THL: Hengitystieinfektiot ovat yleisiä etenkin talvisin ja nostavat sairaalataakkaa
Suomessa kiertää tällä hetkellä väestössä useita hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia. Talvisin infektioita aiheuttavat muun muassa korona-, influenssa-, rino- ja adenovirus sekä RSV. Koronaa kiertää väestössä koko ajan ympäri vuoden. Myös bakteerit, kuten pneumokokki, aiheuttavat hengitystieinfektioita.
”Hengitystieinfektioiden aiheuttama sairaalataakka kokonaisuudessaan on tällä hetkellä tavanomaista tälle vuodenajalle. Loppuvuoden tilannetta sekä koronan ja muiden virusten epidemiahuippujen ajankohtaa ei voi kuitenkaan varmuudella arvioida”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leino.
Koronatartuntojen määrät ovat nousussa. Syksyn koronaviruksen valtavariantti on omikronin XBB-alalinja EG.5. Kiertävät koronavirusmuunnokset ovat keskenään hyvin samankaltaisia eivätkä tämän hetken tiedon mukaan poikkea taudinkuvaltaan toisistaan.
RSV- ja influenssaepidemiat eivät ole vielä alkaneet, vaikka yksittäisiä tapauksia on raportoitu THL:n tartuntatautirekisteriin. Odotettavissa on, että RSV- ja influenssatartunnat lisääntyvät vuodenvaihteeseen mennessä. Influenssaepidemian huippu on usein vasta vuodenvaihteen jälkeen.
Tuija Leino kertoo, että lievän flunssan kaltaisen taudin voi sairastaa kotona sen aiheuttajasta riippumatta.
”Sairastetaan kotona. Hengitystievirusten leviämistä on kuitenkin vaikea välttää, sillä niitä voi tartuttaa, vaikka ei vielä olisi oireita”, selvittää Leino.
Pieni osa sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa.
”Suurin osa hengitystieinfektion vuoksi toteutuneista sairaalajaksoista jää ilman mikrobiologista varmistusta tai ne on aiheuttanut jokin muu virus kuin korona, influenssa tai RSV”, Leino tarkentaa.
Tällä hetkellä koronan vuoksi sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrät ovat nousussa. He ovat yleensä iäkkäitä ja monisairaita.
Riskit ovat erilaiset – korkea ikä merkittävin vakavan hengitystieinfektion riskitekijä
Kaikki korkeakuumeiset infektiot voivat olla kohtalokkaita kaikkein ikääntyneimmille tai hyvin vakavia perustauteja sairastaville. He myös päätyvät erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon vuodeosastoille muita useammin. Osa vakavasti perussairaista voi joutua teho-osastolle tavanomaisen hengitystieinfektion vuoksi. Hengitystieinfektiot nostavat joka talvi hauraimpien vanhusten kuolleisuutta.
Korkea ikä on merkittävin vakavan hengitystieinfektion riskitekijä. Vakavatkaan infektiot eivät aina nosta ikääntyneillä kuumetta, vaan oireina voi olla väsymystä ja yleiskunnon lasku.
Vaikka ikäperustaiset influenssa- ja koronarokotukset aloitetaan Suomessa ja monessa muussakin maassa jo 65 vuotta täyttäneille, yli 85-vuotiailla on moninkertainen riski sairastua vakavaan hengitystieinfektioon ja joutua sairaalaan.
”Rokotusten kohderyhmiin kuuluvilla perustauteja sairastavilla on samanikäistä perustervettä henkilöä suurempi riski joutua vuodeosastohoitoon hengitystieinfektion vuoksi. Riski on kuitenkin yleensä pieni verrattuna ikääntyneiden henkilöiden riskiin. Vain immuunipuolustusta selvästi vaurioittavat taudit ja hoidot lisäävät riskiä selvästi kaiken ikäisillä”, Leino kertoo.
Riskiryhmien rokotukset käynnissä
THL suositteli syyskuussa, että koronarokotteen syystalven tehosterokotteet annetaan pääasiassa samaan aikaan kuin influenssarokotteet. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin oman harkintansa mukaan aikaistaa kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä.
Koronarokotusten tavoitteena on ylläpitää väestön suojaa vakavaa koronatautia vastaan jatkuvasti, sillä epidemiajaksoja voi olla vuoden aikana useita. Riskiryhmien suojaa on ollut tarpeen tehostaa toistaiseksi vuosittain. Tehostaminen on tänä ja viime vuonna ajoitettu syksyyn, koska tällöin on ollut käytössä tuore varianttirokotevalmiste ja hengitystieinfektioiden, kuten koronan, tautitaakka ajoittuu etenkin talvikaudelle.
Syystalvella annetaan myös riskiryhmien influenssarokotteet, joilla on pitkälti sama kohderyhmä kuin koronarokotteilla. Influenssarokotetta ei anneta mielellään kovin varhain syksyllä, koska sen suojateho etenkin iäkkäämmillä ihmisillä hiipuu nopeasti alle puolessa vuodessa.
Kotitestin tulokseen kannattaa suhtautua varauksella
Influenssa, flunssa ja korona ovat hengitystieinfektioita, joita ei voi erottaa toisistaan oireiden perusteella. Oireina voi olla esimerkiksi kurkkukipua, nuhaa, yskää ja kuumetta. Oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin.
Taudinaiheuttaja voidaan varmistaa laboratoriotestillä. Koronaviruksen antigeenitestillä eli kotitestillä on mahdollista tunnistaa akuutti koronatartunta. Saatavilla on myös kotitestejä, joilla voi tunnistaa koronan lisäksi A- ja B-influenssan sekä joillakin testeillä myös RSV-viruksen.
Kotitestin voi halutessaan tehdä, mutta sen tulokseen tulee suhtautua varauksella. Testit ovat luotettavimmillaan epidemiakausien aikana, jolloin kyseistä tautia esiintyy runsaasti väestössä.
THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen kertoo, että antigeenitesti tunnistaa virustartunnan parhaiten, kun oireiden alusta on kulunut vain muutama päivä.
”Negatiivinen testitulos ei kerro varmuudella, että kyseessä ei ole virus, jota testillä on haettu. Tärkeää on, että jos on oireita, tauti sairastetaan kotona ja vältetään mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisia kontakteja”, sanoo Ikonen.
Lisätietoja
Tuija Leino
ylilääkäri, THL
[email protected]
Niina Ikonen
johtava asiantuntija, THL
[email protected]
Hengitystieinfektioiden ehkäisy
