Lintuinfluenssa

Tiivistelmä lintuinfluenssatilanteesta

Tällä hetkellä korkeapatogeeninen eli vakavaa tautia aiheuttava H5N1-lintuinfluenssavirus aiheuttaa laajoja epidemioita luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa usealla mantereella. Talven 2025 aikana epidemioita on ollut yhä enenevästi myös Euroopassa.

Suomessa vuonna 2023 virus aiheutti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia ja taudinpurkauksia turkistiloilla. Vuosi 2024 oli lintuinfluenssatilanteen osalta Suomessa rauhallinen, mutta jo vuoden 2025 alussa on havaittu luonnonvaraisten lintujen tautitilanteessa muutoksia.

Pohjois-Amerikassa virus levisi vuoden 2024 aikana lypsykarjaan. Se aiheuttaa  laajoja taudinpurkauksia sekä lypsykarjassa että siipikarjassa ja useita, pääosin lieviä tartuntoja altistuneissa ihmisissä. 

THL ja Ruokavirasto seuraavat tilannetta yhdessä kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Ruokavirasto vastaa lintuinfluenssaviruksen seurannasta ja torjunnasta koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä

Tällä sivulla

 

Mikä on lintuinfluenssa?

Lintuinfluenssalla tarkoitetaan linnuille ominaisia influenssa A -viruksen alatyyppejä (H1-H16 ja N1-N9). Ne ovat monimuotoinen virusryhmä, jota esiintyy yleisesti ja maailmanlaajuisesti luonnonvaraisissa linnuissa, erityisesti vesilinnuissa. 

Lintuinfluenssaviruksia läikkyy ajoittain luonnonvaraisista linnuista muihin eläimiin, kuten siipikarjaan, sikoihin ja turkiseläimiin, jolloin myös ihmiset voivat altistua virukselle. Ihmisten tartunnat ovat harvinaisia, mutta ne voivat olla vakavia. 

Influenssa A -viruksiin kuuluvat myös ihmisen kausi-influenssaa aiheuttavat alatyypit (H3N2 ja H1N1pdm09). Influenssa A -virus on hyvin muuntautumiskykyinen. Sen perimä sopeutuu jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön.

Influenssaviruksilla on myös kyky sekoittua keskenään tilanteissa, joissa ne aiheuttavat samanaikaisen tartunnan. Jos ihmisen kausi-influenssavirus sekoittuu eläinperäisen influenssaviruksen kanssa, on vaarana, että muodostuu uudenlaisia influenssavirustyyppejä, jotka tarttuvat tehokkaasti ihmisten välillä. Esimerkiksi eläinperäset influenssavirukset ovat lajisiirtymien ja muuntumisen kautta kehittyneet pandeemiseksi influenssaviruksiksi, eli viruksiksi, jotka aiheuttavat maailmanlaajuisia epidemioita. 

Miten lintuinfluenssa tarttuu?

Virus voi kulkeutua ihmisen elimistöön ilmateitse tai kosketustartuntana suun, nenän tai silmien kautta. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan tartu helposti ihmisiin eikä ihmisestä toiseen, vaikka yksittäisiä tapauksia on todettu. 

Lähes kaikissa tiedossa olevissa tapauksissa, joissa lintuinfluenssavirus on tarttunut ihmiseen, sairastuneet ovat olleet läheisessä kosketuksissa tartunnan saaneeseen siipikarjaan tai lypsykarjaan. He ovat esimerkiksi työskennelleet tuotantoeläintiloilla, kasvattaneet siipikarjaa kotipihallaan tai osallistuneet tartunnan saaneiden tai sairaiden eläinten hävittämistoimiin. 

Lypsykarjassa Yhdysvalloissa kiertävät lintuinfluenssavirukset ovat erittyneet tehokkaasti maitoon, joka on pastöroimattomana mahdollinen tartuntareitti.
 

Miten lintuinfluenssaa ehkäistään?

Koskemista kuolleisiin tai sairaisiin luonnonvaraisiin lintuihin ja muihin eläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin on hyvä välttää.  

Jos kuolleiden eläinten käsittely on välttämätöntä, on syytä huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja käyttää suojaimia:

  • Käytä kertakäyttöisiä käsineitä. Käsineiden riisumisen jälkeen pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla. Käytä tarvittaessa käsihuuhdetta.
  • Käytä maskia tai hengityssuojainta ja suojalaseja. Hävitä suojaimet käytön jälkeen.

Eläinten massakuolemiin tai lopettamiseen liittyy kohonnut tartuntariski, joten niiden yhteydessä on erityisen tärkeää käyttää suojaimia. 

Ilmoita siipikarjalla ja muilla tuotantoeläimillä havaituista lintuinfluenssaan viittaavista oireista sekä luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista kunnan- tai läänineläinlääkärille Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti.

Mitä oireita lintuinfluenssa aiheuttaa?

Ihmisillä lintuinfluenssavirusten aiheuttama tauti vaihtelee oireettomista ja lievistä taudinkuvista hyvin vakavaan, tehohoitoa vaativaan tautiin.  Lievään hengitystieinfektioon voi kuulua kuumetta yskää, päänsärkyä ja hengenahdistusta. Virus voi myös aiheuttaa silmän sidekalvotulehduksen.

Lintuinfluenssa voi aiheuttaa myös vakavaa tautia, kuten keuhkokuumetta tai äkillistä hengityksen vajaatoimintaa (ARDS, äkillinen hengitysvajausoireyhtymä), monielinvaurioita ja neurologisia oireita. Iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on perussairauksia, on korkeampi riski sairastua vakavaan tautiin.

Mitä teen, jos saan oireita

Jos olet koskenut sairaaseen tai kuolleeseen eläimeen, mukaan lukien lemmikkieläimeen, ja saat sen jälkeen hengitystieoireita, silmän sidekalvotulehduksen oireita tai neurologisia oireita, ole yhteydessä terveydenhuoltoon ja mainitse mahdollisesta altistumisesta.

Miten lintuinfluenssainfektioita hoidetaan

Tutkimusten mukaan tällä hetkellä Euroopan luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa leviävät H5N1-virukset näyttäisivät olevan herkkiä nykyisin käytössä oleville influenssalääkkeille (oseltamiviiri ja tsanamiviiri).

Lääkkeiden on todettu lyhentävän kausi-influenssan ja H5N1-lintuinfluenssan kestoa sekä lievittävän niiden vaikeusastetta. Tämä kuitenkin edellyttää, että lääkitys aloitetaan infektion varhaisessa vaiheessa.
 

Päivitetty: