Usein kysytyt kysymykset rahapelaamisesta

Yksinoikeusjärjestelmä tarkoittaa mallia, jossa kaikkien tai tiettyjen rahapelien toimeenpanoon on annettu oikeus vain yhdelle pelinjärjestäjälle. Veikkaus oy:llä on arpajaislakiin (1047/2001) perustuva yksinoikeus kaiken rahapelitoiminnan harjoittamiseen Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla toimii pelinjärjestäjänä Paf, jonka toiminnasta säädetään maakunnan omassa arpajaislaissa.

Mannersuomalaisten rahapelaamista muiden kuin Veikkaus oy:n peleihin kutsutaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliseksi tai sääntelyn ulkopuoliseksi rahapelaamiseksi. Myös offshore-rahapelaaminen on usein käytetty termi tässä yhteydessä. Arpajaislaissa sääntelyn ulkopuolisten rahapelien pelaaminen ei ole laitonta, mutta muiden kuin Veikkaus oy:n pelien tarjoaminen ja markkinointi on laitonta. 

Lisenssijärjestelmä tarkoittaa mallia, jossa lisenssejä (toimilupia) rahapelien toimeenpanoon myönnetään määräajaksi tyypillisesti useille pelinjärjestäjille. Esimerkiksi Ruotsissa verkkorahapelien myyntiin kuluttajille on kasinopelien ja vedonlyönnin osalta myönnetty useita kymmeniä lisenssejä. Linsenssit myöntää kunkin maan lainsäädännössä määritelty viranomainen. Saadakseen lisenssin, tulee rahapeliyhtiön täyttää edellytykset, joita lainsäätäjä asettaa rahapeliyhtiöille. Lisenssiehdoissa määritellään tyypillisesti rahapelit, joiden myynnin kuluttajille lisenssi sallii. Lisäksi lisenssiehdoissa voidaan antaa muun muassa rahapeliyhtiöille määräyksiä koskien vaadittua kuluttajansuojan tasoa. Lisenssit myöntävä viranomainen valvoo lisenssiehtojen lisenssinhaltijoiden toimintaa ja lisenssiehtojen täyttymistä.  

On tavallista, että rahapelitoiminnan sääntelyssä yhdistellään yksinoikeuksia ja lisenssejä. Esimerkiksi kansalliseen lottoon myönnetään useissa maissa vain yksi lisenssi, jonka haltijalla on yksinoikeus kyseisen pelin järjestämiseen. Verkkorahapelaamisen sääntely toimiluvin on hyvin tavallista Euroopassa. Myös lisenssijärjestelmän ulkopuolelle suuntautuva rahapelaaminen on sääntelyn ulkopuolista rahapelaamista. 
 

Rahapelihaittojen ehkäisy toteutuu parhaiten sellaisessa järjestelmässä, jonka toimintaa ohjaavana tärkeimpänä tavoitteena on haittojen ehkäisy ja vähentäminen, ja jossa tavoitetta toteutetaan parhaaseen tutkimusnäyttöön nojautuvin toimin.

Tehokkaita haittojen ehkäisyn keinoja ovat esimerkiksi

• haitallisimpien rahapelien saatavuuden rajoittaminen,
• pelien haitallisten piirteiden tiukka sääntely,
• riittävän alhaiset yksilökohtaiset tappiorajat. 

Haittojen ehkäisy onnistuu parhaiten järjestelmässä, jossa rahapelituotoille ei anneta suurta painoarvoa rahapelipoliittisessa päätöksenteossa, vaan päätöksenteko perustuu kansanterveydelliseen ja sosiaalipoliittiseen tarkasteluun. Toimijat läpi yhteiskunnan tunnustavat rahapelihaitat uhkaksi ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle ja ottavat haitat huomioon toiminnassaan. 

Tutkimusten mukaan rahapelihaittojen yleisyys väestössä ja rahapelijärjestelmän perusratkaisu (lisenssijärjestelmä tai yksinoikeusjärjestelmä) eivät ole yhteydessä toisiinsa. Rahapelijärjestelmä ei itsessään lisää tai vähennä haittoja.

Rahapelihaittojen ja rahapelituottojen välinen jännite on viime vuosina ollut rahapelipoliittisen keskustelun kohteena. Haittojen ehkäisy ja vähentäminen on vahvistunut suomalaisessa rahapelipolitiikassa ja se on merkinnyt rahapelituottojen vähenemistä. Esimerkiksi Veikkauksen verkkopeleihin kohdistuvat haittoja vähentävät pelirajoitukset pienentävät tuottoja, mikä osaltaan vaikuttaa Veikkauksen markkinaosuuteen. Lisenssijärjestelmään siirtymisen tarvetta on viime aikoina perusteltu sillä, että Veikkauksen markkinaosuus verkkorahapeleissä olisi laskenut alle 50 prosentin. Perusteluissa on korostunut liiketaloudellinen näkökulma. 

Lisenssijärjestelmään siirtymistä esittävät toimijat ovat pitäneet tuottojen vähenemistä ongelmana. Sääntelyn piirissä olevan rahapelaamisen osuuden kasvattamista on pidetty tärkeänä. Tarvetta rahapelijärjestelmän muutokselle ei siis ole ensisijaisesti perusteltu haittojen ehkäisyllä ja vähentämisellä, joka on suomalaisen rahapelipolitiikan tavoite.

Suomalaisen rahapelipolitiikan keskeinen tavoite on ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja. Kysymys tarpeesta uudistaa rahapelijärjestelmää on tärkeä suhteuttaa tähän tavoitteeseen. 

Sääntelyn ulkopuolisen rahapelaamisen määrä

Näyttöä siitä, että sääntelyn ulkopuolinen pelaaminen olisi lisännyt rahapelihaittoja väestötasolla ei ole. Ei ole tietoa siitä, että sääntelyn ulkopuolisia pelejä pelaavien osuus väestöstä olisi merkittävästi kasvanut viime aikoina. 

THL:n toimeksiannosta on toteutettu vuodesta 2022 alkaen kuukausittain sääntelyn ulkopuolista rahapelaamista koskevia kyselyjä. Niiden perusteella ei ole havaittavissa sääntelyn ulkopuolisen pelaamisen kasvua vuoteen 2019 verrattuna.

• Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen mukaan sääntelyn ulkopuolisia rahapelejä pelaavien osuus 15–74-vuotiaista oli vuonna 2019 noin kuusi prosenttia.

On myös huomattavaa, että pakollisen tunnistautumisen ja koronapandemian myötä rahapeliautomaattien pelaaminen on vähentynyt Suomessa sadoilla miljoonilla euroilla. Tämä todennäköisesti vähentää haittoja väestötasolla, sillä ei ole merkkejä siitä, että vähentynyt rahapeliautomaattien pelaaminen olisi korvautunut muulla rahapelaamisella.

Arviot siitä, kuinka paljon suomalaiset häviävät rahaa sääntelyn ulkopuolisiin verkkorahapeleihin, vaihtelevat paljon. Konsulttiyhtiö H2 Gambling Capitalin ja rahapelitoimintaa valvova Poliisihallituksen arpajaishallinnon arviot järjestelmän ulkopuolisesta pelaamisesta ovat hyvin kaukana toisistaan. H2 Gambling Capitalin arvio on yli 400 miljoonaa euroa, kun taas Poliisihallituksen arvio on noin 300 miljoonaa euroa.

Kun Ruotsi siirtyi lisenssijärjestelmään vuoden 2019 alusta, oli syynä se, että yli puolet verkkorahapelaamisesta suuntautui järjestelmän ulkopuolelle ja järjestelmän ulkopuolisten peliyhtiöiden markkinointi oli hyvin laajaa. Järjestelmävaihdoksen myötä säännellyn rahapelaamisen osuus verkkorahapelaamisesta kasvoi noin 90 prosenttiin. 

Jos Suomi päättää tulevaisuudessa siirtyä lisenssijärjestelmään, on kansanterveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että järjestelmämuutoksella pyritään tehostamaan haittojen ehkäisyä.

