Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020

Aikuisten palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa alueellisia eroja – psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana.

Hyvinvointialueiden välillä on eroja väestön psyykkisessä kuormittuneisuudessa ja terveyspalveluihin pääsyssä. Merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla (16 %) ja Päijät-Hämeessä (15 %) ja vähäisintä Keski-Pohjanmaalla (10 %) (Kuvio 1).

Psyykkinen kuormittuneisuus on yleistynyt hieman: vuonna 2020 psyykkistä kuormittuneisuutta raportoi 14 prosenttia Suomen aikuisväestöstä kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia. Hyvinvointialueita tarkasteltaessa psyykkinen kuormittuneisuus on yleistynyt tilastollisesti merkitsevästi Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Kainuussa.

Vuonna 2020 joka viides lääkärin vastaanottopalveluita tarvinnut koki saaneensa palveluita riittämättömästi. Verrattaessa vuosien 2020 ja 2018 tilanteita riittämättömästi palveluita saaneiden osuus kasvoi niin lääkärin, hoitajan kuin hammaslääkärinkin palveluiden osalta. Koko maan tilannetta tarkasteltaessa muutos oli suurin hammaslääkäripalveluiden kohdalla (24 % vs. 19 %).

Tarpeeseensa nähden riittämättömästi terveyspalveluita saaneiden osuuden kasvu näyttää keskittyneen pahimmille koronaepidemia-alueille. Esimerkiksi Uudellamaalla riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 22 prosenttia vuonna 2020, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 16 prosenttia.

Lataa koko tilastoraportti

Hyvinvointialueiden vertailu osoittaa, että merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla ja Vantaa-Keravalla (16 %) ja vähäisintä Keski-Pohjanmaalla (10 %) — Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) hyvinvointialueittain vuonna 2020.

Taulukot ja kuvat

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut -tilasto kuvaa suomalaisten hyvinvointia, sekä sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia maakunnittain ja väestöryhmittäin. Tilasto tuotetaan laajasta otokseen perustuvasta kyselytutkimuksesta Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (FinSote). Tutkimus on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2018.

Tiedot kerätään kyselylomakkeilla, johon voi vastata postikyselynä tai verkossa. Kyselyyn vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa ei ole. Kysely lähetettiin vuonna 2020 satunnaisotannalla valikoituneille 61 600 henkilöille (yhteensä 2800 / hyvinvointialue) väestötietojärjestelmän tietojen avulla.

FinSote 2020 -tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia FinSote 2018 -tutkimuksen tulosten kanssa suurelta osin, sillä tiedonkeruumenetelmä ja useat tutkimuskysymykset ovat pysyneet molemmissa tutkimuksissa lähes samoina. FinSote 2020 -tiedonkeruu toteutettiin koronaepidemian ja siitä johtuneiden poikkeusolojen aikana. Epidemian ja sen rajoittamistoimien vaikutus ihmisten arkielämään ja kokemuksiin tulee huomioida vuosien 2018 ja 2020 tuloksia vertailtaessa.

Lähde

Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020
Vuxenbefolkningens hälsa, välfärd och service – FinSote 2020
The adult population’s well-being, health and services – FinSote 2020

Tilastoraportti 16/2021, 1.6.2021.
Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut. THL.