitenkaan ole vielä vertaisarvioitu. Tanskassa on alustavasti arvioitu, että 17–69 vuotiaissa tartunnan saaneissa koronavirustautiin liittyviä kuolemia on noin 0,08 prosenttia.

Kuolleisuuteen vaikuttavat muun muassa tartunnan saaneiden ikäjakauma ja se, kuinka laajasti koronavirus on päässyt leviämään esimerkiksi hoivakodeissa. Myös vaikeiden perussairauksien ja riskitekijöiden, kuten vaikean liikalihavuuden yleisyys sekä sairaala- ja tehohoidon riittävyys voivat vaikuttaa kuolleisuuteen.

”Arvioimme ikäryhmäkohtaista kuolleisuutta Suomessa ja eri riskitekijöiden merkitystä sitä mukaan kun luotettavaa tutkimustietoa esimerkiksi tartuntojen kokonaismäärästä kertyy enemmän”, Sane sanoo. 

Lisätiedot

Tilannekatsaus koronaviruksesta

Ajankohtaista koronaviruksesta             

Tietoa COVID-29 taudista

Infection fatality rate of SARS-CoV-2 infection in a German community with a super-spreading event (pdf)

Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis
(The Lancet)

Estimation of SARS-CoV-2 infection fatality rate by real-time antibody screening of blood donors
(medRxiv) 

Jussi Sane
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 7406
[email protected]