Järjestelmämuutos, jolla pyritään lisäämään rahapelituottoja, ei ole kestävä vaihtoehto. Se merkitsisi myös huomattavaa muutosta nykyiseen suomalaisen rahapelipolitiikan linjaan.    

Yksinoikeusjärjestelmän hyvä puoli on se, että ohjattavia pelinjärjestäjiä on vähän (yksi tai muutamia). Tämä mahdollistaa tehokkaan haittojen ehkäisyn, jos niin halutaan.

Suomessa yksinoikeusjärjestelmän mahdollistamia keinoja tehokkaaseen haittojen ehkäisyyn ei ole toistaiseksi täysimääräisesti hyödynnetty. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että hajasijoitettujen rahapeliautomaattien saatavuus on Suomessa hyvin korkealla tasolla, vaikka niihin liittyy korkea riski pelihaittojen syntymisestä. Tämä on suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän toteutuksen keskeinen heikkous.

Lisenssijärjestelmän vahvuus on usein se, että toimilupien haltijoiden välisen tasapuolisuuden turvaamiseksi tarvitaan vahvaa pelitoiminnan valvojaa. Tyypillisesti lisenssijärjestelmissä pelitoiminnan valvojilla on mahdollisuus rangaista pelinjärjestäjiä toimilupien vastaisesta toiminnasta sakoin tai jopa peruuttamalla toimilupa. 

Haittojen ehkäisyn kannalta järjestelmillä ei ole merkittäviä eroja

Rahapelihaittojen yleisyys väestössä ja rahapelijärjestelmän perusratkaisu (lisenssijärjestelmä tai yksinoikeusjärjestelmä) eivät ole yhteydessä toisiinsa. Rahapelijärjestelmä ei itsessään lisää tai vähennä haittoja. Tärkeämpää on se, että haittojen ehkäisy on rahapelipolitiikan tärkein tavoite ja sitä toteutetaan tehokkain keinoin. Periaatteessa lisenssijärjestelmässä rahapelihaittojen ehkäisyä on mahdollista toteuttaa samoin menetelmin kuin yksinoikeusjärjestelmässä.

Tehokkaita haittojen ehkäisyn toimia ovat esimerkiksi

• pelien haitallisten piirteiden sääntely,
• yksilökohtaiset riittävän matalat kulutusrajat 
• kattavat peliestomahdollisuudet. 

Molempiin järjestelmän ratkaisuihin liittyy eturistiriitoja

Yksinoikeusjärjestelmä on alttiimpi eturistiriidoille, jotka liittyvät esimerkiksi rahapelituottojen jakamiseen erilaisiin yhteiskunnallisesti tärkeinä pidettyihin tarkoituksiin. Suomessa eturistiriitoja on ollut ja ne ovat vaikeuttaneet haittojen ehkäisyn toteutumista. Monilla rahapelituotoista rahoitusta saaville edunsaajille on ollut hyödyllistä pyrkiä vaikeuttamaan tuottoja vähentävien rahapelihaittojen ehkäisytoimien toteutumista.

Lisenssijärjestelmiin liittyy myös eturistiriitoja, sillä esimerkiksi valtio, jonka vastuulla haittojen ehkäisy on, hyötyy rahapelitoiminnasta muun muassa verotulojen ja lisenssimaksujen muodossa. Lisäksi lisenssijärjestelmä voi lisätä rahapelien markkinointia, kun markkinointia voivat harjoittaa harvojen yksinoikeustoimijoiden sijasta lukuisat lisenssin saanet toimijat. 

Rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä vähentämällä samanaikaisesti sekä pelien kysyntää että tarjontaa. Yksittäisten toimien sijaan työn tulee olla pitkäjänteistä ja riittävän laajaa. Ehkäisevän työn toimet muodostava kokonaisuuden, jossa vaikutus syntyy useiden, saman suuntaisten toimien kautta.  

Tutkimustiedon mukaan rahapelihaittoja voidaan tehokkaimmin ehkäistä rajoittamalla merkittävästi rahapelien saatavuutta ja tarjontaa.  Suomessa saatavuutta rajoittavia toimia ei ole juuri tehty.  
 
Keskeisimmät voimassa olevaan arpajaislakiin sisältyvät toimenpiteet ovat:  

• 18-vuoden ikäraja rahapelaamiselle,  
• kaikkein haitallisimpien pelien markkinoinnin rajoitukset 
• rahapelien haitallisuuden arviointi.   

Rahapelihaittoja voidaan myös ehkäistä ja vähentää pelitilanteissa toimilla, jotka ohjaavat pelaajaa vähemmän haitalliseen pelaamiseen.  Nämä toimet hyödyttävät tyypillisesti ennen kaikkea pelaajia, jotka jo kokevat haittoja.

Tappiorajat

Tutkimustiedon mukaan kulutusrajoilla voidaan ehkäistä ja vähentää haittoja. Suomessa on sisäministeriön asetuksella määrätty verkossa pelattaville nopearytmisille rahapeleille tappiorajat (500€/pv ja 2000€/kk). Tappioraja kattaa siis vain osan Veikkauksen tarjoamista peleistä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 kotitalouksien mediaanirahatulo oli noin 2670 euroa kuukaudessa. Tähän suhteutettuna kuukausitappiorajaa voi pitää korkeana, sillä harvalla on varaa hävitä näin paljon rahaa useamman kerran vuodessa, varsinkaan niillä, joilla jo on rahapeliongelma.

Esimerkiksi Norjan valtion rahapeliyhtiö Norsk Tippingillä on käytössä kaikkia pelejä koskeva pakollinen kuukausitappioraja, joka on noin 2000 euroa.  Veikkauksen pelitilille on samalla asetuksella säädetty maksimisaldo (20 000€), sekä pelaajille mahdollisuus asettaa itselleen pelikieltoja, sekä aikamuistutin, joka ilmoittaa pelaajalle 60 minuutin välein pelaamiseen käytetystä ajasta.  

Aikaraja ja pelikäyttäytymiseen pohjautuva palaute

Haittoja on mahdollista ehkäistä myös pelaajien pelikäyttäytymiseen pohjautuvalla yksilökohtaisella palautteella tai pelaamiselle asetettavilla aikarajoilla. Yksilökohtaista pelikäyttäytymiseen perustuvaa palautetta tai aikarajoja koskevaa sääntelyä ei ole Suomessa käytössä. Arpajaislakiin on kuitenkin esitetty muutosta, jonka mukaan Veikkaus oy:n tulee arvioida asiakkaidensa pelikäyttäytymistä koskevan tiedon perusteella pelaamisesta aiheutuvien haittojen riskiä ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi.  

Pakollinen tunnistautuminen

Vuoden 2022 alusta hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja on koskenut vaatimus pakollisesta pelaajien tunnistamisesta. Pakollinen pelaajan tunnistautuminen laajenee koskemaan kaikkea rahapelaamista vuoteen 2024 mennessä.

Pelikiellot voivat jatkossa kohdistua myös pelisaleihin ja ovat kestoltaan vähintään yhden kuukauden kestoisia, mutta voivat olla voimassa myös toistaiseksi. 

Rahapeliautomaatit on sijoiteltava pelipisteisiin niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Lisäksi rahapeliautomaattien sijoituspaikkojen tulee laatia omavalvontaa koskeva suunnitelma. 

Ehkäisevä työ liittyy laajasti yhteiskunnan eri toimintoihin 

Ehkäisevällä työllä voidaan lisätä ihmisten tietoja rahapelaamiseen liittyvistä haitoista ja herättää keskustelua, jossa avataan asenteita, käsityksiä ja normeja. Ehkäisevässä työssä keskeistä on vahvistaa rahapelihaitoilta suojaavia tekijöitä, kuten kasvua tukeva varhaiskasvatus ja perusopetus, hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot, turvalliset sosiaaliset verkostot ja hyvät suhteet läheisiin ja perheeseen. Samoin ehkäisevin toimin voidaan vähentää rahapelihaitoille altistavien riskitekijöiden vaikutusta, kuten kielteisiä seuraamuksia perheessä esiintyvistä ongelmista, toimeentuloon tai työllistymiseen liittyvistä ongelmista, yksinäisyydestä ja heikoista sosiaalisista suhteista tai sairastumisesta.   

