Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana
Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana koko maassa. Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. Vuonna 2020 suomalaisista 14 prosenttia raportoi psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.
Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet. Vuonna 2020 itsemurha-ajatukset ovat yleisimpiä työikäisillä: 20–54-vuotiaista itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, 55–74-vuotiaista 3 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä 2 prosenttia. Tulokset perustuvat THL:n tuoreeseen FinSote-tutkimukseen.
”Psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyessä myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi lisääntyi 20–54-vuotiailla. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin. Myönteinen muutos on, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiasta miehistä aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveysongelmiin”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
Kuva 1: Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) vuosina 2018 ja 2020 hyvinvointialueittain.
FinSote-tutkimuksen mukaan psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkein Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla (16 %) ja Päijät-Hämeessä (15 %) ja matalin Keski-Pohjanmaalla (10 %). Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi oli yleisintä alueilla, joilla myös koettua oireilua oli eniten.
Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näyttääkin siltä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.
Terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut varsinkin pääkaupunkiseudulla
Koronaepidemian aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut. Vuosien 2020 ja 2018 tilanteita verrattaessa lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on lisääntynyt sekä miehillä (19 % vs. 14 %) että naisilla (21 % vs. 17 %). Eniten terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut 20–54-vuotiailla miehillä. Heistä 19 prosenttia kertoo, että on saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden, kun vastaava luku oli 13 prosenttia vuonna 2018.
Suurin muutos havaittiin hammaslääkäripalveluissa. Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 24 prosenttia – joka vastaa väestössä noin 550 000 ihmistä – kertoo, että on saanut liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 19 prosenttia.
Lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille. Esimerkiksi Uudellamaalla riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 16 prosenttia vuonna 2018, kun vuonna 2020 vastaava osuus oli 22 prosenttia.
Myös Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa terveyspalveluihin pääsy on selvästi vaikeutunut.
Kuva 2. Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus (%) tarvinneista hyvinvointialueittain.
”Tulokset antavat aihetta huoleen, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Olemassa olevat sairaudet voivat pahentua ja vielä diagnosoimattomat ongelmat voivat jäädä havaitsematta ajoissa. Alueellinen kehitys viittaa siihen, että myös koronaepidemia on vaikeuttanut palveluihin pääsyä. On tärkeää selvittää, mitkä väestö- ja asiakasryhmät ovat erityisesti kärsineet palvelujen huonosta saatavuudesta, jotta toimia asian korjaamiseksi voidaan kohdentaa oikein”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
FinSote-tutkimus tuottaa tietoa väestön hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä hyvinvointialueittain
- FinSote 2020 tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana.
- Tutkimukseen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista 28 199 osallistui siihen. Vastausaktiivisuus oli 46 %.
- Kyselyn aihealueita olivat väestön hyvinvointi, terveys, sosiaali- ja terveyspalvelukokemukset ja sähköiset palvelut.
- Tutkimuksen avulla seurataan, millaisia muutoksia on tapahtunut eri väestöryhmissä ja eri alueilla.
- Tiedonkeruu toteutettiin posti- ja verkkokyselyllä.
- Tulokset raportoidaan joka toinen vuosi.
Lähteet
Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut - FinSote
Tulokset alueittain ja väestöryhmittäin (Terveytemme.fi)
Tulokset myös Sotkanet.fi -verkkopalvelussa
Lisätietoja
Mielenterveys:
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8539
[email protected]
Terveyspalvelut:
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
[email protected]
FinSote-tutkimus:
Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
[email protected]
