Metsästyskauden alkaessa on syytä huomioida käynnissä oleva lintuinfluenssaepidemia

THL on yhdessä Ruokaviraston kanssa arvioinut lintuinfluenssaepidemian aiheuttamaa riskiä metsästyksessä juuri julkaistussa riskianalyysissä.

Metsästäjien sekä muiden harrastekoirien kanssa lintuihin tai eläimiin kosketuksissa olevien, kuten koirien käyttökokeiden järjestäjien ja koirakouluttajien, tulisi huomioida käynnissä oleva lintuinfluenssaepidemia oman toimintansa suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta tartuntariskit linnuista ja muista eläimistä ihmisiin ja koiriin voidaan minimoida.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat kosketus- ja pisaratartuntana silmien, suun ja hengitysteiden limakalvojen kautta.

Paras tapa suojautua on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja suojautua eläinten eritteiltä.

Oman ja koiran suojaamisen lisäksi kuluvalla metsästyskaudella tulisi kiinnittää huomiota toimiin, jolla vähennetään riskiä viruksen leviämiselle lintujen ja petoeläinten keskuudessa.

• Kiinnitä huomiota siihen, etteivät koirat pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita eläimiä.
• Riistalintujen ruokinnasta pidättäytyminen ja lokkien sekä pienpetojen ruhojen oikea käsittely ja hävittäminen vähentävät viruksen leviämisen riskiä eläinpopulaatioissa.

Riskianalyysi on luettavissa THL:n verkkosivuilta. Ruokavirastolla verkkosivuilta löytyy lisää ohjeita, miten välttää tartuntoja metsästäessä ja estää lintuinfluenssan leviämistä.

Lintujen joukkokuolemia runsaasti, painopiste selvästi lokeissa

Kesällä 2023 Suomessa on todettu poikkeuksellisen suuria luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia A(H5N1) 2.3.4.4b -virusinfektion seurauksena.
Riistalinnuista lintuinfluenssan kannalta merkittävimmän ryhmän muodostavat sorsien heimoon (Anatidae) kuuluvat koko- ja puolisukeltajat, haahkat, sotkat, koskelot sekä hanhet. Yksittäiset sorsalinnut saattavat saada tartunnan vuosittain. Vuonna 2023 H5N1-tartuntoja on havaittu sorsalinnuilla toistaiseksi vain haahkoilla ja kanadanhanhella.

Tämänhetkisen arvion mukaan riski tartunnoille sorsia metsästettäessä on valtaosin samaa luokkaa kuin edellisellä metsästyskaudella. Kuitenkin järvillä, joilla on todettu lokkien joukkokuolemia, riski voi olla suurentunut.

Lintuinfluenssaepidemian painopiste kesällä 2023 on selvästi lokeilla, erityisesti naurulokilla, mutta myös harmaalokeilla on todettu tartuntoja. Todennäköisesti lokeilla on tartuntoja paljon edellistä metsästyskautta enemmän. Lokkeja metsästävien riski tartunnoille lokkeja käsiteltäessä on selvästi suurempi tulevalla kuin edellisellä metsästyskaudella (2022–2023).

Tartuntoja nisäkkäistä ihmisiin ei ole todettu, mutta taudin mahdollisuus on pidettävä mielessä

Vaikka influenssa A (H5N1) -viruksen geneettisen kehityslinjan 2.3.4.4b -tartuntoja nisäkkäistä ihmisiin ei ole koskaan todettu, on lintuinfluenssatartunnan mahdollisuus pidettävä mielessä myös riistanisäkkäiden, erityisesti pienpetojen kohdalla.

Lintuinfluenssaan kuolleita ja sairastuneita lintuja (erityisesti lokkeja) on luonnossa paljon edellistä metsästyskautta enemmän ja todennäköisesti osa niistä joutuu petoeläinten ravinnoksi. Osa petoeläimistä voi saada niitä syötyään tartunnan.

Lisätiedot

Jari Jalava
THL
johtava asiantuntija
029 524 6629
[email protected]

Sirpa Kiviruusu
Ruokavirasto
yksikönjohtaja, eläinten terveys ja lääkitseminen
+358 400 920 503

Riskianalyysi (THL, pdf 248 kt)

Lintuinfluenssatapaukset Suomessa (Ruokavirasto)
Lintuinfluenssaviruksen torjunnasta ja seurannasta koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä vastaava kansallinen viranomainen on Ruokavirasto.

Usein kysyttyä lintuinfluenssasta (THL)
THL antaa ohjeita ja suosituksia lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi ihmisillä.