Ehkäisevä työ voi olla ennaltaehkäiseviä toimia ennen riski- tai ongelmatilanteiden syntymistä, riskien varhaista tunnistamista ja tukea, kuin myös rahapeliongelmien hoito- ja kuntoutustoimia joiden avulla voidaan ehkäistä ongelmien syvenemistä.  

Suomessa rahapelihaittojen ehkäisy on osa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Ehkäisevän päihdetyön toteuttamista ja siihen liittyviä vastuita määrittelee Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Lain tarkoituksena on varmistaa ehkäisevän päihdetyön toteutus- ja toimintaedellytykset koko maassa ja edistää siten terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa valtakunnallisella tasolla rahapelihaittojen ehkäisemistä osana ehkäisevää päihdetyötä. THL puolestaan kehittää ja ohjaa ehkäisevää päihdetyötä. Kunnat vastaavat rahapelihaittojen ehkäisystä toteuttamisesta osana ehkäisevää päihdetyötä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä.  Hyvinvointialueet sovittavat yhteen ja koordinoivat aluetasolla tehtävää lakisääteistä monialaista ehkäisevää päihdetyötä.

Sote-palvelut ovat rahapelihaittoja ehkäisevien toimien sekä varhaisen tunnistamisen kannalta keskeisiä. Rahapelaamisen ottaminen puheeksi terveydenhuollon peruspalveluissa ja huomioimalla ongelmatilanteissa mahdollinen piilevä rahapeliongelma, voidaan tunnistaa rahapelaamiseen liittyviä ongelmia varhain ja ehkäistä ongelmien syveneminen.  Sote-ammattilaisten osaamisen kehittymistä tuetaan verkkokurssien, tukiaineistojen ja koulutusten avulla.  

Lähteitä

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. HE 135/2021. 

Arpajaislaki 23.11.2001/1047 

Selin, Jani; Simonen, Jenni; Alho, Hannu; Castrén, Sari; Järvinen-Tassopoulos, Johanna; Karlsson, Thomas; Nikkinen, Janne; Salonen, Anne; Warpenius, Katariina (2017). Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään. Helsinki: STM. 

Selin, Jani, Pietilä, Eija & Kesänen, Minna (2018). Rahapelihaittojen ehkäisyn paikallinen toimeenpano ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain jälkeen. Yhteiskuntapolitiikka 83 (5-6), 506-517.   

Selin, Jani & Kesänen, Minna (2018). Laki tukee ehkäisevää päihdetyötä kunnissa. THL-blogi 30.11.2018.    

Sote-ammattilaisten osaamisen kehittäminen 

THL:n tuottamat tukiaineistot sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

Suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän virallinen tavoite ja tärkein oikeuttamisperusta on rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, terveydellisten ja taloudellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Tämän linjauksen taustalla on EU:n oikeus, jonka mukaan EU:n perussopimuksissa taatusta tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteesta voidaan poiketa vain yleiseen etuun liittyvillä perusteilla.  

Suomi on käyttänyt yleistä etua perusteena yksinoikeusjärjestelmälleen. Varsinaista rahapelialaa koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa ei ole, vaan jokainen jäsenvaltio voi itse päättää sääntelystään EU-oikeudessa asettamissa puitteissa. Tämän vuoksi rahapelialan sääntely vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. Tyypillisin tapa säännellä rahapelaamista EU:ssa on myöntää eri toimijoille toimilupia rahapelitoiminnan harjoittamista varten. Perinteisillä valtiollisilla rahapeliyhtiöillä on useissa maissa edelleen keskeinen asema rahapelialalla.  

Lähteitä

Selin, Jani (2019). National gambling policies and the containment of the EU’s politico-legal influence. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 36 (2), 77–90.  

Egerer, Michael &  Marionneau, Virve & Nikkinen, Janne (toim.): Gambling policies in European welfare states. Current challenges and future prospects. Lontoo: Palgrave MacMillan 

Manner-Suomessa yksinoikeus rahapelien toimeenpanoon on Veikkaus oy:llä ja Ahvenanmaalla Pafilla. Tässä käsitellään rahapelitoimintaa Manner-Suomessa.

Suomen yksinoikeuteen perustuvalla rahapelijärjestelmällä on vahva tuki kansanedustajien keskuudessa ja kansanedustajat ovat pitäneet järjestelmää hyvin toimivana.  Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu yksinoikeusjärjestelmän säilyttämiseen.  

Myös kansalaiset ovat pitäneet rahapelijärjestelmää hyvänä: vuonna 2019 väestötutkimuksen vastaajista 72 %  piti yksinoikeusjärjestelmää hyvänä tapana rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Kansalaisten tuki järjestelmälle on vaaleissa valittavien päättäjien näkökulmasta eräs rahapelijärjestelmän säilyttämistä puoltava tekijä. Myös rahapelituottojen edunsaajien tuki rahapelijärjestelmälle on perinteisesti vahvaa, sillä niillä on merkittäviä omia etuja puolustettavana. Rahapelijärjestelmä on täten hyvin vahva instituutio Suomessa.  

Rahapelijärjestelmien muutos muualla Euroopassa 

Muualla Euroopassa rahapelijärjestelmien muutokseen on vaikuttanut ainakin EU:n komission jäsenvaltioihin kohdistama poliittis-oikeudellinen vaikuttaminen. Tämän vaikuttamisen taustalla on ollut verkkorahapelitoimintaa harjoittavien rahapeliyhtiöiden syytökset siitä, että jäsenvaltiot ovat rajoittaneet EU-oikeuden vastaisesti mainittujen rahapeliyhtiöiden toimintaa useissa jäsenvaltioissa.  

Monissa jäsenvaltioissa EU:n vaikutuksesta tapahtunut rahapelijärjestelmien muutos on kuitenkin ollut hyvin hidasta (näin esim. Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa). Ruotsi siirtyi vuoden 2019 alusta toimilupiin perustuvaan järjestelmään säännelläkseen verkkorahapelaamista, sillä Ruotsissa vain noin 50 % verkkorahapelaamisesta oli vuonna 2018 enää yksinoikeusjärjestelmän piirissä.  

Suomi pystyi vakuuttamaan EU-komission arpajaislakiin vuosina 2010 ja 2011 tehdyillä muutoksilla siitä, että järjestelmän tosiasiallinen tarkoitus oli haittojen vähentäminen. Päättäjien näkökulmasta myös yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle suuntautunut rahapelaaminen on  Suomessa pysynyt siedettävällä tasolla. Näin ollen monien muiden EU-maiden kaltaisia syitä siirtyä toimilupiin perustuvaan järjestelmään ei ole ollut tai niihin on osattu Suomessa tavalla, joka on mahdollistanut yksinoikeusjärjestelmän säilyttämisen muutoin markkinoiden vapaata toimintaa korostavassa toimintaympäristössä.  

On myös huomattavaa, että EU-komissio lopetti joulukuussa 2017 kaikki oikeudelliset toimenpiteet rahapelaamiseen liittyen ja ilmoitti samalla, että ei aio enää aloittaa uusia oikeudellisia toimia jäsenvaltioita kohtaan.  

Lähteitä

Egerer, Michael &  Marionneau, Virve & Nikkinen, Janne (toim.): Gambling policies in European welfare states. Current challenges and future prospects. Lontoo: Palgrave MacMillan. 

Marionneau, Virve & Kankainen, Veera (2018) Beneficiaries of gambling and moral disengagement. International Journal of Sociology and Social Policy 38 (7-8), 578-591. 

Salonen, Anne, Kalle Lind, Heli Hagfors, Sari Castrén ja Jukka Kontto 2020. Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019: Suomalaisten rahapelaaminen 2019. Raportti 18/2020. Helsinki: THL.   

Selin, Jani (2019). National gambling policies and the containment of the EU’s politico-legal influence. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 36 (2), 77–90. 

