Nollalinja-tutkimus – Puhelimitse tehtävä lähisuhdeväkivaltatyö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa auttava puhelin Nollalinjaa koskevan tutkimuksen. Nollalinja (p. 080 005 005) tarjoaa tukea lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohdanneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille. Nollalinja aloitti toimintansa 19.12.2019. THL vastaa Nollalinjan toiminnan järjestämisestä, toiminnan markkinoinnista sekä seurannasta ja raportoinnista.

Tavoitteet

Tavoitteena on tutkia Nollalinjan toimintaa, Nollalinjan markkinoinnin vaikutuksia ja puhelimitse tehtävää auttamistyötä. Tavoitteena on esitellä kuvailevaa perustietoa Nollalinjan toiminnasta kahden ensimmäisen toimintavuoden ajalta (2017-2018) käyttäen Nollalinjan toiminnasta kertyvää tietoa tarkastellen puheluiden määriä ja sisältöjä. Markkinoinnin suhteen tavoitteena on tarkastella erityisesti sitä, miten markkinointikampanjat ovat yhteydessä puheluiden ja Nollalinjan verkkosivujen käyntien määriin.

Nollalinjassa tehtävä väkivaltatyö on erityistä siitä näkökulmasta, että se tapahtuu puhelimitse, jolloin toisen osapuolen kanssa ei ole kasvokkaista kontaktia ja äänen lisäksi muita vuorovaikutuksen elementtejä. Lisäksi työskentely koskee arkaluontoista asiaa väkivaltaa. Tavoitteena on tutkia lähisuhdeväkivaltaan liittyvää puhelimitse tapahtuvan auttamistyötä työntekijöiden kokemusten näkökulmasta.

Tutkimuksen avulla haetaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Kuinka paljon Nollalinjaan tulee puheluita ja milloin puheluita tulee eniten?
Ovatko markkinointikampanjat yhteydessä Nollalinjaan soitettujen puheluiden määriin ja Nollalinjan verkkosivujen käyntimääriin?
Millaisissa tilanteissa soitetaan Nollalinjaan, millaisen avun piiriin soittajia ohjataan ja miten kuvataan avun saamista Nollalinjasta?
Mitä ovat puhelimitse tehtävän auttamistyön keskeisimmät osa-alueet lähisuhdeväkivaltatilanteissa Nollalinjan työntekijöiden näkökulmasta?

Toteutus

Tutkimus toteutetaan käyttäen Nollalinjan toiminnasta kertyviä tietoja koskien puheluiden määriä ja sisältöä sekä Nollalinjan verkkosivujen käyntimääriä. Nollalinjan toiminnan alkuvaihetta ja auttamistyön sisältöä koskevat tiedot saadaan haastattelemalla Nollalinjan työntekijöitä.

Tutkimuksen aineistot:

Puhelinoperaattori Elisa: Saadaan tiedot Nollalinjaan soitettujen puheluiden määristä, ajankohdista ja kestosta saadaan raportit. Soittajan puhelinnumero salataan kaikissa vaiheissa ja se ei tule missään esille, eikä toimitettaviin raportteihin.
Google Analytics: Käynnit Nollalinjan verkkosivuilla.
Markkinointi: Markkinoinnin toteutuksen eri muodot ja ajankohdat on dokumentoitu. Esimerkiksi hakusanamainonta ja radiomainokset.
Nollalinjaan soitetut puhelut. Puheluista saadaan anonyymia tietoa sähköiseen seurantalomakkeeseen täytettyjen tietojen kautta. THL on muodostanut seurantalomakkeen Nollalinjan toiminnan raportointia varten ja Nollalinjan päivystäjät täyttävät seurantalomakkeen jokaisesta puhelusta. Seurantalomakkeeseen kerätään anonyymia tietoa soittajan roolista, väkivallan muodoista, käytetyistä ja ohjatuista palveluista sekä millaista apua on annettu. Seurantalomake täytetään puhelussa esiin tulleiden asiasisältöjen perusteella. Puheluissa ei haastatella asiakkaita ja tämän vuoksi lomakkeessa olevat tietosisällöt ovat puutteellisia niiltä osin, jos asia ei tule esille keskustelun aikana. Seurantalomakkeeseen ei täytetä mitään soittajan henkilöllisyyteen liittyviä tietoja, vaikka hän omaehtoisesti kertoisikin niistä puhelun aikana.
Nollalinjan työntekijöiden haastattelut. Tutkimuksessa toteutetaan teemahaastattelut Nollalinjan kahdeksalle vakituiselle puhelinpäivystäjälle sekä haastatellaan Nollalinjan esimiestä. Haastattelut koskevat puhelimitse tehtävää lähisuhdeväkivaltatyötä. Lisäksi tarkastellaan Nollalinjan toiminnan alkuvaihetta. Haastateltavat täyttävät haastattelun yhteydessä perustietolomakkeen.