Perhekeskus osaa sovittaa yhteen lapsiperheiden palvelut – THL julkaisi 8 askelen tiekartan perhekeskuksen perustamiseksi

Julkaisuajankohta 28.4.2021

Kaavakuva perhekeskuksen perustamisen kahdeksessta vaiheesta

Perhekeskus on hyvä vaihtoehto kunnille, kuntayhtymille ja tuleville hyvinvointialueille järjestää lapsiperheiden palvelut, kun ne haluavat ennalta ehkäistä hyvinvointi- ja terveysongelmia, vahvistaa perheiden varhaista tukea ja hoitoa, hillitä eriarvoistumista ja korjaavien palvelujen kustannusten kasvua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ohjeen ja tiekartan perhekeskuksen perustamiseksi.

Suomessa toimii parhaillaan 116 perhekeskusta ja 55:n toimintaa valmistellaan. 

Perhekeskus on yhteen koottujen palvelujen verkosto, ei välttämättä kiinteä rakennus. Se kokoaa ja sovittaa yhteen muutoin hajanaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotta lapset, nuoret ja perheet saisivat tarvitsemansa avun ja tuen riittävän varhain ja viiveettä.  

”Perhekeskus voi sovittaa yhteen julkisten palvelujen lisäksi järjestöjen ja seurakuntien toimintaa asiakkaita mahdollisimman selkeästi palvelevaksi kokonaisuudeksi”, sanoo Arja Hastrup THL:n johtava asiantuntija. 

Palvelut perhekeskus voi tarjota joko yhdessä erillisessä toimipisteessä, esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskuksessa, tai se voi viedä palvelut kotiin, kouluun, päiväkotiin tai erilaisiin monitoimitiloihin. Palvelut voivat olla myös digitaalisia – sähköistä perhekeskusta valmistellaan parhaillaan. 

Monivuotinen prosessi ja toimintakulttuurin muutos

Perhekeskus on laaja kokonaisuus ja sen kehittäminen ja vakiinnuttaminen vie vuosia. Perustamisessa on THL:n ohjeen mukaan kahdeksan vaihetta. Työ alkaa keskuksen tehtävien määrittelyllä ja toimipisteiden sijoittamisella hyvinvointialueelle, johtamisesta ja koordinoinnista sopimisella, mitä seuraa toimintakulttuurin asteittainen uudistaminen ja lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen palvelujen jatkuvaan kehittämiseen ja palvelujen seuranta. 

Kyse on monivuotisesta uuteen toimintakulttuuriin siirtymisestä ja uudesta lapsen ja perheen huomioivasta työtavasta. Linjajohtamisen rinnalla tarvitaan verkostomaista johtamista ja koordinointia. Riittävän palveluvalikoiman palvelut tulee sijoittaa helposti saataville lähipalveluperiaatteella. 

Toimintasuunnitelma laaditaan tyypillisesti neljäksi vuodeksi ja suunnitteluun tarvitaan mukaan kaikki lapsille, nuorille ja perheille palveluja ja toimintaa järjestävät tahot. Suunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Perhekeskuksen toimintasuunnitelman on liityttävä sekä kunnissa että hyvinvointialueella laadittaviin ja päivitettäviin lapsia, nuoria ja perheitä koskeviin muihin suunnitelmiin.

Lähde: Arja Hastrup ym., Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan. THL, Työpaperi 9/2021.

Perhekeskus thl.fi'ssä 

Lisätietoja:

Arja Hastrup
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7463

Päivi Varonen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7957 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
perhekeskus (at) thl.fi 
 

Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen lapsiperhepalvelut - thlfi