Hengitystievirusten jätevesiseuranta

THL seuraa koronaviruksen, influenssa A ja B -virusten sekä RS-viruksen määrää Suomen jätevesissä.

Jätevesiseurannan avulla voidaan havaita muutokset hengitystievirusten esiintymisessä kaupunkikohtaisesti. Tämä auttaa ennakoimaan ja arvioimaan muutoksia myös väestön tartuntatilanteessa.

Lisätietoa hengitystieviruksista ja vesiturvallisuudesta 

Tällä sivulla:

Miten hengitystievirusten esiintymistä jätevedessä seurataan?

Hengitystievirusten määrää tutkitaan mittaamalla virusten RNA:ta eli geeniperimää. Näytteet kerätään puhdistamattoman jäteveden tulokanavasta 24 tunnin kokoomanäytteenä.

Hengitystievirusten esiintyminen puhdistamattomassa jätevedessä tutkitaan 1–4 kertaa kuukaudessa Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan puhdistamoilta.  

Seurannan tiheyttä voidaan muuttaa tai seurantaan voidaan ottaa mukaan myös muita paikkakuntia epidemiatilanteen niin vaatiessa.

Tällä hetkellä jätevesiseurannan piirissä on noin 44 prosenttia Suomen väestön tuottamasta jätevedestä.

RNA-testi ei kerro viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta, vaan kertoo, esiintyykö tutkittuja hengitystieviruksia viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa. 

Jätevesinäytteistä ei myöskään tutkita, kenellä viruksia on, vaan kuinka paljon niitä viemäriverkoston alueella esiintyy. Taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä, sillä hengitystievirukset eivät säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä ympäristössä.

Hengitystievirusten lukumäärätulosten luotettavuuteen voivat vaikuttaa

  • ympäristötekijät, kuten jäteveden lämpötila
  • PCR-testissä käytettäviä entsyymejä häiritsevien ainesosien osuus puhdistamolle tulevassa jätevedessä
  • aikaviive näytteenoton ja analyysin välillä. 

Seurannan tulokset

Koronavirusta (SARS-CoV-2) koskevat tulokset päivittyvät näytteenottoviikoilla perjantaisin tulosraporttiin, jossa koronaviruksen jätevesitulokset on esitetty paikkakuntakohtaisesti. 

Tulokset esitetään viikkoraportissa viidellä välilehdellä: 

  • Koko maa
  • Seurattavat paikkakunnat
  • Aiemmin seuratut paikkakunnat
  • Seurantahistoria
  • Aineisto 

Kolmella ensimmäisellä välilehdellä esitetään tulokset 27.6.2022 alkaen.  Seurantahistoria-välilehdellä esitetään tulokset ajanjaksolta 3.8.2020 - 7.11.2022. Aineisto -välilehdillä on nähtävissä kaikki tulokset 3.8.2020 alkaen.

Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti

Otos jätevesinäytteistä, joissa havaitaan koronaviruksen RNA:ta, lähetetään sekvensoitavaksi koronavirusmuunnosten varalta.

Koronavirusmuunnokset jätevedessä

Muiden hengitystievirusten jätevesiseurannan tulokset 31.7.2023 alkaen esitetään sivulla:

Influenssa A- ja B -virukset sekä RSV jätevedessä 

Influenssa A-, influenssa B- ja RS -virusten jätevesitulokset esitetään seurantapaikkakunnittain kuvaajissa kolmessa paneelissa:

  • Ylin paneeli esittää influenssa A -viruksen tulokset
  • Keskimmäinen paneeli esittää influenssa B -viruksen tulokset 
  • Alin paneeli esittää RS -viruksen tulokset 

Mitä hyötyä jätevesiseurannasta on?

Jätevesitutkimus tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan väestötason muutosten arviointiin. Se toimii parhaiten tasaisin väliajoin toistettuna, jolloin näytteistä voidaan havaita hengitystievirusten esiintyvyyden muutos kaupunkikohtaisesti. Tulos kuvaa puhdistamon viemäriverkoston alueen väestön tartuntatilannetta mittausajanjaksolla. On osoitettu, että koronavirustartunnan saaneet erittävät koronavirusta ulosteisiinsa jo ennen oireiden ilmaantumista. Erityksen arvellaan jatkuvan pari-kolme viikkoa.

