Lintuinfluenssa

Jouduttuaan elimistön ulkopuolelle virus ei enää lisäänny vaan alkaa vähitellen kuolla. Virus voi kuitenkin säilyttää taudinaiheuttamiskykynsä jonkin aikaa etenkin viileässä ja kosteassa ympäristössä. Kuivuminen ja lämpö tuhoavat viruksen tehokkaasti.
Lue lisää Ruokaviraston verkkosivuilta: Miten pitkään virus säilyy tartuntakykyisenä?

On mahdollista, että ihminen saa tartunnan eläimen ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä. Todennäköisempi tartuntareitti kuitenkin on suoraan infektoituneesta linnusta tai muusta eläimestä.

Lintujen influenssavirukset tarttuvat ihmiseen hyvin harvoin.

Ohjeita kuolleiden lintujen havaitsijoille sekä toimintaohjeita lintujen käsittelyyn löydät Ruokaviraston verkkosivuilta:
Lintuinfluenssa (Ruokavirasto)

Tietoa lintuinfluenssaviruksen torjunnasta ja seurannasta koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä löydät Ruokaviraston verkkosivuilta: Lintuinfluenssa (Ruokavirasto)

Lisätietoa lintuinfluenssasta ja vesiturvallisuudesta löydät Ympäristöterveys-sivustoltamme:
Hengitystievirukset ja vesiturvallisuus

Tärkeintä on välttää koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villieläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin.

Tiedote 14.7.2023: Lintuinfluenssatartuntoja luonnonvaraisilla linnuilla ja turkiseläimillä – vältä kosketusta sairaisiin tai kuolleisiin eläimiin (THL)

Jos joudut koskemaan kuolleisiin eläimiin, huolehdi hyvästä käsihygieniasta. Suojaudu kertakäyttöisillä käsineillä ja niiden riisumisen jälkeen pese vielä kädet huolellisesti vedellä ja saippualla ja/tai käytä käsihuuhdetta. Mikäli mahdollista, suojaudu maskilla tai hengityksensuojaimella ja suojalaseilla eläimen käsittelyn aikana. Hävitä suojaimet käytön jälkeen.

Jos olet koskenut sairaaseen tai kuolleeseen eläimeen ja saat sen jälkeen hengitystie- tai neurologisia oireita, ole yhteydessä terveydenhuoltoon ja mainitse mahdollisesta altistumisesta.

Ilmoita luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista kunnan valvontaeläinlääkärille.

Eläinten massakuolemien tai lopettamisen yhteydessä on erittäin suositeltavaa käyttää suojaimia. Suojaimet tulee hävittää käytön jälkeen. Muiden kuin ammattilaisten on hyvä välttää tilanteita, joissa he voivat joutua kosketuksiin tartunnan saaneiden eläinten ja niiden ulosteiden kanssa.

Jos joudut kosketuksiin linnun ulosteen tai kuolleiden lintujen kanssa, huolehdi hyvästä käsihygieniasta.

Altistuminen taudille on mahdollista, jos linnulla on lintuinfluenssatartunta. Jos saat ulosteisiin koskemisen jälkeen lintuinfluenssaan sopivia, esimerkiksi hengitystieoireita tai neurologisia oireita, ole yhteydessä terveydenhuoltoon ja mainitse mahdollisesta altistumisesta.
Lue lisää: Mitä oireita lintuinfluenssa aiheuttaa?

Arvion mahdollisista altistumisesta kussakin tilanteessa tekee tarvittaessa alueesi tartuntataudeista vastaava lääkäri.

A(H5N1)- sekä muutamia muita influenssa A -viruksen alatyyppejä vastaan on kehitetty rokotteita, joita ei kuitenkaan ole yleisesti saatavilla.

Suomella ollut pitkään ostovaraussopimus lintuinfluenssa A(H5N1) -rokotteelle. Se tarkoittaa, että jos WHO julistaisi lintuinfluenssan pandemiaksi, Suomeen olisi mahdollista hankkia rokotetta. Pandemiatilanteessa rokotetta voitaisi antaa kansalaisille rokotussuositusten mukaisesti.

THL toimii läheisessä yhteistyössä Ruokaviraston ja muiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa lintuinfluenssan torjumiseksi. Tällä hetkellä nykyinen H5N1-lintuinfluenssatilanne on ensisijaisesti eläinten terveysongelma.

THL antaa ohjeita ja suosituksia lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi ihmisillä. THL myös raportoi tilanteesta ihmisille koituvan riskin osalta Maailman terveysjärjestölle (WHO) ja Euroopan tartuntatautivirastolle (ECDC), ja tarvittaessa konsultoi kansainvälisiä elimiä ja yhteistyöverkostoja.

