Monopolin ulkopuolisen rahapelaamisen kasvusta ei ole selkeää näyttöä –järjestelmän uudistamisen tulisi perustua luotettavaan tietoon
Julkaistu 16.2.2023. Linkki lisätiedoissa korjattu 9.3.2023
Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän eli monopolin ulkopuolelle pelaavien määrän kehityksessä ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosien aikana. Kyse on siitä, kuinka moni suomalainen pelaa muiden kuin Veikkauksen tarjoamia nettirahapelejä.
”Rahapelijärjestelmästä käytävässä julkisessa keskustelussa esiintyy väitteitä järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen kasvusta, mutta THL:n seuraamien tietolähteiden perusteella kasvua ei ole. Tämä on hyvä huomioida mahdollisessa päätöksenteossa ja rahapelijärjestelmän kehittämisessä”, sanoo erikoistutkija Jani Selin THL:stä.
Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle suuntautuvasta pelaamisesta voidaan tehdä vain suuntaa antavia arvioita, jotka riippuvat siitä, milloin ja mikä taho arvion on tehnyt. Rahapelaamista seuraavat THL, Poliisihallitus sekä mm. Veikkaus ja kansainvälinen konsulttiyhtiö H2 Gambling Capital.
THL:n arvioiden mukaan Manner-Suomessa järjestelmän ulkopuolisia rahapelejä verkossa pelaa vuosittain noin 5–6 prosenttia aikuisväestöstä. Poliisihallituksen arvioin mukaan euroissa tämä tarkoittaa selvästi alle 300:aa miljoonaa. Merkittävä osa tästä pelaamisesta kohdistuu Ahvenanmaalla toimivan Paf:n (Ålands Penningautomatförening) tarjontaan.
Rahapelihaitat ovat pysyneet ennallaan
Suomessa rahapelipolitiikan perustana on tällä hetkellä yksinoikeusjärjestelmä. Yksinoikeusjärjestelmän keskeinen perustelu on rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen.
Rahapelihaitat ovat asiantuntija-arvion mukaan pysyneet ennallaan tai jopa vähentyneet viime vuosina. Rahapelitoiminnan sääntelyllä, kuten rahapelaajien pakollisella tunnistautumisella, on ollut keskeinen rooli tässä kehityksessä.
Jos rahapelien tarjonta ja sitä kautta pelaaminen lisääntyvät, lisääntyvät myös haitat.
Rahapelaamisessa tapahtuvia muutoksia seurataan tarkasti
THL seuraa rahapelaamisessa tapahtuvia muutoksia monella tavalla.
Viimeisen vuoden aikana verkossa on pelannut noin joka kolmas suomalainen. Osuus on samalla tasolla kuin vuonna 2020. Valtaosa pelaa Veikkauksen pelejä. Vuonna 2021 Veikkauksen pelikatteesta jo yli puolet tuli digitaalisten kanavien kautta, ja osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Samalla kun rahapelaaminen on digitalisoitunut, raha-automaattien pelaaminen on vähentynyt merkittävästi. Tarkempaa tietoa siitä, ovatko raha-automaattipelaajat siirtyneet verkkoon, ei kuitenkaan ole.
”Tarkkaa tietoa siitä, mikä osuus rahapelihaitoista aiheutuu järjestelmän ulkopuolisesta pelaamisesta, ei ole. Sitä on vaikea arvioida, koska vain harva pelaa ainoastaan ulos eli ainoastaan muita kuin Veikkauksen pelejä. Valtaosa ulos pelaavista pelaa myös Veikkauksen pelejä,” summaa erityisasiantuntija Tomi Roukka THL:stä. Roukan mukaan verkkopelaamisen ja pelihaittojen muutoksesta ja yhteydestä tarvitaan lisää tietoa.
”Tietoa tarvitaan ennen kuin järjestelmästä tehdään mittavia koko yhteiskuntaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä. Perusteena päätöksille ei voi olla pelkästään väestöosuutena pienen joukon pelikäyttäytyminen,” Selin toteaa.
Lisätietoja
Usein kysytyt kysymykset rahapelaamisesta, verkkosivu, THL
Manner-Suomen rahapelimarkkinoiden kehitys, verkkosivu, Poliisi
Kinnunen, Jani; Tuomela, Milla; Mäyrä, Frans. (2022) Pelaajabarometri 2022: Kohti uutta normaalia. TRIM Research Reports 31, Tampereen yliopisto
Salonen, Anne; Lind, Kalle; Hagfors, Heli; Castrén, Sari; Kontto, Jukka (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019: Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL Raportti 18/2020.
Tomi Roukka
erityisasiantuntija
[email protected]
puh. 029 524 7141
Jani Selin
erikoistutkija
[email protected]
puh. 029 524 7146