Lähes koko paikkakunnan väestön kattava jätevesiseuranta voi tuoda arvokasta lisätietoa hengitystieviruksien esiintyvyydestä. Jätevesiseuranta voi tuottaa tietylle alueelle tärkeän ennakkovaroituksen, jos jollakin paikkakunnalla todetaan jotakin hengitystievirusta jätevesistä, vaikka tartuntoja ei ole henkilötestauksessa havaittu. 

Tällöin jätevesiseurannasta saatava tieto voi toimia varhaisvaroituksena siitä, että alueella on alkamassa hengitystievirusepidemia. Tällaisessa tilanteessa tartuntataudeista vastaavien viranomaisten voi olla tarpeen kiinnittää erityistä huomiota epidemian torjuntatoimiin ja terveydenhuollon varautumiseen epidemian hoitamiseksi.

Koronaviruksesta tiedetään, että sen RNA ei säily mittauskelpoisena jätevedessä kovin kauaa ja virusten tuhoutuminen on sitä nopeampaa, mitä lämpimämpää jätevesi on. On oletettavaa, että influenssa ja RS-virukset eivät säily jätevedessä koronavirusta paremmin.

Seurantaan osallistuvat jätevedenpuhdistamot

Seurantaan osallistuu jätevedenpuhdistamoja eri puolilta Suomea (Kuva 1). Alla on lueteltu paikkakunnat, joiden jätevedenpuhdistamot osallistuvat seurantaan sekä kunnat, joiden alueelta jätevedenpuhdistamoiden viemäriverkosto kerää jätevesiä.

Kuva 1. Hengitystievirusten jätevesiseurantaan osallistuvat jätevedenpuhdistamot. Seurantaa toteutetaan kymmenellä jätevedenpuhdistamolla. 

Seurannassa mukana olevat paikkakunnat

Espoo, Blominmäki

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Espoo, Vantaa (läntinen osa), Kirkkonummi, Kauniainen, Siuntio
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 390 000

Helsinki, Viikinmäki

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Helsinki, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä (eteläinen osa), Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa (itäinen ja keskinen osa)
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 860 000

Jyväskylä, Nenäinniemi

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 155 000

Joensuu, Kuhasalo

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 98 000

Kuopio, Lehtoniemi

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Kuopio
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 91 000

Oulu, Taskila

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Ii, Muhos, Oulu, Utajärvi
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 200 000

Rovaniemi, Alakorkalo

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Rovaniemi
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 55 000

Tampere, Viinikanlahti

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala,Tampere
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 200 000

Turku, Kakolanmäki

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Turku
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 300 000

Vaasa, Pått

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Vaasa, Mustasaari, Maalahti
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 70 000

Jätevesinäytteiden viruslukumäärän testausmenetelmä

Koronaviruksen jätevesiseuranta perustuu N2-geenialueen testaamiseen PCR-testillä, joka kertoo viruksen RNA:n esiintymisestä. Testi on Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n julkaisema, ja monet Euroopan maat ja Australia käyttävät sitä tällä hetkellä koronaviruksen jätevesiseurannoissa.

Koronaviruksen jätevesiseurannassa käytettävässä PCR-testissä RNA-lukumäärän määrittämisessä käytettiin DNA-standardia ajanjaksolla 3.8.2020 - 7.11.2022. Tulokset kyseiseltä aikaväliltä on nähtävissä viikkoraportin Seurantahistoria-välilehdellä. 

Koronaviruksen RNA-määrän määrittämisessä on nyt siirrytty käyttämään koronaviruksen PCR-testiin DNA-standardia paremmin sopivaa RNA-standardia. Viikkoraportin Koko maa-, Seurattavat paikkakunnat ja Aiemmin seuratut paikkakunnat -välilehdillä esitetään RNA-standardin mukaiset tulokset.  

Influenssa A -viruksen jätevesiseuranta perustuu M1-geenialueen, influenssa B -viruksen seuranta NS2-geenialueen ja RS-viruksen seuranta M-geenialueen testaamiseen PCR-testillä. Testit ovat Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n julkaisemia. PCR-testeissä RNA-lukumäärien määrittämisessä käytetään RNA-standardia. 

Lisätietoa

Tiedotteet

Päivitetty: