Apinarokko

Mikä on apinarokko?

Apinarokko on apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti. Apinarokkovirus kuuluu Orthopoxvirusten sukuun. Samaan sukuun kuuluvat muun muassa lehmärokkovirus, ontelosyylävirus, sekä isorokkoa aiheuttava isorokkovirus. Isorokkovirus on eradikoitu (hävitetty) maailmasta eikä tauti enää kierrä ihmiskunnassa.

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen.

Kuinka paljon apinarokkoa esiintyy?

Apinarokkoa esiintyy Keski- ja Länsi-Afrikan trooppisilla sademetsäalueilla. Viruksesta tunnetaan kaksi eri sukuhaaraa. Näistä Keski-Afrikassa, Kongon altaan alueella esiintyvä virus aiheuttaa vakavampaa tautia kuin Länsi-Afrikassa esiintyvä apinarokkovirus.

Afrikassa tautia esiintyy aika ajoin. Apinarokko tunnistettiin vuonna 1970, jonka jälkeen tautia on raportoitu yhdentoista Afrikan valtion alueella. Vuonna 2017 Nigeriassa alkaneessa epidemiassa oli yli 500 epäiltyä ja yli 200 varmistettua apinarokkotapausta.

Apinarokko on levinnyt Afrikan ulkopuolelle eläinten ja matkailun välityksellä. Se on aiheuttanut myös yksittäisen epidemian Yhdysvalloissa vuonna 2003, jolloin 81 ihmistä sai tartunnan alun perin Afrikasta tuotujen villieläinten välityksellä. Ihmisten välisiä tartuntoja tuolloin ei todettu.

Toukokuussa 2022 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettiin useita apinarokkotapauksia. Tartunnat todettiin henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.

Apinarokon esiintyvyys Suomessa

Miten apinarokko tarttuu?

Apinarokko on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Virus tarttuu ihmiseen tyypillisesti Afrikan mantereen villieläimistä, erityisesti jyrsijöistä. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen veren, rakkuloiden tai muiden eritteiden välityksellä.

Apinarokko voi tarttua myös ihmisestä toiseen. Tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa.

Tartunta on mahdollinen myös esimerkiksi vuodevaatteiden ja ruumiineritteiden välityksellä.

Pääsääntöisesti apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti. Riski taudin leviämiseen laajemmin väestössä on ECDC:n arvion mukaan pieni. Apinarokko ei tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa.

Vuonna 2022 Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä. Tartuntoja on todettu etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa. On todennäköistä, että riski tartuntoihin kasvaa, jos seksikumppaneita on runsaasti.

Mitkä ovat apinarokon oireet?

Apinarokon itämisaika on noin 6–13 vuorokautta, mutta aika voi vaihdella 5 ja 21 vuorokauden välillä.

Apinarokon ensioireita voivat olla

kuume
päänsärky
turvonneet imusolmukkeet
selkäkipu
lihaskivut
väsymys.

Apinarokon oireet muistuttavat isorokon oireita, mutta apinarokko aiheuttaa lievemmän taudin eikä tartu yhtä herkästi kuin isorokko.

Iho-oireita alkaa esiintyä yleensä 1–3 päivää kuumeen alkamisen jälkeen. Rakkulamaista ihottumaa muodostuu erityisesti kasvoihin sekä käsien ja jalkojen alueelle. Kun tauti etenee, rakkulat kasvavat ja muuttuvat märkiviksi. Lopulta ne kuivuvat. Myös suun limakalvoille ja genitaalialueille voi muodostua rakkuloita.

Oireet kestävät tyypillisesti 2–4 viikkoa. Yleensä tauti paranee itsestään. Apinarokko voi aiheuttaa myös vakavan taudin. Länsi-Afrikassa esiintyvä virus aiheuttaa lievemmän taudin (kuolleisuus alle 1 %), kun taas Keski-Afrikassa esiintyvä virus voi aiheuttaa yli 10 prosentin kuolleisuuden.