Selin, Jani (2021). Rahapelipolitiikan haitat ja hyödyt kansanedustajien eduskuntapuheissa vuosina 2008–2019. Politiikan tutkimuksen päivät 2020, 12.3.2020, Tampere. 

SOU 2017:30 (2017). En omreglerad spelmarknad. Del 1. Komiteamietintö. Tukholma. 

Poliittiset päättäjät eivät ole olleet halukkaita luopumaan hajasijoittelusta, eikä arpajaislakiin ole ehdotettu tätä koskevia muutoksia.

Suomessa käytössä oleva rahapeliautomaattien niin kutsuttu hajasijoittelu, eli sijoittelu pelisalien ja kasinon ulkopuolelle arkisiin ympäristöihin, on kansainvälisesti harvinainen. Lisäksi rahapeliautomaatit ovat tutkimustiedon valossa eräs kaikkein haitallisimmista pelityypeistä. Rahapeliautomaattien saatavuutta olisi perusteltua vähentää, sillä siitä on vahvaa tutkimustietoa, että automaattien merkittävällä vähentämisellä on vaikutus haittoihin.  

Lähteitä

Selin, Jani & Raisamo, Susanna (2018). Rahapeliautomaatteja on eniten sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla. THL-blogi 20.3.2018. 

THL lausunto 5.2.2021.

Salonen, Anne, Selin, Jani & Lind, Kalle: Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien poistaminen – mitä siitä seuraisi? THL-blogi 3.3.2021. 

THL verkkouutinen: Rahapeliautomaattien poistaminen julkisista tiloista olisi tehokas keino ehkäistä haittoja – arpajaislaki ei puutu hajasijoitteluun. 15.9.2021

Rahapelaamisen yhteiskunnallisten kustannusten arviointi on haastavaa puutteellisen kirjaamisen ja tilastoinnin takia. Esimerkiksi rikollisuuden taustalla olevaa rahapeliongelmaa ei välttämättä kirjata poliisiraporttiin tai sosiaali- ja terveydenhuollossa rahapelaamiseen liittyvät muut ongelmat diagnosoidaan rahapeliongelman sijaan.  

Palveluiden käyttö on arvioitu yhdeksi suureksi rahapelaamisen kustannukseksi. Valtakunnallisista rekistereistä on toistaiseksi vain vähän mahdollisuuksia selvittää, milloin palvelujen käyttö liittyy juuri rahapeliongelmaan. Terveydenhuollon rekistereissä on jonkin verran tietoa, mutta sosiaalihuollon valtakunnallista tietopohjaa vasta rakennetaan.  

Rahapelitutkimus on nuori tieteenala

Kattavaa tietoa ei siis ole saatavilla, mutta jatkuvasti tehdään tutkimuksia, joiden tuloksia yhdistämällä voidaan lopulta päästä arvioon rahapeliongelman kustannuksista palvelujärjestelmälle. Rahapelitutkimus on vielä nuori tieteenala, jolla ei ole vielä vakiintuneita käytäntöjä rahapelikustannusten arvioimiseen verrattaessa sitä esimerkiksi alkoholitutkimukseen.

Rahapelaamisen yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon vaikutusten huomattava monimuotoisuus. Pelihimo diagnoosin saaneilla voi esiintyä samanaikaisesti myös muita sairauksia, jotka osaltaan vaikuttavat palveluiden käyttöön ja lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. 

Muissa maissa tehdyt tutkimukset rahapelihaittakustannuksista ovat tuoneet esille, että kustannusten arvioitiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi Britanniassa tehdyn raportin mukaan rahapelihaittojen yhteiskunnalliset kustannukset olivat 1,27 miljardia puntaa vuonna 2019 (n. 1,5 miljardia euroa), kun väkiluvultaan huomattavasti pienemmässä Ruotsissa kustannusten arvioitiin olevan 1,4 miljardia euroa.  

Haittakustannusten selvittämisen työ on aloitettu 

Työ rahapelaamisen haittakustannusten selvittämiseksi on kuitenkin jo aloitettu. Rahapelaamisen kansanterveysvaikutusmalli voi toimia lähtökohtana rahapelaamisen kansanterveydellisten vaikutusten vertailukelpoiselle tutkimukselle. Sen pohjalta julkaistu laskelma rahapelaamiseen liittyvistä rikoskustannuksista on yksi pieni osa rahapelihaittojen kokonaisuudesta. Muiden kustannusten arvioiminen on käynnissä ja työtä tullaan jatkamaan kunnes arviot rahapelaamisen liittyvistä kokonaiskustannuksista on selvitetty. 

Lähteitä

Latvala, Konu & Lintonen 2019. Public health effects of gambling - debate on a conceptual model. BMC Public Health, 19(1), 2019. 

Latvala, Konu & Lintonen 2020, Rahapelaaminen kansanterveydellisenä huolenaiheena : Rahapelirikollisuuden arvioidut kustannukset yhteiskunnalle. Yhteiskuntapolitiikka,85(5-6),507-518.  

Selkee & Lintonen 2021. Rahapelaamisen yhteiskunnalliset haittakustannukset : Asiantuntijoiden näkemyksiä kustannusten laskemisesta. Yhteiskuntapolitiikka,86(1),83-91. 

Heiskanen 2021. Tarvitsemme monipuolista tutkimusta palveluista rahapeliongelmaan. Yhteiskuntapolitiikka,86(4),471-476. 

Public Health England, Gambling-related harms evidence review: summary (2021). Gambling-related harms evidence review: summary - GOV.UK (www.gov.uk) 

Hofmarcher, Romild, Spångberg, Persson & Håkansson. The societal costs of problem gambling in Sweden. BMC Public Health, 20(1921), 2020.

Maksuliikenne-estoilla rajoitetaan pelaajalta lähtevää rahaliikennettä sellaisten rahapeliyhtiöiden tileille, joille Poliisihallitus on antanut kieltopäätöksen arpajaislain vastaisesta markkinoinnista. Maksuestojen vaikutuksista rahapelihaittoihin ei ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa. 

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle pelaavien lukumäärä on pieni verrattuna kaikkiin rahapelejä pelaaviin. Arviolta noin kuusi prosenttia pelaajista. Toisaalta on merkkejä siitä, että yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle pelaavat kokevat muita useammin vakaviakin haittoja. Hyvin harva tosin pelaa vain yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia pelejä eli suurin osa pelaa myös Veikkauksen pelejä. 

Pitkällä aikavälillä maksuestot saattavat vähentää satunnaisesti pelaavien määrää ja näin ehkäistä vakavien haittojen muodostumista. Niiden osalta, jotka jo kokevat vakavia haittoja, on haittoja vähentävä välitön vaikutus luultavasti pienempi, sillä maksuestojen kiertämiseen on olemassa erilaisia keinoja.

Kaiken kaikkiaan maksuestot eivät ole yksittäisenä toimenpiteenä kaikkein tehokkain keino ehkäistä tai vähentää rahapelihaittoja. Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin rahapeleihin hävityn rahan määrän on arvioitu olevan noin 200-300 miljoonaa euroa. Vastaavasti Veikkauksen rahapeleihin hävityn rahan määrä oli vuonna 2019 noin 1700 miljoonaa euroa. 

Maksuliikenne-estot tulivat voimaan 2023

Rahapelaamisen maksuliikenne-estot tulivat voimaan vuoden 2023 alussa. Estojen tavoitteena on vaikuttaa Manner-Suomen rahapelitarjontaan, koska tarjolla oleviin rahapeleihin ja niiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen vaikuttamalla voidaan tehokkaalla tavalla ehkäistä haittoja. Manner-Suomen ulkopuolista rahapelaamista ei ole rajoitettu ja säännelty arpajaislailla. Sen sijaan rahapelien saatavuutta on päätetty rajoittaa pelaajien suojelemiseksi rahapelaamisesta aiheutuvilta haitoilta ja yksinoikeusjärjestelmän turvaamiseksi. 

