Köyhyyttä kokeneilla usein matala osallisuuden kokemus – THL:n osallisuusindikaattori auttaa vähentämään syrjäytymistä

Julkaisuajankohta 3.11.2021

Keski-ikäinen henkilö katsoo kameraan rauhallinen ilme kasvoillaan.

Köyhyyttä kokeneilla on selvästi matalampi osallisuuden kokemus kuin muilla, osoittaa THL:n tuore tutkimus. Matala osallisuuden kokemus viittaa siihen, että ihminen on vaarassa syrjäytyä. 

Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokeeko ihminen, että hänellä on vaikuttamismahdollisuuksia, että hänen tekemisillään on merkitystä ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.  

”Osallisuuden kokemus auttaa ongelmien ratkaisemisessa, kannattelee vastoinkäymisten keskellä ja motivoi eteenpäin esimerkiksi kuntoutumisessa, työssä ja opinnoissa. Köyhyyttä se ei poista, mutta osalliseksi itsensä kokeva ihminen näkee enemmän mahdollisuuksia ja uskoo pyrkimyksiinsä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

Nyt tehty tutkimus osoittaa, että uusi THL:n kehitettämä osallisuusindikaattori toimii erinomaisesti osallisuuden kokemuksen mittaamisessa. Osallisuuden merkitystä hyvinvoinnille ja laajemmin yhteiskunnan toimivuudelle on viime vuosina nostettu esiin politiikan eri alueilla. 

”Osallisuuden kokemusta ei ole kuitenkaan järjestelmällisesti seurattu väestötutkimuksissa ja vaikutusarvioinneissa. Emme siis kattavasti tiedä eri väestöryhmien välisiä eroja tai erilaisten toimien vaikuttavuutta. Osallisuusindikaattori vastaa tähän tiedontarpeeseen ja on valmis käyttöönotettavaksi erilaisiin tutkimuksiin”, sanoo THL:n tutkija Lars Leemann.

Osallisuusindikaattori on valittu muun muassa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 seurantamittaristoon sekä STEA:n vaikutusarvioinnin mittaripilottiin.

Osallisuusindikaattorin tieteellinen validointi osoittaa, että se mittaa hyvin osallisuuden kokemusta

Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmällisesti ja monipuolisesti osallisuusindikaattorin tieteellistä pätevyyttä eli tehtiin tieteellinen validointi eri menetelmiä käyttäen. Kaikki tieteellisen validoinnin vakiintuneet kriteerit osoittavat, että indikaattori toimii erittäin hyvin ja mittaa sitä, mitä sillä olisi tarkoituskin mitata eli osallisuuden kokemusta.

”Validointitutkimuksessa havaitut yhteydet koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun mittareihin vahvistavat käsitystämme siitä, että osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Analyysit osoittavat kuitenkin, että osallisuusindikaattori ei mittaa samoja käsitteitä vaan omaa kokonaisuuttaan eli osallisuuden kokemusta”, Leemann kertoo.

Indikaattorin 10 väittämää selvittävät vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Väittämät muodostavat koherentin kokonaisuuden, eli jokaisen väittämän sisällyttäminen kysymyspatteristoon on perusteltua. 

Osallisuusindikaattori on helppo sijoittaa osaksi kyselylomakkeita ja siihen vastaaminen on nopeaa. Koska indikaattori ei ole palvelujärjestelmä- tai kulttuurisidonnainen, sitä voidaan käyttää laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja myös kansainvälisesti. Indikaattori on käännetty eri kielille.

”Osallisuusindikaattorin väittämät antavat myös osviittaa siitä, miten osallisuuden kokemusta voidaan lisätä.  Taloudelliset resurssit ja vaikuttamiskanavat ovat oleellisia,  mutta osallisuuden kokemus voi lisääntyä myös pienillä teoilla kuten kunnioittavalla kohtaamisella ja kiitoksen antamisella”,  Isola avaa.

Osallisuusindikaattori on kehitetty THL:n Sokra-koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

THL:n osallisuusindikaattorin 10 väittämää: 

1.    Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
2.    Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
3.    Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
4.    Olen tarpeellinen muille ihmisille
5.    Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
6.    Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
7.    Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
8.    Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
9.    Koen, että minuun luotetaan 
10.    Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin.

Lähde

Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2021) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, DOI: 10.1080/19452829.2021.1985440

Lisätietoa

Osallisuusindikaattori

Aiemmin osallisuusindikaattorilla saatuja tutkimustuloksia:

Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys (THL-tiedote 17.2.2021)

Vanhempien väkivallan kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla selvästi matalampi osallisuuden kokemus (THL-tiedote 23.8.2021) 

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran verkkosivut

Yhteystiedot

Lars Leemann 
tutkija
puh. 029 524 7509
[email protected]

Anna-Maria Isola 
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7334
[email protected]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Pääsivusto pääuutinen - thlfi tutkimusohjelma1eriarvoisuus - thlfi tutkimusohjelma3hyte - thlfi