THL tutki väestön käsityksiä sisäilmasta - ihmiset kokevat riskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat

Julkaisuajankohta 30.10.2019

Ihmisiä kävelee suojatiellä auringon paisteessa.  
Ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat. Tämä selvisi THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta, jossa selvitettiin suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta ensimmäistä kertaa.

Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä sekä osaltaan hankaloittaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.

Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa, mutta vain pieni osa lisää astman riskiä

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi.

”Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään”, kertoo professori Juha Pekkanen.

Sädesieni voi olla merkki kosteusvauriosta, mutta ei varma merkki sisäilman haitallisuudesta 

Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta.

Tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

”Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Sädesieniä ihminen kohtaa esimerkiksi luonnossa liikkuessa, koska niitä esiintyy paljon ympäristöstämme, kuten mullassa ja sulan maan aikana ulkoilmassa. 

Rakennukset pitää tutkia, oireilua ei voi suoraan käyttää sisäilman epäpuhtauksien mittarina

Melkein 60 prosenttia kyselyyn vastaajista koki vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä.

Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.

”On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan”, kertoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi. 

Tutkitulla tiedolla kohti parempaa sisäympäristöjen laatua ja ihmisten hoitoa

Osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa tehdyssä Kansallisessa sisäilmakartoituksessa selvitettiin väestön tietoja ja käsityksiä sisäilman terveysvaikutuksista. Postitse koteihin lähetettyyn kyselyyn vastasi 1797 satunnaisotannalla valittua 25-64-vuotiasta Suomessa asuvaa suomenkielistä henkilöä. Kyselyn tulokset riskikäsityksistä julkaistaan 30. lokakuuta Valtakunnallisilla ympäristöterveyspäivillä. 

Lisätietoja:

Kansallinen sisäilmakartoitus (raportti)
THL

Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen?
THL 

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028
THL 
 
Juha Pekkanen 
professori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 029 524 3638
[email protected]
 
Jussi Lampi 
ylilääkäri
THL
p. 029 524 7970
[email protected]

Anne Hyvärinen 
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6364
[email protected]

Päivitetty 4.11.: Lisättiin Ympäristöterveys-kategoria tiedotteen metatietoihin.

Ympäristöterveys Ympäristöterveys sisäilma - Ympäristöterveys