Poliisihallituksen mukaan maksuliikenne-estoilla on todennäköisesti suurempi merkitys haittojen ehkäisyssä kuin niiden vähentämisessä. Estot vaikuttavatkin todennäköisesti vahvemmin satunnais- ja kohtuupelaajiin ja lisäävät tietoisuutta ulkomaille pelaamiseen liittyvistä kuluttajansuojan riskeistä. Paljon pelaaviin sekä riski- ja ongelmapelaajiin kohdentuva vaikutus sen sijaan on luultavasti pienempi. 

Lähteitä

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. HE 135/2021 

Hӧrnle, J., Littler, A., Tyson, G., Padumadasa, E., Schmidt-Kessen, M. J., & Ibosiola, D. I. (2018). Evaluation of regulatory tools for enforcing online gambling rules and channelling demand 
towards controlled offers. Brysseli: Euroopan Komissio.  

Rahapelaamisen maksuliikenne-estot tulevat voimaan vuoden 2023 alusta, Poliisihallitus, 9.12.2022

Kysymys lisätty sivulle: 14.3.2023

Korjasimme vuonna   2020 julkaistuja tutkimustuloksia Suomalaisten rahapelaaminen 2019 tutkimuksessa, jotka koskivat Veikkauksen rahapeleihin pelattua rahamäärää. Laitoksen julkaisema tulos Veikkauksen peleihin käytetyn rahan osuudesta oli liian suuri ja muiden kuin Veikkauksen peleihin eli yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle käytetty osuus liian pieni. 

Virhe liittyi väestötutkimuksen tuloksiin, jotka kuvasivat Veikkauksen ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin rahapeleihin käytettyjä euromääriä vastaajan oman arvion pohjalta. 

Aineiston käsittelyvaiheen tapahtunut lyöntivirhe (kuvaus virheestä kohdassa: Miten virhe tapahtui?) aiheutti virheelliset tulokset. Julkaisuarkisto Julkarissa olevassa perusraportissa ja tilastoraportissa on nyt oikeat luvut.

Taustaa Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksesta:
Vuoden 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Vastaajista 78 prosenttia oli pelannut rahapelejä haastattelua edeltäneen 12 kuukauden aikana.  

Missä luvuissa oli virhe ja mitkä ovat korjatut tulokset?

Kerroimme tuloksissa alun perin virheellisesti, että näiden pelaajien kulutuksesta 88 prosenttia meni Veikkauksen peleihin ja 13 prosenttia yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin peleihin. Oikea tutkimustulos on, että kaikkien pelaajien kuluttamasta rahasta 62 prosenttia meni Veikkauksen peleihin ja 38 prosenttia  yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin peleihin.  

Netissä rahapelejä oli pelannut vastaajista 36 prosenttia. Osa nettipelaajista oli pelannut ainoastaan netistä ja osa myös netin ulkopuolella. Korjatun tuloksen mukaan Veikkauksen osuus nettipelaajien kulutuksesta oli 52 prosenttia ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten pelien osuus 48 prosenttia. 

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia pelejä pelanneilla Veikkauksen korjattu osuus kulutuksesta oli 37 prosenttia ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten pelien osuus 63 prosenttia. 

Miten virhe tapahtui?

Virhe johtui tilastollisen analyysin koodissa olleesta lyöntivirheestä, tarkemmin sanoen, merkkivirheestä, jolloin muuttujat eivät summautuneet oikein.

Veikkauksen peleihin käytettyjen eurojen osuus kaikkeen rahapelaamiseen käytetystä euroista laskettiin käyttäen kahta kysymystä:
B21 (Jos joku kysymyksistä B1-B18=1:)
Ajattele viimeksi kulunutta 12 kuukautta. Arvioi, kuinka paljon käytit rahaa (euroa) rahapeleihin. Voit arvioida pelaamiseen käyttämääsi rahamäärää joko keskimäärin YHDEN VIIKON tai YHDEN
KUUKAUDEN tai KOKO VUODEN aikana.
Ohje: Vastataan vain yhteen vaihtoehdoista. Jos vaikeuksia vastata, hyvä arvio riittää.

a Käytin pelaamiseen keskimäärin YHDEN VIIKON aikana euroa
b Käytin pelaamiseen keskimäärin YHDEN KUUKAUDEN aikana euroa
c Käytin pelaamiseen 12 VIIME KUUKAUDEN aikana noin euroa

B21x (Jos pelannut Veikkauksen ulkopuolisia pelejä (B13-B18 = kyllä), niin kysytään)
Kerroit pelanneesi X euro X aikana (kysymys B21), kuinka monta euroa tästä rahamäärästä
käytit Veikkauksen peleihin? ________________ euroa

Näistä kahdesta kysymyksestä muodostettiin viisi muuttujaa:
B21 = Millä ajanjaksolla ilmoittanut kulutuksensa (luokiteltu muuttuja, muuttujan arvot: 1=Yhden viikon aikana, 2=Yhden kuukauden aikana, 3=Koko vuoden aikana)
B21a = Käytti pelaamiseen keskimäärin yhden viikon aikana (euroa)
B21b = Käytti pelaamiseen keskimäärin yhden kuukauden aikana (euroa)
B21c = Käytti pelaamiseen 12 viime kuukauden aikana noin (euroa)
B21x = Kuinka monta euroa pelatusta rahamäärästä käytti Veikkauksen peleihin (euroa)

Veikkauksen peleihin käytetyn euromäärän laskemiseksi muuttujan B21x arvot yhtenäistettiin niin, että jokaiselle vastaajalle laskettiin viikon aikana Veikkauksen peleihin käytetty rahamäärä.

Tämä tehtiin seuraavasti:
a) Ne vastaajat, jotka olivat ilmoittaneet kysymyksen B21 kulutuksen yhden viikon aikana, muuttujan B21x arvoa ei muutettu
b) Ne vastaajat, jotka olivat ilmoittaneet kysymyksen B21 kulutuksen yhden kuukauden aikana, muuttujan B21x arvoa jaettiin neljällä
c) Ne vastaajat, jotka olivat ilmoittaneet kysymyksen B21 kulutuksen yhden vuoden aikana, muuttujan B21x arvoa jaettiin 52:lla

Kohdassa c) tapahtui lyöntivirhe. Muuttujan B21x sijaan käytettiin virheellisesti muuttujaa B21c. Tämä johti siihen, että niiden vastaajien, jotka olivat ilmoittaneet rahapeleihin käyttämänsä euromäärän vuositasolla, Veikkauksen peleihin käyttämä rahamäärä oli sama kuin heidän kaikkiin rahapeleihin käyttämä euromäärä. Tästä oli seurauksena liian suuri Veikkauksen peleihin käytetyn rahan osuus.

Virhe liittyi myös yhden vastaajan outlier-havaintoon. Tämä tarkoittaa, että yhdellä vastaajalla oli poikkeavan suuri kaikkiin rahapeleihin käytetty euromäärä. Poikkeava euromäärä arvioitiin virheelliseksi ja korvattiin aineiston toiseksi suurimmalla. Ensimmäisen rahapelikulutuskysymyksen tulosten osalta (vaihe 1) outlier-havainnon kulutustieto oli korjattu, mutta ko. vastaajan Veikkauksen pelaamista koskevaa lukua ei oltu korjattu (vaihe 2). 

Yhdessä nämä johtivat virheelliseen tulokseen, jossa Veikkauksen peleihin suhteessa muuhun rahapelaamisen olisi käytetty enemmän euroja kuin todellisuudessa vastausten mukaan oli. 

Rahapeli-ilmiöön liittyy olennaisesti, että muutamat henkilöt pelaavat muihin verrattuna suuria euromääriä. Tämän vuoksi on vaikea arvioida objektiivisesti, milloin kyseessä on virheellisesti raportoitu arvo ja milloin oikein raportoitu, mutta todella suuri arvo. Lisäksi virheellisiksi arvioitujen havaintojen korjaaminen voidaan tehdä eri oletuksilla, mikä vaikuttaa tuloksiin. Näiden asioiden vuoksi nyt julkaistuissa tuloksissa tämän vastaajan vastaus on korjaamattomana mukana. Yhden poikkeavan suuren euromäärän ilmoittaneen vastaajan sisällyttäminen tuloksiin suhteellisen pienessä vastaajajoukossa vaikuttaa osuuksiin huomattavasti verrattuna tuloksiin, joissa ko. vastaaja on jätetty pois.

