Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028

 

Puhdas ja raikas sisäilma edistää terveyttä ja hyvinvointia. Sisäilmassa voi esiintyä monia erilaisia epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa oireita ja heikentää viihtyvyyttä. Jotkut yksittäiset altisteet lisäävät myös pysyvän sairastumisen riskiä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan pelkästään kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten vuosittaiset kustannukset ovat 23–953 miljoonaa euroa. Lisäksi rakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen liittyy erittäin suuria kustannuksia.

Nykytilan keskeiset ongelmat

Suomessa on puututtu sisäilmaan liittyviin ongelmiin jo kauan. Olemme kansainvälisesti katsottuna edelläkävijöitä niin tutkimuksessa kuin ohjeistuksessakin. Pääperiaate kaikessa toiminnassa on ollut ja on edelleen ennaltaehkäistä ja vähentää sisäympäristöjen epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä velvoittavilla säädöksillä ja korjaamalla rakennuksissa havaitut epäpuhtaudet ja vauriot. Suomessa altistuminen rakennusten kosteusvaurioille ja useimmille merkittäville sisäilman epäpuhtauksille onkin vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Tästä huolimatta sisäilmassa edelleen esiintyy epäpuhtauksia, joiden vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat hyvin laaja kokonaisuus ja kehittämistä tarvitaan useilla eri osa-alueilla. Rakennuksissa on runsaasti sisäilmaan liittyviä ongelmatilanteita, joita ajoittain pahentaa käyttäjien epätietoisuus ja epäluottamus. Epäpuhtauksien hallinnassa ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja viestinnässä onkin parannettavaa. Sisäilman terveysvaikutuksista on puutteellisia ja ristiriitaisia näkemyksiä. Myös sisäympäristöissä oireita saavien ja sairaiden tilanteeseen kaivataan apua. Puutteita ja selvitystarpeita on hoito- ja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, sosiaaliturvassa sekä kuntoutumista tukevissa palvelukokonaisuuksissa.

llmiön laajuuden, ihmisten tiedon ja avun tarpeen ja julkistaloudellisten kustannusvaikutusten vuoksi on herännyt tarve etsiä uusia, tutkittuun tietoon perustuvia keinoja, näkökulmia ja ratkaisuja.

Kansallinen sisäilma ja terveys –ohjelma 2018-2028

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti keväällä 2017 Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman valmistelun yhdessä useiden yhteistyötahojen, mm. Työterveyslaitoksen (TTL), kanssa.  Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman pitkän aikavälin päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Tähän pyritään ottamalla terveydenhuolto voimakkaammin mukaan toimintaan sekä keskittymällä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, haittojen ennaltaehkäisyyn, viestintään sekä sairaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja tukeen (kuva 1).

Kymmenvuotinen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma koostuu neljästä osa-alueesta, joiden tavoitteena on

• lisätä ymmärrystä sisäympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista
• kehittää sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa
• parantaa sisäympäristöissä oireilevien ja sairaiden hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä
• vahvistaa toimijoiden osaamista sisäympäristöasioissa.

Aihealueeseen liittyvällä tutkimus- ja selvitystyöllä edistetään ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

 

Kuva 1. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kehittää uusia, tutkittuun tietoon perustuvia keinoja ja ratkaisuja sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä oireilevien ja sairaiden hoitoon ja tukeen. Keskiöön nostetaan ihmisen terveys ja hyvinvointi, haittojen ennaltaehkäisy, viestintä sekä sairastuneiden kokonaisvaltainen hoito ja tuki.

Toimeenpano ja seuranta

Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toimenpiteet on suunniteltu toteutettavan kahdessa vaiheessa. Vaiheen I toimenpiteet käynnistetään vuosien 2018–2022 aikana. Vaiheessa I käynnistetään ne toimenpiteet, jotka ohjelman suunnitteluvaiheessa arvioitiin tärkeimmiksi tai tavoitteiden kannalta vaikuttavimmiksi.

Ohjelman tavoitteiden saavuttamista seurataan niille luotujen mittareiden avulla. Nämä mittarit koostetaan väestölle ja kunnan toimijoille suunnatuista kyselyistä, jotka toistetaan ainakin ohjelman alussa ja lopussa. Näiden mittareiden lisäksi käytetään myös tuotosmittareita, joilla kuvataan suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista.

Lisätietoja

Anniina Salmela 
erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 7712
sähköposti: [email protected]

Kaisa Jalkanen
tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 7985
sähköposti: [email protected]

Anne Hyvärinen 
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 6364
sähköposti: [email protected]

Juha Pekkanen
professori
Helsingin yliopisto/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 6368
sähköposti: [email protected]