• Lintuinfluenssaviruksen torjunnasta ja seurannasta koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä vastaava kansallinen viranomainen on Ruokavirasto.
  Ruokavirasto: Lintuinfluenssa
• Työterveyslaitos antaa ohjeita niin yksittäisten kuolleiden lintujen ja lintujen ulosteiden havaitsijoille kuin myös ammattilaisille, jotka voivat altistua lintuinfluenssalle työssään, mukaan lukien turkiseläinten parissa työskentelevät.
  Työterveyslaitos: Lintuinfluenssalta suojautuminen
• Tartuntatauteja koskevasta lainsäädännöstä vastaavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö.

THL seuraa H5N1-virustartunnan saaneille eläimille (linnuille tai turkiseläimille) altistuneiden henkilöiden mahdollisesti saamia tartuntoja ja ohjeistaa terveydenhuollon ammattilaisia lintuinfluenssatartuntojen torjunnassa ja laboratoriotutkimuksissa. Toistaiseksi H5N1-tartunnan saaneille eläimille altistuneilla henkilöillä ei ole todettu yhtään lintuinfluenssatartuntaa.

Käytössä olevilla laboratoriomenetelmillä H5-tartunnat on mahdollista tunnistaa nopeasti ja erottaa ne muista influenssa A -tartunnoista, kuten kausi-influenssasta.

Sekvensoimalla viruksen perimä voidaan tunnistaa muutoksia, jotka edesauttavat viruksen leviämistä nisäkkäiden välillä.

Metsästäjien, koiraharrastajien, koirien käyttökokeiden järjestäjien ja koirakouluttajien tulisi huomioida käynnissä oleva lintuinfluenssaepidemia oman toimintansa suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta tartuntariskit linnuista ja muista eläimistä ihmisiin ja koiriin voidaan minimoida.

Epidemiologisen tilannekuvan perusteella vain osa riistaeläimistä ja rauhoittamattomista riistalinnuista on sellaisia, joista lintuinfluenssatartunta on mahdollinen.

Lisää ohjeistusta metsästyksestä Ruokaviraston verkkosivuilla:
Usein kysyttyä lintuinfluenssasta (Ruokavirasto)

Suojaa itseäsi ja metsästykseen käytettävää koiraa asianmukaisesti

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat kosketus- ja pisaratartuntana silmien, suun ja hengitysteiden limakalvojen kautta.

Paras tapa suojautua on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja suojautua eläinten hengitystie-eritteiltä.

Oman ja koiran suojaamisen lisäksi kuluvalla kaudella tulisi kiinnittää huomiota toimiin, jolla vähennetään riskiä viruksen leviämiselle lintujen ja petoeläinten keskuudessa.

• Kiinnitä huomiota siihen, etteivät koirat pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita eläimiä.
• Riistalintujen ruokinnasta pidättäytyminen ja lokkien sekä pienpetojen ruhojen oikea käsittely ja hävittäminen vähentävät viruksen leviämisen riskiä eläinpopulaatioissa.

Tutustu arvioon lintuinfluenssaepidemian aiheuttamasta riskistä

THL on yhdessä Ruokaviraston kanssa arvioinut lintuinfluenssaepidemian aiheuttamaa riskiä metsästyksessä juuri julkaistussa riskianalyysissä.

• Riistalinnuista lintuinfluenssan kannalta merkittävimmän ryhmän muodostavat sorsien heimoon (Anatidae) kuuluvat koko- ja puolisukeltajat, haahkat, sotkat, koskelot sekä hanhet. Tämänhetkisen arvion mukaan riski tartunnoille sorsia metsästettäessä on valtaosin samaa luokkaa kuin edellisellä metsästyskaudella. Kuitenkin järvillä, joilla on todettu lokkien joukkokuolemia, riski voi olla suurentunut.
• Suurin tartuntariski liittyy lokkeihin (erityisesti harmaalokki), joita metsästetään riistahoidollisista syistä. Lokkeja metsästävien riski tartunnoille lokkeja käsiteltäessä on selvästi suurempi tulevalla kuin edellisellä metsästyskaudella. Lokkien (harmaalokki, merilokki) metsästyksestä on suositeltavaa pidättäytyä.
• Hirvieläinten, jyrsijöiden, jäniseläinten ja villisian kohdalla riski metsästäjän tartunnalle on erittäin pieni. Pienpetojen kohdalla sen voi kuitenkin katsoa olevan suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella, koska todennäköisesti pienpedoilla on paljon enemmän kontakteja lintuinfluenssaan kuolleisiin lokkeihin. Tartuntareitit ovat nisäkkäillä samoja kuin riistalintujen ja rauhoittamattomien riistalintujen kohdalla.

Lisätietoa eri lintujen ja nisäkkäiden metsästykseen liittyvistä riskeistä:
Lintuinfluenssan riskianalyysi metsästyskaudella 2023 (pdf, 248 kt)

THL:n suosittelemat toimenpiteet metsästyksessä, koirien koulutuksessa ja koetoiminnassa:

Metsästäjien, sekä muiden harrastekoirien kanssa lintuihin tai eläimiin kosketuksissa olevien, koirien käyttökokeiden järjestäjien ja koirakouluttajien tulisi huomioida käynnissä oleva lintuinfluenssaepidemia oman toimintansa suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta tartuntariskit linnuista ja muista eläimistä ihmisiin ja koiriin voidaan minimoida.

