Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti uudistuu, myös muiden tartuntatautien määrittämistä jätevedestä kehitetään

Koronaviruksen jätevesiseurannan analyysimenetelmää on uudistettu.

Koronapandemian alussa käyttöön otetulla menetelmällä koronaviruksen RNA-lukumäärät jätevedessä määritettiin DNA-pohjaisen standardin avulla. Nyt käyttöön otetun RNA:han perustuvan standardin on havaittu toimivan aiempaa DNA-standardia vakaammin. 

RNA-standardin käyttöönoton myötä jätevesianalyysissä käytettävälle PCR-testille ominaista vaihtelua tulospisteiden välillä on saatu pienennettyä. Tämä lisää PCR-testin luotettavuutta koronaviruksen RNA-määrien trendiseurannassa. Viikkoraportilla näkyvät RNA-lukumäärät ovat uuden standardin mukaan noin kertaluokkaa aiempaa pienempiä. Muutoksella ei kuitenkaan ole havaittu olevan vaikutusta menetelmän herkkyyteen.

Analyysimenetelmän lisäksi myös viikkoraportin rakennetta ja saavutettavuutta on parannettu.

Uudella standardilla tuotetut tulokset esitetään takautuvasti 27.6.2022 alkaen sekä koko maasta että paikkakuntakohtaisesti viivakuvaajissa. Viikoittain seurattavat paikkakunnat ja kuukausittain seurattavat paikkakunnat löytyvät omilta välilehdiltään. 

Vanhan DNA-standardin mukaiset kuvaajat on siirretty Seurantahistoria-välilehdelle. Aiemmin viikkoraportilla ollut Viimeiset kaksi viikkoa -välilehti on poistettu, sillä vastaavat tiedot löytyvät muilta välilehdiltä uudella esitystavalla. Ennen muutosta DNA- ja RNA-standardeja käytettiin rinnakkain yli neljä kuukautta ja nämä tulokset löytyvät Aineisto-välilehdeltä, missä esitetään kaikki koronaviruksen jätevesiseurannan tulokset 3.8.2020 alkaen.

Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti

Omikron BA.5 ja siitä polveutuvat alalinjat yleisimpiä Suomen jätevedessä havaittuja alalinjoja

Tuoreimmat jätevesinäytteet kerättiin 13.–14.11.2022. Koronaviruksen yhteenlasketut määrät Suomen jätevesissä ovat viimeisen kahden kuukauden ajan olleet tasaisessa nousussa ja ovat nyt korkealla tasolla. 

”Tulokset osoittavat, että virusta kiertää eri paikkakunnilla ja erittyy tartunnan saaneista ihmisistä jäteveteen runsaasti. Jäteveden koronavirusseurannan tulokset tukevat epidemian muita mittareita”, sanoo johtava asiantuntija Tarja Pitkänen THL:stä. 

Jätevesitulosten perusteella ei voi päätellä kuinka monella henkilöllä tartunta on johtanut oireiseen koronavirustautiin tai kuinka vakavia taudin oireet ovat. 

Koronaviruksen yhteenlasketut RNA-määrät (log10 RNA-kopiota/ 1000 hlö /vrk) sekä laboratoriovarmistettujen COVID-19 tapausten määrät Suomen jätevesinäytteissä seurannassa olevien puhdistamojen alueilta ajanjaksolla 27.6.2022–14.11.2022. Viiden viimeisen mittauksen trendin perusteella RNA-lukumäärät ovat korkealla tasolla.

Tällä hetkellä omikron BA.5 ja siitä polveutuvat alalinjat ovat yleisimpiä Suomen jätevedessä havaittuja virusmuunnoksia. BA.5-variantin alalinjat ovat päälinjan kanssa hyvin samankaltaisia, eikä niiden eritteleminen toisistaan jätevesinäytteistä ole mahdollista.

Alalinjojen suhteellisissa osuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia heinäkuun puolen välin jälkeen, jolloin omikron BA.5-alalinja nousi BA.2-alalinjaa yleisemmäksi. Jätevesistä on havaittu myös omikron BA.2-, BA.4- ja BA.2.75-alalinjoja mutta niiden suhteelliset osuudet ovat pieniä.

SARS-CoV-2-virusmuunnosten suhteelliset osuudet Suomen jätevesinäytteissä seurannassa olevien puhdistamojen alueilta yhteensä ajanjaksolla 2.5.– 24.10.2022 sekvensoiduissa jätevesinäytteissä. Haaleampi osa kuvaa keskihajontaa eri puhdistamoiden tuloksista.

Koronavirusmuunnokset jätevedessä

Muiden tartuntatautien havaitsemista jätevedestä kehitetään WastPan-hankkeessa

Jätevesistä voidaan havaita myös muita tartuntatauteja aiheuttavia mikrobeja kuin koronaa.

THL:n, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston WastPan-yhteishankkeessa tutkitaan eri paikkakunnilta laaja joukko jätevesinäytteitä, niiden sisältämiä mikrobeja ja perimäainesta jäteveteen erittyvien taudinaiheuttajien ja antibioottiresistenssin havaitsemiseksi. 

Hankkeessa tuotetaan tutkimukseen perustuvia suosituksia ja ohjeita jätevesiperustaiseen epidemioiden seurantaan. Tarkoituksena on havaita tartuntatautien hälytysmerkit ennalta eri paikkakunnilla ja kansallisella tasolla epidemioiden hillitsemiseksi. WastPan-hanke on osa Suomen Akatemian ohjelmaa Pandemiat ja muut kriisit sekä niihin varautuminen (RESILIENCE) 2021–2023.

Hankkeen alustavia tuloksia esitellään torstaina 24.11.2022. Tilaisuus järjestetään Teams-webinaarina ja se on kaikille avoin. Tilausuuden kieli on englanti.
Webinaarin ohjelma ja Teams-linkki tapahtumaan

WastPan: Jätevesiseuranta pandemioiden varautumistyökaluksi

Lisätietoja

• Lisätietoja koronavirusmuunnoksista jätevedessä
• Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti
• Muuntuneet koronavirukset
• Koronaviruksen jätevesiseuranta 

Tarja Pitkänen 
johtava asiantuntija 
THL 
puh. 029 524 6315 
[email protected] 
 
Anssi Lipponen  
erikoistutkija 
THL 
puh. 029 524 7962 
[email protected]