Vanhempien väkivallan kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla selvästi matalampi osallisuuden kokemus
Osallisuuden kokemus on selvästi matalampi lapsilla ja nuorilla, jotka kokevat vanhempiensa taholta henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Tulos käy ilmi vuoden 2019 Kouluterveyskyselystä, johon osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Väkivaltaa oli koettu kyselyä edeltäneen vuoden aikana.
”Tulokset viittaavat siihen, että vanhempien väkivallalla on vahva haitallinen vaikutus lasten ja nuorten osallisuuden kokemukseen ja tämä hyvin todennäköisesti heijastuu hyvinvointiin laajemminkin. Myös tästä syystä on erittäin tärkeää ennaltaehkäistä vanhempien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa ja puuttua siihen välittömästi”, sanoo tutkija Lars Leemann.
Väkivallan ja matalan osallisuuden kokemuksen yhteys ilmeni kaikkien tarkasteltujen väkivallan muotojen, kuten tönimisen, tukistamisen, haukkumisen ja nöyryyttämisen kohdalla. Eri väkivallan muotojen yhteydet osallisuuden kokemukseen olivat samankaltaisia.
8.- ja 9.-luokkalaisilla osallisuuden ja väkivallan yhteys oli vahvin, eli väkivaltaa kokeneet kokivat olevansa vähemmän osallisia ja heillä väkivaltakokemukset olivat myös yleisimpiä. Lukiolaisilla yhteys oli vahvempi kuin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla, etenkin fyysisen väkivallan kohdalla.
Väkivaltaa kokeneiden osallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomioita
Osallisuuden kokemusta mitattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämällä osallisuusindikaattorilla, joka kertoo muun muassa siitä, kokeeko vastaaja, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa, hänen tekemisillään on merkitystä ja hän kuuluu itselleen tärkeään yhteisöön.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vahva osallisuuden kokemus on yhteydessä muun muassa parempaan elämänlaatuun, terveyteen, toiminta- ja työkykyyn sekä mielenterveyteen. Toisaalta on havaittu, että esimerkiksi koulukiusatuilla on matalampi osallisuuden kokemus. Väkivaltaa kokeneiden osallisuuden lisäämiseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Tarjolla olevien toimintojen ja palvelujen tulee olla aidosti kaikkien lasten saatavilla, ja niissä tulee huomioida kohderyhmän tarpeet ja toiveet.
”Esimerkiksi luova toiminta, pelit ja luontoympäristöt helpottavat omien tunteiden käsittelyä ja toipumista, kun omaa tilannetta voi tarkastella etäämpää. Itselle tärkeään yhteisöön kuuluminen ja oman kädenjäljen saaminen näkyville luovat myös uskoa tulevaan”, toteaa tutkija Lotta Virrankari.
Tämän lisäksi kannattaa panostaa vanhempien osallisuuden lisäämiseen, millä voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Aiemmat tutkimukset osoittavat esimerkiksi köyhyyden olevan riskitekijä vanhempien väkivaltaiselle käytökselle.
THL:n osallisuusindikaattorin 10 väittämää:
- Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
- Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
- Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
- Olen tarpeellinen muille ihmisille
- Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
- Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
- Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
- Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
- Koen, että minuun luotetaan
- Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin.
Tutkimus toteutettiin THL:n Sokra-koordinaation ja Kouluterveyskyselyn yhteistyönä. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokraa rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Tutkimus tukee Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman toteutusta (toimenpiteet koskien vanhemmuuden tukea, osallisuutta ja tietopohjan kehittämistä).
Lähde
Virrankari L, Leemann L, Kivimäki H. 2021. Osallisuuden kokemus ja vanhempien henkinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 38/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Virrankari L, Leemann L, Kivimäki H (2021) Osallisuuden kokemus ja vanhempien fyysinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nummi VM. & Lillsunde P. (toim.). Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27
Lisätietoa
Osallisuuden edistämisen mallit
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)
Väkivallaton lapsuus 2020–2025 – toimeenpano ja viestintä (STM 2021)
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma
Yhteystiedot
Lotta Virrankari
tutkija
THL
puh. 029 524 7619
[email protected]
Lars Leemann
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
[email protected]