Kaikkiin rahapeleihin käytetty euromäärä oli käytössä 3122 vastaajalta ja heistä Veikkauksen peleihin käytetty euromäärä 642 vastaajalta.

Mitä on yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolinen rahapelaaminen?

Vain Veikkaus saa tarjota rahapelejä Manner-Suomessa. Kaikki muu rahapelitarjonta on yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolista. 

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisella rahapelaamisella tarkoitetaan ahvenanmaalaisen Pafin (Ålands Penningautomatförening) peleihin laivoilla ja netissä sekä ulkomaisten peliyhtiöiden rahapelien pelaamista sekä yksityistä rahapelaamista, kuten yksityistä vedonlyöntiä tai korttipeliä rahapanoksin. 

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle vähintään yhtä peliä pelanneita oli 18 prosenttia vastaajista. Näistä pelaajista suurin osa oli pelannut myös Veikkauksen pelejä. Pafin pelejä laivalla oli pelannut 11 prosenttia.

Keneltä rahapelien tuotot kertyvät ja onko kulutuksessa jotain erityistä?

Myös euromääräisesti tarkasteltuna rahapelaaminen on Suomessa runsasta. Suomalaiset hävisivät Veikkauksen mukaan 1,69 miljardia euroa yksinoikeusjärjestelmän puitteissa toimeenpantuihin rahapeleihin vuonna 2019. 

Suomalaisten rahapelaaminen 2019-tutkimuksen mukaan noin 2,5 prosenttia pelaajista tuottaa noin puolet rahapelaamisen tuotoista. Kun tutkimuksen väestöestimaatin mukaan kaikkiaan 2 917 000 Manner-Suomessa asuvaa henkilöä pelasi rahapelejä  (78 prosenttia vastaajista), niin heistä 72 000 kulutti puolet koko vuoden 2019 potista. Valtaosa rahapelituotoista tulee viikoittain pelaavilta ja ongelmallisesti pelaavilta sekä pelaajilta, joiden sosioekonominen asema on heikko. 

Mihin virhe vaikuttaa THL:n näkemykseen rahapelijärjestelmästä?

Hävityt eurot ja markkinaosuudet ovat olleet esillä rahapelijärjestelmän  uudistamiseen liittyvässä keskustelussa. Veikkauksen markkinaosuuden putoamista nettipeleissä sekä järjestelmän ulkopuolelle pelattavia euroja on käytetty perusteena rahapelijärjestelmän muutoksen tarpeelle. 

On annettu ymmärtää, että järjestelmän ulkopuolelle pelaamisessa olisi tapahtunut iso muutos nettipelien Veikkauksen markkinaosuuden pudottua lähelle 50 prosenttia. Tällaisesta lyhyessä ajassa tapahtuneesta pelaamisen muutoksesta ei ole tutkimusnäyttöä. 

Netin markkinaosuuden lasku Veikkauksen osalta ei ole merkittävä tekijä laajemmin rahapelihaittojen kannalta. Toistaiseksi vain pieni osuus eli noin kuusi prosenttia väestöstä pelaa netissä yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia sääntelemättömiä pelejä. THL:n viimeisimpien tietojen mukaan nettipelaajien määrässä ei ole myöskään tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. 

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin nettirahapeleihin  pelatuissa rahamäärissä on suurta vaihtelua eri tahojen arvioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että täysin luotettavaa tietoa ei ole toistaiseksi käytettävissä. 

Miksi rahapelaamiseen kulutetulla rahan määrillä on merkitystä?

Rahapelikulutus on hyvin vinoutunutta eli pieni osa ihmisistä pelaa suuren osan kulutetusta rahasta. Harvalla paljon rahaa rahapelaamiseen kuluttavista on niin suuri palkka tai muita tuloja, että he voisivat rahoittaa pelaamisen niillä, vaan yleensä on kyse vakavasta rahapeliriippuvuudesta. 

Rahaa pelaamiseen hankitaan useimmiten korkeakorkoisilla pikalainoilla ja kulutusluotoilla, mutta myös esimerkiksi omaisuutta myymällä, petoksilla, kavalluksilla tai varkauksilla. Kolme neljästä rahapeliongelmaan apua hakevasta on velkaantunut, ja velkasummat voivat olla kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja. 

Taloudelliset seuraukset voivat olla pitkiä ja ulottua laajalle pelaajan lähipiiriin. Seuraukset voivat liittyä esimerkiksi pelaajan tai perheen asumiseen, ja vaikuttavat usein myös mahdollisiin lapsiin. Taloudelliset vaikeudet ja häpeä ovat usein rahapelaamiseen liittyvän itsemurhan taustalla. 

Rahapelikulutuksen keskittyminen on huomioitava, jos rahapelikulutuksen määrällä perustellaan esimerkiksi rahapelijärjestelmään liittyviä kysymyksiä. On tiedostettava, kuinka suuri osa rahapelikulutuksesta on sellaista, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja pitkäkestoisia vaikeita tilanteita.

Korjattu raportti

Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.

Lisätietoa

Verkkouutinen: THL korjaa vuonna 2020 julkaistuja tutkimustuloksiaan Veikkauksen rahapeleihin pelatusta rahamäärästä, 9.3.2023
Tiedote: Monopolin ulkopuolisen rahapelaamisen kasvusta ei ole selkeää näyttöä –järjestelmän uudistamisen tulisi perustua luotettavaan tietoon, 16.2.2023
THL blogi: Onko rahapelijärjestelmä politiikan pelinappulana? , 16.2.2023
Rahapelihaittojen vähentämisen hyvää kehitystä ei saa katkaista. HS vieraskynä. 7.11.2022
Manner-Suomen rahapelimarkkinoiden kehitys, verkkosivu, Poliisi
Kinnunen, Jani; Tuomela, Milla; Mäyrä, Frans. (2022) Pelaajabarometri 2022: Kohti uutta normaalia. TRIM Research Reports 31, Tampereen yliopistoUKK

THL toimii asiantuntijalaitoksena rahapelihaittoihin liittyvissä kysymyksissä.

Arpajaislain 52 pykälän mukaan rahapeleistä aiheutuvia haittoja on seurattava ja tutkittava sekä niiden ehkäisyä ja hoitoa kehitettävä. Vastuu tästä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Arpajaislain 52 pykälän mukaan THL toimeenpanee tätä tehtävää sosiaali- ja terveysministeriöltä saamansa toimeksiannon mukaisesti.  STM antoi tehtävän Stakesille jo vuonna 2007, jonka jälkeen Kansanterveyslaitos tuli mukaan 2009. Työ on jatkunut THL:ssä laitosten yhdistyttyä vuonna 2009.  

THL:n tehtäviin kuuluu rahapelaamista ja rahapelihaittoja koskeva väestötutkimus ja seuranta, yhteiskunnallinen rahapelitutkimus ml. rahapelipolitiikka sekä ehkäisevää työtä, hoitoa ja palvelujärjestelmää koskeva tutkimus. THL:llä on myös laaja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen keskittyvä aineisto- ja koulutustuotanto. Laitos kehittää sekä ehkäisevää työtä että hoitotyötä ja näiden palvelujärjestelmää. THL toteuttaa tehtäviä laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 

Toiminnan painopistealueet on määritelty STM:n toimesta nelivuotiskaudeksi vuoden 2023 loppuun. Määrittelyn tukena oli sidosryhmä- ja kansalaiskysely.  
 
Painopistealueet ovat  
1.    rahapelijärjestelmän ja sen toimeenpanon arviointi ja tuki,  
2.    haittojen määrittely, mittaaminen ja taso,  
3.    riskiryhmät ja riskipelaaminen,  
4.    tuen ja hoidon saatavuus ja laatu.  

