Vanhuspalveluissa tarvitaan nykyistä enemmän tukea elämän loppuvaiheen hoitoon
Vanhuspalveluissa tarvitaan lisää toimia, joilla voidaan tukea ikääntyneiden palliatiivista eli elämän loppuvaiheen hoitoa. Palliatiivista hoitoa ei ole kytketty iäkkäiden palveluihin suositusten mukaan, vaikka valtaosa ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kotihoidon asiakkaista tarvitsee sitä. Palliatiivisen hoidon tukiverkosto ei ole laajentunut viimeisen kahden vuoden aikana.
Näin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -seuranta. Vuoden 2022 kyselyssä selvitettiin kuntien ja kuntayhtymien vanhuspalvelujohtajien näkemyksiä palliatiivisen hoidon palveluketjujen tilasta ja kehityksestä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon palveluissa.
Palliatiivisessa hoidossa keskitytään kivun ja muiden oireiden hoitoon ja elämänlaadun turvaamiseen, kun kuolemaan johtava sairaus ei ole parannettavissa. Toimiva palliatiivisen hoidon palveluketju on olennainen, koska palliatiivista hoitoa tarvitsevia potilaita hoidetaan monissa palveluissa ja sitä annetaan muiden hoitojen rinnalla.
Suurin osa yksiköistä voi konsultoida lääkäriä, mutta palliatiivisen hoidon tukiverkosto ei ole laajentunut
Kaikki iäkkäiden palvelujen asiakkaat eivät tarvitse erityistason palliatiivista hoitoa, mutta erityistason osaamisen pitää olla tarvittaessa saatavilla. Siihen tarvitaan niin sanottua palliatiivisen hoidon tukiverkostoa: etukäteen sovittuja konsultaatiokäytäntöjä, yhteyttä kotisairaalaan ja tarvittaessa käyttöön otettavia saattohoitopaikkoja.
Seurannan mukaan ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä noin 80 prosentilla ja kotihoidon yksiköistä 71 prosentilla oli mahdollisuus konsultoida lääkäriä saattohoitotilanteissa ympärivuorokautisesti. Useimmissa kunnissa tai kuntayhtymissä oli järjestetty ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille (91 %) ja kotihoidon asiakkaille (80 %) tarvittaessa käyttöön otettava saattohoitopaikka sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Vastaajista 63 prosenttia kertoi, että heidän alueellaan toimi kotisairaala. Palliatiivisen hoidon konsultaatiotiimin palveluita oli tarjolla vain puolella vastanneiden alueista. Luvut eivät ole muuttuneet kahden vuoden takaiseen seurantaan verrattuna.
”Kansallisesta kehittämisestä huolimatta palliatiivisen hoidon tukiverkosto ei ole vahvistunut. Tukiverkosto on tärkeä, koska aiempien tutkimusten perusteella tiedämme, että vanhuspalveluyksiköissä ei ole riittävästi palliatiivisen hoidon osaamista”, tulkitsee THL:n tutkija Pirita Forsius.
Palliatiivinen palveluketju turvaa iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoitoa
Suositusten mukaan hyvinvointialueiden palliatiiviset keskukset vastaavat siitä, että potilaan hoito jatkuu saumattomasti, vaikka häntä hoidettaisiin eri paikoissa.
”Palliatiivisen hoidon organisoiminen on joillain hyvinvointialueilla vielä kesken. Kaikilla hyvinvointialueilla ei myöskään ole vielä toimivia palliatiivisia keskuksia, joiden tehtävä on integroida palliatiivinen hoito sote-palveluihin”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar.
Iäkkäiden palveluissa pitää myös osata hyödyntää palliatiivista tukiverkostoa. Kyselyssä vain 39 prosenttia vastaajista kertoi, että iäkkäiden palveluissa on toimintamalli, jolla erityistason osaaminen tuodaan asiakkaan luo.
”Palliatiivisen hoidon palveluita ei ehkä osata hyödyntää tai pidetään selvänä, että palliatiivinen hoito järjestyy, mutta ei suunnitella, miten se käytännössä tapahtuu”, Forsius arvioi.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve vanhuspalveluissa kasvaa
”Palliatiivisen hoidon saatavuutta pitäisi parantaa. Valtaosa iäkkäiden palvelujen asiakkaista tarvitsee palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa ja tarve kasvaa, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Myös resurssipula vaatii hoidon järkevöittämistä. Esimerkiksi tarpeettomat päivystyskäynnit kuormittavat sekä potilaita että järjestelmää”, sanoo Hammar.
Jos vanhuspalveluissa ei ole osaamista eivätkä käytännöt tue erityisosaajien hyödyntämistä, asukkaita lähetetään päivystykseen osin tarpeettomasti. Palliatiivisen erityisosaamisen turvin monet tilanteet voitaisiin hoitaa paikan päällä.
Lisätietoja
Palliatiivinen hoito pitäisi kytkeä paremmin iäkkäiden palveluihin (Tutkimuksesta tiiviisti)
Iäkkäiden palvelujen järjestämisen tila hyvinvointialueiden aloittaessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyn tuloksia 2014–2022
Elämän loppuvaiheen hoito THL:n sivuilla
Pirita Forsius
tutkija
puh. 029 524 7370
[email protected]
Teija Hammar
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7149
[email protected]