Metsästystapahtumia ja -toimintaa koskevat suositukset:

• Pidättäydytään lokkien (harmaalokki, merilokki) metsästyksestä. Mikäli turkistarhojen suojaamiseksi ammutaan lokkeja, on lintujen käsittelyssä noudatettava erityisen hyvää hygieniaa ja linnut hävitettävä siten, etteivät ne aiheuta riskiä mahdollisten tartuntojen leviämiselle pienpetoihin tai muihin lintuihin. Koiraa ei tulisi käyttää muuhun kuin haavoittuneiden lintujen etsintään ja noutoon.

• Pidättäydytään riistalintujen ruokinnasta, sillä se kokoaa turhaan lintuja samaan paikkaan ja lisää tartuntojen leviämisen riskiä. Erityisesti sorsien heimoon kuuluvien lintujen (varsinkin puolisukeltajat) ruokinta voi lisätä niiden keskeisiä sekä niiden ja lokkien välisiä kontakteja ja siten lisätä riskiä metsästettävien sorsien heimoon kuuluvien lintujen tartunnoille ja sitä kautta ihmisten tartunnoille.
• Muun riistan ruokinnassa pyritään pienentämään lintujen pääsyä rehuun esimerkiksi siten, ettei rehua (vilja, omenat ym.) kaadeta suoraan maahan ja siten houkutella paikalle isoja lintuparvia (lokit, varikset). Näin pienennetään muiden metsästettävien riistaeläinten ja ruokintaa toteuttavien henkilöiden riskiä saada tartunta.
• Metsästäjien, sekä muiden harrastekoirien kanssa lintuihin tai eläimiin kosketuksissa olevien, koirien käyttökokeiden järjestäjien ja koirakouluttajien tulisi pitää mielessä lintuinfluenssan mahdollisuus, mikäli hengitystieinfektion oireita ilmaantuu 14 vuorokautta lintujen käsittelyn jälkeen.

Hygieniaohjeet:

• Lintuinfluenssavirukset tarttuvat kosketus- ja pisaratartuntana silmien, suun ja hengitysteiden limakalvojen kautta. Paras tapa suojautua on noudattaa hyvää käsihygieniaa (käsien suojaaminen ja puhdistus vedellä ja saippualla tai käsihuuhteella) ja suojautua hengitystie-eritteiltä (silmien, suun ja hengitysteiden limakalvojen suojaaminen).
• Hygieeniset toimintatavat (erityisesti käsihygienia) ja suojautuminen ovat aina tärkeitä riistaeläinten käsittelyn yhteydessä, mutta erityisen tärkeitä ne ovat lokkien, sorsalintujen ja pienpetojen kohdalla.

Metsästyskoirien suojaaminen:

• Pidättäydytään kuolleiden lokkien käyttämisestä koirien kouluttamisessa.
• Pidättäydytään koirien käytöstä lokkien karkotuksen yhteydessä lukuun ottamatta haavoittuneiden lintujen etsintään ja noutoa. Muuten ammutut linnut haetaan ja hävitetään oikein suojautuneena metsästäjän toimesta.
• Pidättäydytään kypsentämättömien saalieläimen osien antamisesta metsästyskoirille.
• Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, etteivät koirat pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita eläimiä. Seurataan koiran terveyttä mahdollisten lintuinfluenssaoireiden varalta.

Oikean epidemiologisen tilannekuvan saamiseksi tarvitaan tietoa riistaeläinten lintuinfluenssatartunnoista:

• Tilannekuva muodostaa pohjan riskiarviolle ja ohjeille. Kannustetaan näytteiden lähettämiseen Ruokaviraston ohjeiden mukaan.

Ohje ei ole juridisesti velvoittava.

Jos olet koskenut sairaaseen tai kuolleeseen lintuun tai muuhun eläimeen ja saat sen jälkeen hengitystie- tai neurologisia oireita, ole yhteydessä terveydenhuoltoon ja mainitse mahdollisesta altistumisesta. Lintujen influenssavirukset tarttuvat ihmiseen erittäin harvoin.

Altistuminen lintuinfluenssavirukselle on mahdollista, jos henkilö ei ole suojautunut asianmukaisesti ja on esimerkiksi

• ollut suorassa kosketuksessa eläviin tai kuolleisiin tartunnan saaneisiin lintuihin tai muihin eläimiin, niiden ulosteisiin tai muihin elimistön nesteisiin tai eritteisiin
• vieraillut tai työskennellyt tilassa, jossa on tai on ollut lintuinfluenssaan sairastunutta siipikarjaa, nisäkkäitä ja/tai sairaita luonnonvaraisia lintuja
• ollut läheisessä kontaktissa lintuinfluenssaan sairastuneeseen henkilöön.