Toiminta rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriö laskuttaa toiminnasta aiheutuvat kulut arpajaislain mukaan (§52) Veikkaukselta.  
Arpajaislain 54 pykälän mukaan Veikkauksen on toimitettava STM:lle ja THL:lle  rahapelihaittojen seurantaan, tutkimukseen ja rahapelien haitallisuuden arviointiin sekä haittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen tarvittavat välttämättömät tiedot.

Laissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta säädetään laitoksen tehtävistä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi (668/2008, 1§, 2 § 1 - 3, 4d). THL kerää tilasto- ja rekisteritietoja suorittaakseen lakisääteisiä tehtäviään. THL käyttää keräämiään tietoja mm. tilastoviranomaistehtäviin, tilastojen tuottamiseen, palvelujärjestelmän arviointiin sekä tutkimukseen. THL säilyttää ja käsittelee kaikkia keräämiään tietoja luottamuksellisesti salassapitovelvollisuutta ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. 

Lähteet

 Arpajaislaki 23.11.2001/1047 
Tilasto- ja rekisteritoimintaa ohjaavat lait. THL verkkosivu.

Rahapelipolitiikan arviointi ja ohjaaminen haittoja ehkäisevään sekä vähentävään suuntaan perustuu tietopohjaan, joka syntyy tutkimustyön kautta. Tähän asti tutkijat ovat joutuneet tuottamaan tietoa suomalaisesta rahapeliympäristöstä pääasiassa ilman pääsyä pelaamisesta kertyvään dataan. Keskeisinä aineistoina ovat tällöin toimineet THL:n toteuttamat väestötutkimukset.  

Väestötutkimusten toteuttamiseen, erityisesti vastaaja-aktiivisuuteen ja aineistojen edustavuuteen liittyy merkittäviä haasteita. Väestötutkimuksen tulokset saadaan viiveellä ja ajassa liikkuvan nopeasti saatavan tiedon tarve on kasvanut. Konkreettisena esimerkkinä tästä on koronaepidemia ja sen seurausten tutkiminen. Kyselytutkimukset eivät tarjoa myöskään riittävän yksityiskohtaista tietoa arvioinnin tueksi. Rahapelaamisen kenttä muuttuu nopeasti ja uusien pelimuotojen ja ominaisuuksien vaikutusten tutkiminen ja ymmärtämien on mahdotonta ilman yksityiskohtaista aineistoa. Rahapelijärjestelmän toimivuuden kokonaisvaltainen arviointi ei ole mahdollista pelkkien kyselytutkimusten kautta. 

Veikkaukselle kertyy reaaliajassa hyvin täsmällisiä aineistoja, joita se hyödyntää omassa sisäisessä analytiikkatyössään. Pakollisen tunnistautumisen laajenemisen myötä, näistä aineistoista muodostuu kattava kuva siitä, miten rahapelejä Suomessa pelataan. Veikkauksen tehtävänä ei kuitenkaan ole tuottaa uutta perustutkimuksellista ymmärrystä haitoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Paras asiantuntemus haitoista ja niiden mekanismeista on tutkijoilla, joille nämä aineistot mahdollistaisivat tarkastella aihepiiriä aivan uudelta tarkkuustasolta. Veikkauksen peli- ja pelaajadata tarjoaa mahdollisuuksia arvioinnin kehittämiseen, mutta myös haittoja ehkäisevien sekä vähentävien interventioiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin.  

Norjassa tutkijat ovat saaneet Suomea yksityiskohtaisemmin käyttöönsä rahapelimonopolien dataa. Tästä on seurannut tutkimuksia, joissa on selvitetty mm. pelien ominaisuuksien yhteyttä haittoihin [1, 2] sekä peliympäristön vaikutusta pelaajien pelikäyttäytymiseen [3]. Myös Suomessa on saatu kokemuksia Veikkauksen aineistojen käytöstä tutkimuksessa, kun rahapeliautomaattien sijoituspaikkatietoja ja Tilastokeskuksen aineistoja yhdistelevässä tutkimuksessa osoitettiin, että rahapeliautomaatteja sijoitetaan korostetusti sosioekonomisesti haavoittuville asuinalueille [4]. Tällaisilla tuloksilla on vaikutusta rahapelipolitiikkaan ja asian ympäriltä käytävään keskusteluun. Käytettävissä olevien tietojen yksityiskohtaisuuden lisääminen ja tietojen yhdistely eri rekistereiden välillä mahdollistaisivat tulevaisuudessa aivan uudet tutkimusasetelmat. 

Yleisesti THL:n tilasto- ja rekisteritietojen keräämisestä se, että pääasiallisesti THL kerää tilasto- ja rekisteritietoja suorittaakseen lakisääteisiä tehtäviään (Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 668/2008, 2 § 1 - 3, 4d). Lisäksi THL käyttää keräämiään tietoja mm. tilastoviranomaistehtäviin, tilastojen tuottamiseen, palvelujärjestelmän arviointiin sekä tutkimukseen. THL säilyttää ja käsittelee kaikkia keräämiään tietoja luottamuksellisesti salassapitovelvollisuutta ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. 

Lähteitä

[1] Leino, T., Torsheim, T., Blaszczynski, A., Griffiths, M., Mentzoni, R., Pallesen, S., & Molde, H. (2015). The relationship between structural game characteristics and gambling behavior: A population-level study. Journal of gambling studies, 31(4), 1297-1315. 

[2] Leino, T., Torsheim, T., Pallesen, S., Blaszczynski, A., Sagoe, D., & Molde, H. (2016). An empirical real-world study of losses disguised as wins in electronic gaming machines. International Gambling Studies, 16(3), 470-480. 

[3] Leino, T., Molde, H., Griffiths, M. D., Mentzoni, R. A., Sagoe, D., & Pallesen, S. (2017). Gambling behavior in alcohol-serving and non-alcohol-serving-venues: a study of electronic gaming machine players using account records. Addiction Research & Theory, 25(3), 201-207. 

[4] Selin, J., Raisamo, S., Heiskanen, M., & Toikka, A. (2018). Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka-lehti. 1803/2018.

Tilasto- ja rekisteritoimintaa ohjaavat lait. THL verkkosivu.

Rahapeliongelman hoito on hyvinvointialueiden vastuulla 1.1.2023 lähtien. Hoitopalveluita on valtakunnallisesti hyvin saatavilla, sillä aiemmin kun hoidon järjestäminen oli vielä kuntien vastuulla,  97 prosenttia THL:n kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti, että avohoitoa rahapeliriippuvuuteen on tarjolla. Keväällä 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi noin puolet Suomen kunnista.

Hoidon saavutettavuus ei kuitenkaan ole aina hyvä: esimerkiksi kolme neljästä kyselyyn vastanneista kunnista arvioi, että rahapeliongelman hoidon näkyvyys on heikkoa esimerkiksi kunnan verkkosivuilla. Myös työntekijöiden osaamiseen on panostettava. Rahapeliongelman tunnistaminen ja ottaminen puheeksi perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on tärkeää. 

Rahapeliongelman hoidosta ja tuesta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Hyvinvointialueiden on järjestettävä sosiaalihuoltolain mukaista päihde- ja riippuvuustyötä sosiaalipalveluina, joilla vähennetään ja poistetaan riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä hyvinvointia vaarantavia tekijöitä ja vastattava riippuvuuskäyttäytymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueiden on järjestettävä asukkaiden riippuvuushoito, johon kuuluu ohjaus, neuvonta, riippuvuushäiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja kuntoutus monimuotoisina palveluina. Hoitoa on annettava tuen, hoidon- ja kuntoutustarpeen perusteella. Myös laki ehkäisevästä päihdetyöstä määrittelee rahapelihaittojen ehkäisyn julkisen vallan vastuulle. 
 