Vakavat taudinkuvat ovat mahdollisia erityisesti niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt. Afrikan apinarokkoepidemioissa vakavampia tautimuotoja on todettu erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla.

Vuonna 2022 Afrikan ulkopuolella todetut tartunnat ovat tähän mennessä edustaneet lievempää Länsi-Afrikan muotoa. Tapauksilla ensioireet ovat usein olleet lieviä tai puuttuneet kokonaan. Ihomuutokset ovat alkaneet genitaalialueelta ja peräaukkoa ympäröivältä alueelta. Tartuntatavan vuoksi tapauksia ollut lähes pelkästään aikuisilla.

Milloin on syytä epäillä apinarokkoa?

Apinarokkoa on syytä epäillä, jos henkilöllä on ollut yleistynyttä tai paikallista punoittavaa, näppyläistä tai rakkulaista ihottumaa ja samanaikaisesti voi esiintyä

imusolmukkeiden suurenemista ja/tai
kuumetta ja/tai
päänsärkyä ja/tai
väsymystä.

Riski tartunnalle voi olla suurempi, jos

henkilöllä on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontakti apinarokkoa sairastavaan ihmiseen tai
henkilö on matkustanut alueella, jolla apinarokkoa esiintyy tai
henkilöllä on ollut lukuisia seksikumppaneita, voi riski tartunnalle olla suurempi.

Miten apinarokkoinfektio todetaan?

Apinarokon perimä voidaan laboratoriossa osoittaa ihomuutoksista otettavalla geenimonistus- eli PCR-menetelmällä. Tällä hetkellä apinarokon diagnostiikkaa tehdään Suomessa HUSLABissa.
Orthopox-virus (HUSLABin tutkimusohjekirja)

Laboratoriotutkimuksiin mennään lääkärin lähetteellä.

Miten apinarokkoinfektiota hoidetaan?

Hoito on oireenmukaista, ja tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Uusia viruslääkkeitä voidaan harkiten käyttää vakavien apinarokkotapausten hoidossa. Lääkkeiden saatavuus on rajallinen ja EU-maat selvittävät parhaillaan niiden hankintaa yhdessä Euroopan komission kanssa.

Miten apinarokkoa ehkäistään?

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. Hyvä käsihygienia ja yskimishygienia vähentävät tartuntariskiä. Apinarokko on nyt tarttunut ihmisestä toiseen väestössä, jolla on useita seksikontakteja, mukaan lukien miesten välinen seksi.

Ennen kuin hakeutuu terveydenhuoltoon apinarokkoepäilyn vuoksi, on tärkeää ilmoittaa puhelimitse, että epäilee tartuntaa. Näin voidaan välttää suojaamattomat kontaktit henkilökunnan ja potilaan välillä, ja potilaalle voidaan järjestää soveltuva tila tutkimusten ajaksi esimerkiksi päivystyksessä.

Suojautuminen terveydenhuollossa

Terveydenhuollossa tulisi huolehtia riittävästä suojautumisesta, kun tutkitaan tai hoidetaan potilasta, jolla epäillään apinarokkotartuntaa. Näissä tilanteissa on suositeltavaa noudattaa tavanomaisia varotoimia sekä kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia.

Avohoidon vastaanotolla suojaudutaan samalla tavalla kuin näytteenotossa.
Katso ohjeet suojautumiseen Näytteiden otto, pakkaaminen ja kuljetus -otsikon alta
Sairaalahoidossa on suositeltavaa hoitaa potilasta kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimin.
Raskaana olevien tai immuunipuutteisten työntekijöiden ei suositella osallistuvan epäiltyjen tai varmistettujen apinarokkotapausten hoitoon.

Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat

Terveydenhuollon ammattilaiset voivat suojautumista koskevissa kysymyksissä olla tarvittaessa yhteydessä THL:n SIRO-tiimiin.