Suomessa todettu 22 apinarokkotartuntaa
Suomessa on todettu tähän mennessä 22 apinarokkotapausta. Suurin osa tartunnoista on saatu ulkomailla. Osa tartunnoista on kuitenkin saatu kotimaassa, joten tartunnan mahdollisuus myös Suomessa kannattaa huomioida. Kaikki tartunnan saaneet ovat miehiä.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailmalla on todettu tammikuun 2022 alun jälkeen yhteensä 23 351 laboratoriovarmennettua apinarokkotartuntaa (tilanne 2.8.2022). Eniten tapauksia on ollut Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Kaikkiaan tartuntoja on ollut 83:ssa eri maassa.
Brasilia, Espanja, Intia ja Peru ovat raportoineet yhteensä viisi apinarokkoon liittynyttä kuolemantapausta 22–45-vuotiailla miehillä. Nyt raportoidut tapaukset ovat ensimmäiset Afrikan ulkopuoliset apinarokkoon liittyvä kuolemat. Tarkemmat tiedot tapauksista puuttuvat vielä, mutta mediatietojen mukaan kolme tartunnan saaneista oli menehtynyt aivotulehdukseen eli enkefaliittiin, joka on harvinainen, mutta tunnettu apinarokon aiheuttama komplikaatio.
THL on päivittänyt lähikontaktin määritelmiä
Apinarokkoon sairastuneen lähikontaktien määritelmää on osin täydennetty ja täsmennetty elokuun alussa. Tärkein lähikontaktiryhmä ovat edelleen sairastuneen seksikontaktit.
Tänä vuonna Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä. Kuka tahansa voi saada tartunnan, mutta WHO:n mukaan tartuntoja on ollut etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa, sekä uusia tai useita eri kumppaneita. Kondomi suojaa oikein käytettynä useilta seksitaudeilta, mutta se ei anna riittävää suojaa apinarokkoa vastaan. Tartunnan riski on tärkeä huomioida erityisesti, jos seksikontaktit ovat uusia tai niitä on useita.
Apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti, eikä se tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa. Riski apinarokon leviämiseen laajemmin väestössä on pieni.
Tauti paranee yleensä itsestään
Apinarokkoon liittyy tyypillisesti näppyläinen tai rakkulainen ihottuma, jolle ei ole muuta selittävää syytä. Ihottumaa ennen voi ilmetä muita yleisiä infektio-oireita, kuten kuumetta tai päänsärkyä.
Apinarokon hoito on oireenmukaista, ja tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Yleensä vakavat taudinkuvat esiintyvät niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt.
Jos epäilet apinarokkotartuntaa, vältä fyysisiä kontakteja, ja ole yhteydessä terveydenhuoltoon puhelimitse, ennen kuin hakeudut hoitoon. Erityisen tärkeää on välttää läheisiä kontakteja raskaana oleviin ja lapsiin sekä henkilöihin, joilla on vakava perustauti ja tästä syystä heikentynyt puolustuskyky.
Rokotuksista odotetaan apua epidemian pysäyttämiseen
Suomi ja useat muut EU-maat ovat saamassa apinarokon ehkäisyyn käytettäviä rokotteita elokuun aikana. Kyseessä on Jynneos-niminen rokote, jota käytetään apinarokon ehkäisyyn sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa. Rokote antaa suojaa orthopox-virusten aiheuttamia tauteja, kuten isorokkoa ja apinarokkoa, vastaan. Rokotteita voidaan tarjota henkilöille, joilla arvioidaan olevan suurin riski sairastua apinarokkoon. Koko väestöä ei tarvitse rokottaa.
Lisätietoja:
Apinarokkoon sairastuneen lähikontaktit
Jari Jalava
Johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 6629
[email protected]
