Saattohoito pitäisi huomioida paremmin iäkkäiden asumispalveluiden kilpailutuksissa
Saattohoito ja palliatiivinen hoito huomioidaan heikosti vanhusten asumispalveluiden kilpailutuksessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalveluiden tila 2020 -selvitys.
Vain 22 prosenttia vastanneista ilmoitti, että palliatiivinen hoito ja saattohoito sisältyy asumispalveluiden palvelukuvauksiin. Vastanneista 38 prosenttia kertoi, että palliatiivinen hoito ja saattohoito ei sisälly palvelukuvauksiin.
Ympärivuorokautisen hoidon palveluista 46 prosenttia on ulkoistettu. Kunnat vastaavat myös ulkoistetuista palveluista. Palvelun sisältö ja tuottajan tehtävät määritellään palvelukuvauksessa.
Palliatiivisella hoidolla pyritään vaalimaan kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatua sekä ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.
Elämän loppuvaiheen hoito pitää huomioida hankinnassa, vaikka se ei koske kaikkia asukkaita heti
Iäkkäiden asumispalveluihin muuttavat ihmiset asuvat siellä yleensä elämänsä loppuun saakka, ja siksi elämän loppuvaiheen hoito pitäisi huomioida jo palveluiden suunnittelussa.
”Kansallisen tavoitteen mukaan iäkkäitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan hoitaa siellä, missä he asuvat. Myös hyvään palliatiiviseen hoitoon kuuluu, että hoito tuodaan potilaan luo aina kun mahdollista. Tarpeettomat siirrot sairaalaan kuormittavat hauraita potilaita”, sanoo tutkija Pirita Forsius.
Palliatiivisen hoidon erikoisosaaminen voidaan tuoda asumispalveluihin esimerkiksi kotisairaalan avulla. Elämän loppuvaiheessa iäkkäiden sairaala- ja akuuttihoitosiirrot kuitenkin lisääntyvät, ja iäkkäiden yleisin kuolinpaikka on sairaala tai terveyskeskuksen vuodeosasto.
”Elämän loppuvaiheessa vanhus voidaan siirtää useita kertoja sairaalaan tai päivystykseen myös tilanteissa, jotka olisi mahdollista hoitaa asumisyksikössä paremman palliatiivisen hoidon osaamisen ja tuen turvin”, arvioi Forsius.
Laadukkaaseen hoitoon tarvitaan myös hankintaosaamista
”Hankintaan tarvitaan lisää osaamista. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon huomioiminen kilpailutuksessa on ylipäätään haastavaa, koska elämän loppuvaiheen tilanteita on vaikea ennakoida. Hankinnan suunnittelussa pitäisi osata varautua monenlaisiin asioihin, mutta jos palvelu määritellään liian tarkkaan, yksilöllisille ratkaisuille ei jää tilaa”, sanoo johtava asiantuntija Teija Hammar.
Palliatiivisen hoidon laatukriteerit koskevat myös ulkoistettuja palveluita
STM:n palliatiivisen hoidon suosituksen mukaan osaaminen pitää huomioida kilpailutuksessa, ja kilpailutusasiakirjoissa pitäisi olla suosituksen mukainen palliatiivisen hoidon kuvaus. Elämän loppuvaiheen potilaita hoitavilla yksiköillä on oltava etukäteen sovittu palliatiivisen hoidon erityistason yksikkö, esimerkiksi kotisairaala, jolta ne saavat konsultaatiotukea ja muuta apua ympäri vuorokauden.
”Palvelukuvauksissa mainitaan usein tavoitteena, että iäkäs voi asua yksikössä elämänsä loppuun saakka. Käytännössä tämä on vaikeaa, jos yksikössä ei ole valmiuksia elämän loppuvaiheen hoitoon. Elämän loppuvaiheen hoidon pitäisi näkyä kilpailutuskriteereissä”, sanoo Forsius.
Lisätietoja
Laatukriteerit iäkkäiden sosiaalihuollon palliatiivisen hoidon palveluille (THL)
Suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä ja laadun parantamisesta (STM)
Pirita Forsius
tutkija
puh. 029 524 7370
[email protected]
Teija Hammar
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7149
[email protected]
