Yllätyslaatikoiden eli loot boxien sääntelyä tulisi lisätä – yllätyslaatikot ovat raha- ja digipelaamisen välimaastossa

Julkaisuajankohta 1.6.2022

THL katsoo, että digitaalisten pelien niin sanottuja loot boxeja eli yllätyslaatikoita pitäisi säädellä tiukemmin. Yllätyslaatikosta pelaaja voi saada pelin sisäisiä etuja tai tavaroita, joilla voi olla suuri vaikutus pelin kulkuun. Yllätyslaatikoita voi ostaa oikealla rahalla tai ansaita peliä pelaamalla. Niistä saatuja virtuaalisia esineitä voi myös myydä ja vaihtaa.

Maksullisten laatikoiden sisällyttäminen digipeleihin on herättänyt huolta jo pitkään kansainvälisillä foorumeilla, sillä digipelit muistuttavat rahapelejä yhä enemmän.

”Useissa tutkimuksissa yllätyslaatikoiden oston on todettu olevan yhteydessä rahapeliongelmiin liittyvään käyttäytymiseen, siksi niiden käyttöä osana digipelejä tulee selkeyttää. Yllätyslaatikoista kyseenalaisimpia ovat ne, jotka ovat alaikäisille markkinoiduissa peleissä ja joiden toimintamekanismi muistuttaa rahapelaamista ja altistaa alaikäiset mahdollisesti kokeilemaan rahapelaamista herkemmin”, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Castrén THL:stä.

Haittoja ehkäisevä työ edellyttää selkeämpää lainsäädäntöä ja valvontaa

Digipelien yllätyslaatikoihin kytkeytyviä haittoja ehkäisevä työ edellyttää selkeämpää lainsäädäntöä ja valvontaa osana laajempaa kokonaisuutta. Peleihin liittyviin digitaalisiin ostoksiin, kuten yllätyslaatikoihin liittyvät vastuut ovat nykyään jakautuneet usean viranomaisen kesken.

Kun rahapelin tunnusmerkit eli osallistumismaksu, sattumanvaraisuus ja rahallinen voitto täyttyvät, voidaan yllätyslaatikot katsoa laittomiksi arpajaisiksi. Näillä edellytyksillä yllätyslaatikot ovat Suomessa lainvastaisia. Suomessa arpajaisten toimeenpanoon tarvitaan lupa, jonka voi saada ainoastaan yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö.

Rahapelien valvonta kuuluu Suomessa Poliisihallituksen arpajaishallinnolle, jonka mukaan yllätyslaatikoita, joista saa ei-rahallisia palkintoja, ei voida pitää arpajaislain (1047/2001) mukaisina rahapeleinä.

”Yllätyslaatikot ovat viime vuosina yleistyneet digipelaamisessa ja niitä on hyvin monenlaisia. Laatikot eivät sinänsä ole arpajaislain vastaisia. Ne ovat sitä ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät arpajaisten tunnusmerkit. Rahapelaamiseen liittyy huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, jotka eivät kuulu lasten ja nuorten digipelaamiseen”, korostaa ylitarkastaja Mikko Cantell Poliisihallituksesta.

Vanhempien, pelaajien ja alan toimijoiden tietoisuutta digipeli-ilmiöstä sekä siihen liittyvistä mahdollisista haitoista tulee lisätä ongelmien torjumiseksi. Tähän tarkoitukseen on juuri julkaistu aineistoa. Materiaali on tuotettu viranomaistyöryhmässä, joka selvittää digitaalisten pelien sisältämien yllätyslaatikoiden sosiokulttuurisia, taloudellisia ja sääntelyyn liittyviä vaikutuksia.

Lisätietoa

Macey J, Cantell M, Tossavainen T, Karjala A, Castrén S. How can the potential harms of loot boxes be minimised?: Proposals for understanding and addressing issues at a national level. J Behav Addict. 2022

Aineisto digipeli-ilmiöstä.

Lisätietoa rahapelihaittojen ehkäisystä THL:n verkkopalvelussa.

Sari Castrén
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8525
[email protected]

Mikko Cantell
ylitarkastaja
Poliisihallitus
puh. 0295 481 565
[email protected]

Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet Pääsivusto rahapelit - thlfi