Tuki ja hoito rahapeliongelmaan ja -riippuvuuteen voi olla esimerkiksi neuvontaa, keskusteluapua ja terapiaa tai vertaistukiryhmiä. Osa tuesta on järjestöjen tuottamaa palvelua. Ne tarjoavat tukea myös anonyymisti, puhelimitse ja verkossa. Pelaajat tarvitsevat sekä tukea ja hoitoa pelaamisen lopettamiseksi että usein apua pelaamisen aiheuttamien haittojen vuoksi. Myös pelaajien läheiset voivat kaivata apua ja tukea pelaamisen aiheuttamista ongelmista selviämiseen. Usein hoito on osa päihde- ja mielenterveyspalveluita. Rahapeliongelmaan liittyy yleensä talous- ja velkavaikeuksia, ja hoitopalveluiden tiivis yhteistyö talous- ja velkaneuvonnan ja sosiaalityön kanssa on yleistä ja myös toivottavaa. 
 
Rahapeliongelmia kohdanneilla on oikeus laadukkaaseen hoitoon, ja julkisten palvelujen on tämä hoito toteutettava. Kuulemme edelleen kertomuksia kokemuksista, joissa pelaamisen vuoksi apua hakenut on kohdannut vähättelyä ja ymmärtämättömyyttä. Palveluissa kulmakivenä on empaattinen ja asiakasta kuuleva kohtaaminen, josta parhaassa tapauksessa käynnistyy pysyvä toipuminen. 
 

Lähteet 

Heiskanen, M., Kesänen, M. & Tenkanen, O. (2021) Rahapeliongelman hoidon saatavuus Suomessa – kuntakyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Heiskanen 2021. Tarvitsemme monipuolista tutkimusta palveluista rahapeliongelmaan. Yhteiskuntapolitiikka,86(4),471-476. 

Rahapelaaminen puheeksi : Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta. Tukiaineisto. THL. 2021

 

Sosiaaliturvajärjestelmä sisältää Kelan etuudet (oikeus syntyy esimerkiksi asumisen tai työskentelyn perusteella), julkisen terveydenhuollon, sosiaalipalvelut, varhaiskasvatuksen, työeläkkeet ja työtapaturmavakuutuksen. Rahapeliriippuvuus on monilta osin samanlainen kuin muut mielenterveys- ja päihdeongelmat: on varmistettava riittävä hoito ja palvelut, palveluiden ja etuuksien yhteensovittaminen sekä toimeentulo silloin, kun rahapeliriippuvuus aiheuttaa esimerkiksi työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä. Rahapeliongelmaan liittyy kuitenkin joitain erityispiirteitä, jotka on hyvä huomioida sosiaaliturvajärjestelmän osalta. 

Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on ihmisten näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. Tärkeää on, että tulevaisuudessa sosiaaliturvajärjestelmä tunnistaa rahapeliongelman aiempaa paremmin ja että pelaajien ja läheisten oikeus saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apua toteutuu. On myös huomioitava rahapeliongelman taloudellinen ulottuvuus ja velkaantuminen, joka voi tarkoittaa, että tukea toimeentuloon tarvitaan vielä pitkään pelaamisen lopettamisen jälkeen. 

Stigman vähentäminen 

Vaikka yhteys rahapeliongelman ja esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien välillä on tunnistettu, niin tärkeää on, että rahapeliongelmaan liittyvää stigmaa ei julkisessa keskustelussa tai palveluissa lisätä. Rahapeliongelmaan liittyy usein häpeän tunteita ja leimautuvuuden kokemuksia. On oltava varovainen puheessa siitä, että rahapeliongelma olisi vain heikompiosaisten ongelma tai että olisi tarve jollain tapaa holhota ihmisiä, jotka samaan aikaan saavat sosiaaliturvaetuutta ja pelaavat rahapelejä. Tärkeintä on tunnistaa liiallinen rahapelaaminen tarpeeksi ajoissa palveluissa ja tarjota sekä tukea ja hoitoa rahapelaamiseen että apua siitä aiheutuneisiin haittoihin niin pelaajille kuin läheisille.  Sosiaaliturvajärjestelmän tulee tukea heitä saavuttamaan vakaus ja taloudellinen turva, riippumatta siitä millaisessa elämäntilanteessa he ovat. 

Tunnistaminen ja puheeksiotto peruspalveluissa ja etuuksien yhteydessä 

Tärkeää on, että rahapelaaminen otetaan säännönmukaisesti puheeksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Apua voidaan hakea esimerkiksi unettomuuteen, masentuneisuuteen tai talousvaikeuksiin rahapeliongelman sijaan. Rahapeliongelma ei näy päälle. Rahapeliongelma on yleisin miehillä ja nuoremmissa ikäryhmissä, mutta voi koskea ketä tahansa. Apua tarvitsevat myös läheiset. Rahapeliongelma tulisi erityisesti huomioida osana muun taloudellisen tilanteen selvittelyä esimerkiksi sosiaalityössä tai toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä. Varhaisessa vaiheessa tunnistettu rahapeliongelma voi ehkäistä velkaantumista ja syvempien ongelmien syntymistä.  

Rahapeliongelma voi koskea ketä tahansa 

Rahapeliongelmia kohtaavat ihmiset ovat usein vakaassa työ- ja taloustilanteessa. Rahapeliongelma voi aiheuttaa vakaviakin taloudellisia vaikeuksia, kuten ylivelkaantumista tai välttämättömistä menoista tinkimistä. Jos taloudelliset resurssit ovat hyvät, on velkaantumisen mahdollisuuksia enemmän Rahapeliongelma voi palkkatuloista huolimatta johtaa niukkuuteen arjessa, asunnon menettämiseen tai sen uhkaan tai puutteeseen ruoasta tai lääkkeistä. On varmistettava, että ihmiset saavat ne sosiaaliturvaetuudet ja -palvelut, joihin he ovat oikeutettuja myös silloin, kun rahapelaaminen aiheuttaa vakavia ongelmia aiemmin vakaissa elämäntilanteissa. Rahapeliongelmaan liittyvien velkojen maksaminen voi aiheuttaa niukkuutta arjessa vuosia pelaamisen lopettamisen jälkeen, ja olisi tärkeää pyrkiä helpottamaan sellaisten ihmisten ja perheiden tilanteita, joissa rahapeliongelman taloudelliset vaikutukset ovat kohtuuttomia 

Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen 

Ihmisillä, joilla on muita hyvinvoinnin haavoittuvuuksia, on suurempi riski kokea rahapeliongelmia. Esimerkiksi työttömyystukea saaneista 16 prosentilla oli rahapeliongelma tai riskitason pelaamista, työkyvyttömyyseläkettä saaneista 22 prosentilla, sairauspäivärahaa saaneista 19 prosentilla ja toimeentulotukea saaneista 25 prosentilla. Rahapelaamisen taloudelliset haitat ovat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, ja pienempituloisella vähäinenkin liiallinen rahapelaaminen voi aiheuttaa niukkuutta arjessa. On varmistettava, että palveluissa tunnistetaan rahapeliongelma ja erityisen tärkeää se on silloin, kun pelaaminen on osa muita hyvinvoinnin vajeita ja on yhteydessä esimerkiksi asunnottomuuteen tai sen uhkaan, puutteeseen ruoasta tai lääkkeistä tai lasten pahoinvointiin.

Terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, TE-palvelut ja Kela ovat avainasemassa siinä, että rahapeliongelma ja haitallinen rahapelaaminen havaitaan varhaisessa vaiheessa ja ihmiset voidaan ohjata avun piiriin. Tärkeintä on tarjota ihmisille mahdollisuus rahapelaamisen tarkasteluun ja haluamansa muutoksen tekemiseen, sen lisäksi että autetaan rahapelaamisen mahdollisesti mukanaan tuomien haittojen selvittämisessä. 

Lähteitä ja lisätietoa 

Latvala, T.A., Lintonen, T.P., Browne, M., Rockloff, M. & Salonen, A.H. (2021) Social disadvantage and gambling severity: a population-based study with register-linkage. European Journal of Public Health, ckab162. 

Järvinen-Tassopoulos, J. & Kesänen, M. (2020) Rahapeliongelman kohtaaminen sosiaalityössä. Tukiaineisto. THL.