Yhä useampaa infektiotautia seurataan tulevaisuudessa jätevesistä – THL on antanut YK:n vesisitoumuksen
Jätevesiseuranta on ollut tärkeä työkalu koronatilanteen ja väestössä kiertävien koronavarianttien seurannassa. Pandemian myötä jätevesiseurannan menetelmät kehittyivät ja käyttö yleistyi nopeasti. Nyt tavoitteena on laajentaa seurantaa koskemaan yhä useampaa infektiotautia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston toteuttamassa WastPan-hankkeessa kehitetään parhaillaan jätevesiseurantaa useiden taudinaiheuttajamikrobien ja niillä esiintyvän antibioottiresistenssin leviämisen varalle.
Tavoitteena on, että seurantaa voitaisiin jatkossa hyödyntää esimerkiksi influenssan, RS-viruksen ja moniresistenttien bakteerien aiheuttaman tautitaakan seurantaan kansallisesti kattavalla tavalla.
Hankkeessa huomioidaan myös varautuminen uusiin tartuntatauteihin ja niihin liittyviin terveysuhkiin.
Jätevesiseuranta tarjoaa tietoa, jota ei ole muutoin saatavilla
Jätevesiseurannan avulla saadaan tietoa seurattavien infektiotautien esiintymisen alueellisesta vaihtelusta lähes reaaliaikaisesti. Vastaavaa tietoa ei ole muutoin saatavilla.
”Jätevesiseurannan käyttöönotto väestön terveyden mittarina on nyt erittäin aktiivista maailmanlaajuisesti. Marraskuussa 2020 alkanut työmme on mukana tämän kehityksen aallonharjalla ja olemme keränneet Suomesta erittäin arvokkaan kaksivuotisen seuranta-aineiston”, sanoo WastPan-konsortion johtaja, THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.
”Tuloksemme osoittavat, että hyvin monenlaisia virustauteja on mahdollista seurata jätevedestä”, lisää WastPan-konsortion osahankkeen johtaja, yliopistotutkija Sami Oikarinen Tampereen yliopistosta.
Hankkeen sidosryhmäkeskustelujen perusteella on ilmeistä, että tartuntatautien jätevesipohjaiseen seurantajärjestelmään kannattaa valikoida sellaisia taudinaiheuttajia, joiden levinneisyydestä terveysviranomaiset todella tarvitsevat tietoa, ja joista vastaavaa tietoa ole saatavilla muualta.
Jätevesiseurantaan ollaan asettamassa tavoitteita myös EU-tasolla. Lisäksi kansainvälisenä tavoitteena on kehittää tartuntatautien ja antibioottiresistenssin jätevesiseurantaa erityisesti kehitysmaissa, joissa diagnostiikan ja seurannan taso on muilla keinoin puutteellista.
”Suomessa resistenssitilanne on verrattain hyvä. Menetelmien kehittyessä jätevesiseuranta voi tuottaa paitsi väestötason seurantatietoa, myös ennakkovaroituksen uusista ongelmallisista mikrobilääkkeille vastustuskykyisistä taudinaiheuttajista”, toteaa Helsingin yliopiston WastPan-osahanketta vetävä apulaisprofessori Annamari Heikinheimo.
WastPan-hankkeen päärahoittaja on Suomen Akatemia. Hanketta ovat rahoittaneet myös maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto. Hankkeen loppuseminaari järjestetään Helsingissä 26.10.2023.
THL:n antama YK:n vesisitoumus koskee tietoisuuden lisäämistä vesivälitteisistä infektiotaudeista ja jätevesiseurannasta
THL on antanut YK:n vesisitoumuksen, jossa sitoudutaan lisäämään tietoisuutta vesivälitteisistä taudinaiheuttajista, kuten kryptosporidit ja giardiat, ja niiden torjunnasta. Tavoitteena on edistää vesiturvallisuutta sekä puhtaaseen veteen ja sanitaatioon liittyviä ihmisoikeuksia.
”Taudinaiheuttajien ympäristöseuranta ja seurannan liittäminen osaksi muita kansanterveystoimia on osa infektioiden torjuntatyötä”, Pitkänen sanoo.
YK:n vesisitoumus annettiin yhteistyössä WastPan-konsortion jäsenten ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Lisätiedot
Jätevesiseuranta pandemioiden varautumistyökaluksi (WastPan)
Ennakkoilmoittautuminen WastPan-loppuseminaariin 26.10. (englanninkielinen)
THL:n antama YK:n vesisitoumus
Tarja Pitkänen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6315
[email protected]
Sami Oikarinen
yliopistotutkija
Tampereen yliopisto
puh. +358 50 328 1500
[email protected]
Annamari Heikinheimo
apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
puh. +358 29 415 7106
[email protected]
