Suomalaislasten ylipainon yleisyys on keskitasoa kansainvälisessä vertailussa

Julkaisuajankohta 24.11.2022

Suomalaisten koululaisten ylipainon yleisyys on kansainvälisessä vertailussa keskitasoa, selviää Maailman terveysjärjestön WHO Euroopan tuoreesta raportista. Suomessa 7-vuotiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 28 prosenttia on ylipainoisia, mukaan lukien lihavuus.

WHO on seurannut 6–9-vuotiaiden koululaisten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä tutkimuksella jo vuodesta 2007. Nyt julkaistut tulokset ovat vuosilta 2018–2020, jolloin tutkimuksessa oli mukana 33 maata.

Suomi oli mukana tutkimuksessa toista kertaa. Suomalaislasten ylipainon yleisyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta vuoden 2015–2017 tuloksiin verrattuna.

Ylipainon yleisyydessä oli suuria eroja maiden välillä; yleisintä lasten ylipainoisuus ja lihavuus olivat Kyproksella (43 %) ja harvinaisinta Tadzhikistanissa (6 %).

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisten lasten ylipainoisuus oli hieman harvinaisempaa kuin Ruotsissa, mutta yleisempää kuin Tanskassa.

Useissa maissa WHO:n tiedonkeruu toteutetaan erillistutkimuksena, mutta Suomessa tietolähteenä on THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (Avohilmo).

Avohilmoon kertyy ajantasaisesti lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa mitattuja pituus- ja painotietoja. Tietojen avulla on mahdollista seurata lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia Suomessa sekä vertailla Suomen tilannetta muihin maihin.

Ylipainon ja lihavuuden taustalla on useita tekijöitä

Lasten ylipainon taustalla on useita tekijöitä, ja ylipainoa voidaan myös ehkäistä monin keinoin.

Viime vuosikymmenten aikana energiatiheiden ruokien ja juomien tarjonta on lisääntynyt, niiden pakkaus- ja annoskoot ovat suurentuneet ja markkinointi on tehostunut. Lisäksi istuva elämäntapa on yleistynyt sekä lapsilla että aikuisilla.

”Lasten lihavuuden ehkäisyssä tärkeää on kehittää elinympäristöä niin, että terveyttä edistävät valinnat ovat mahdollisimman helppoja. Lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä”, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä.

”Tarvitaan yhteiskunnallisia toimia ja poliittisen päätöksenteon tukea. Esimerkkejä yhteiskunnallisista toimista ovat lapsille ja nuorille suunnatun epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin rajoittaminen ja terveysperusteinen valmistevero, joka määräytyisi esimerkiksi tuotteen sokeripitoisuuden perusteella”, Mäki jatkaa.

Lisäksi esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun keinoin voidaan tukea lasten ja lapsiperheiden terveyttä edistävää ravitsemusta ja aktiivista liikkumista; kattava kevyen liikenteen verkosto mahdollistaa perheen asioinnin aktiivisesti liikkuen ja lasten koulumatkat kävellen tai pyöräillen.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tarjottava, ravitsemussuositusten mukainen ruoka ja ruokailutilanteisiin liittyvä ruokakasvatus ovat hyviä esimerkkejä lasten hyvän ravitsemuksen edistämisestä.

Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että ylipaino ja lihavuus on määritelty Maailman terveysjärjestö WHO:n kasvustandardin kriteerien mukaan, eivätkä tulokset ole täysin verrattavissa THL:n julkaisemiin tilastotietoihin lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä, jotka perustuvat suomalaisten lasten painoindeksikriteeristöön.

Lisätietoa

Report on the fifth round of data collection, 2018–2020: WHO European Childhood Obesity Surveillance Initiative (COSI) (PDF). Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2022.

THL:n verkkkopalvelu: Lihavuuden yleisyys

Uutinen: Lasten ja nuorten ylipainon yleisyys on vakiintumassa huolestuttavan korkealle tasolle

Julkaisu: Kuntapäättäjänä rakennat terveyttä edistävää arkea lapsille, nuorille ja lapsiperheille


Päivi Mäki
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8612
[email protected]

Elintavat ja ravitsemus Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto