Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU)

Kesto:

1.6.2021-31.12.2027

Vastuuyksikkö:

Erityispalvelut

Muualla verkossa:

LAKU-hankkeessa selvitetään lähisuhdeväkivallan terveys-, sosiaali- ja oikeudellisten palveluiden kustannuksia pohjautuen väestökyselyyn ja rekistereihin

Tutkimuksen tavoitteet

Päätavoitteena on selvittää lähisuhdeväkivallan terveys-, sosiaali- ja oikeudellisten palveluiden kustannuksista pohjautuen lähisuhdeväkivaltaa koskevaan väestökyselyyn sekä asiakasrekistereihin.

Tutkimuksessa vertaillaan lähisuhdeväkivaltaa kokevien ja vertailuryhmien kustannuksia toisiinsa. Tarkastelu kohdistuu sekä naisten että miesten kokeman lähisuhdeväkivallan aiheuttamiin kustannuksiin. Lasten kokeman ja lapsuudessa koetun lähisuhdeväkivallan kustannusten tarkastelua tehdään siltä osin kuin aineistot antavat siihen mahdollisuuden.

Tavoitteena on tuottaa tutkimusperustaista tietoa lähisuhdeväkivallan aiheuttamista kustannuksista päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen tueksi. 

Tutkimuksen tausta

Hankkeen taustalla on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn sopimuksen eli Istanbulin sopimuksen kansallinen toimeenpano. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE) on laatinut Istanbulin sopimuksen kansallisesta toimeenpanosta suunnitelman vuosille 2018 – 2021. Siihen sisältyy toimenpide lähisuhdeväkivallan kustannuksia koskevan arvion toteuttamiseksi, mihin tällä tutkimushankkeella pyritään vastaamaan. 

Lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, josta aiheutuu merkittävää inhimillistä kärsimystä, vakavia fyysisiä sairauksia ja mielenterveysongelmia. Edellä mainituista syistä johtuen lähisuhdeväkivallan uhrit käyttävät kansainvälisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi terveydenhuollon palveluita 30 -100 % enemmän muuhun väestöön nähden. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu yhteiskunnallisia kustannuksia myös muun muassa sosiaalipalveluiden, poliisin ja oikeusjärjestelmän kautta.

Lähisuhdeväkivalta on pitkälti piilo-ongelma ja piilorikollisuutta, sillä vain murto-osa lähisuhdeväkivaltaa kokeneista on ottanut yhteyttä lääkäriin, poliisiin tai muihin palveluihin. Lisäksi suomalaisen tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa alle prosentti palveluita käyttävistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneista tulee tunnistetuksi (Siltala ym 2020). 

Toteutus

Tutkimus koostuu kahdesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastellaan asiakasrekistereitä ja kustannustietoja käyttäen lähisuhdeväkivaltaan liittyvien terveyskustannusten eroja verraten muuhun väestöön vuosina 2015-2020. Rekisteritietojen avulla tunnistetaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneet eri rekistereistä (HILMO, AvoHILMO, Turvakoti, Poliisi). Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille muodostetaan verrokkiryhmä. Väkivaltaa kokeneiden ja verrokkiryhmän välillä tullaan tutkimaan terveydenhuollon kustannuksia käyttäen HILMO-rekisterin ja Kelan lääkerekisterin sisältämiä kustannustietoja.

Toisessa osatutkimuksessa tutkitaan Suomessa asuvien henkilöiden lähisuhdeväkivaltakokemuksia Eurostatin koordinoiman Gender Based Violence (GBV) -tiedonkeruun pohjalta. GBV-tiedonkeruun avulla muodostetaan koko väestöön yleistettävissä oleva kokonaiskuva lähisuhdeväkivallan yleisyydestä ja tyypillisistä muodoista. Lisäksi kartoitetaan lähisuhdeväkivallasta aiheutuvia kustannuksia sosiaali-, terveys- ja oikeudellisissa palveluissa sekä menetetyistä työpäivistä aiheutuvia kustannuksia.

Rahoitus

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Yhteistyökumppanit

  • Tilastokeskus: Tiedonkeruupalvelut
    Henna Attila, yliaktuaari, puh 029 551 3378
    Juhani Saari, yliaktuaari, puh 029 551 3575 
    [email protected] 
     
  • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos
    Heli Siltala, yliopistonopettaja, puh 050 572 1518
    heli.p.siltala(at)jyu.fi   

Kirjallisuus

Yhteystiedot

Johanna Hietamäki
erikoistutkija
puh. 029 524 7990
sähköposti: [email protected]