Jätevesitutkimus: väestötason huumeiden käyttö
Jätevesitutkimuksilla saadaan riippumatonta tietoa jätevesiverkoston alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä lähes reaaliaikaisesti. Menetelmää voidaan käyttää myös huumetilanteen pitkäaikaisseurantaan. Jätevesitutkimus tarjoaakin poikkeuksellisen lähestymistavan vaikeasti tutkittavaan väestötason huumeiden käyttöön.
Alueellista tietoa huumetilanteesta ja kansainvälistä vertailtavuutta
THL:n tekemä jätevesitutkimus tuottaa tietoa huumeiden käytön alueellisesta esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Suomen tilannetta arvioidaan vertailulla kansainväliseen huumetilanteeseen.
Huumetilanteen ja sen kehittymisen tunteminen on keskeistä alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä poliittisessa päätöksenteossa sekä kartoitettaessa toimenpiteitä muun muassa päihdehaittojen ehkäisemiseksi.
Uusia mahdollisuuksia esimerkiksi muuntohuumeilmiön seurantaan
Huumejäämien seuranta jätevedestä on tutkimusalueena maailmanlaajuisesti noin 15 vuotta vanhaa. Tutkimus on ollut viime vuosina edelleen voimakkaassa kehittymisvaiheessa. Analyysimenetelmien parantuessa on saatu lupaavia tuloksia myös muun muassa muuntohuumeilmiön seurannassa.
Jätevesitutkimuksia käytetään myös enenevässä määrin esimerkiksi tartuntatautien, kuten koronaviruksen ja sen varianttien seurantaan, sekä muiden väestötason terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien elintapa- ja tautimarkkereiden määrittämiseen.
SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla
Valtakunnallisen jätevesitutkimuksen piirissä yli puolet Suomen väestöstä
THL:n jätevesitutkimuksen väestöpohja käsittää nykyisin lähes 60 prosenttia koko Suomen väestöstä. Tutkimus toteutetaan keräämällä keräysviikkoina jätevedenpuhdistamolle tulevasta käsittelemättömästä jätevedestä seitsemän peräkkäistä 24 tunnin kokoomanäytettä. Tutkittujen näytteiden tulosten keskiarvosta lasketaan huumausaineiden käyttömäärät kyseisen puhdistamon toiminta-alueella.
Huumeiden käyttöä mitataan parillisina vuosina suurimpien kaupunkien ja niiden lähialueiden puhdistamattomasta jätevedestä. Vuoden 2012 keräyksissä olivat mukana Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi lähialueineen.
Vuodesta 2014 lähtien keräykset on toteutettu edellisten lisäksi myös Kotkan, Joensuun, Vaasan ja Savonlinnan alueella. Vuonna 2018 uusina alueina tulivat mukaan Kouvola, Hämeenlinna, Pori, Mikkeli, Seinäjoki, Kokkola, Kajaani, Kemi ja Maarianhamina, vuonna 2020 Rauma, Pietarsaari, Salo ja Vihti, sekä vuonna 2024 Porvoo, Huittinen ja Jämsä.
Vuonna 2020 tehtiin parillisen vuoden kahden säännönmukaisen keräysjakson (maaliskuu ja marras-joulukuu) lisäksi ylimääräiset keräykset touko-kesäkuussa ja elokuussa huumeidenkäytön selvittämiseksi koronaepidemian poikkeusolojen ja niiden jälkeisen yhteiskunnan avautumisen aikana. Tämän jälkeen keräykset on toteutettu jälleen normaalin aikataulun mukaisesti kahtena laajana keräyksenä parillisina vuosina. Neljällä suurella jätevedenpuhdistamolla (Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere) keräykset toteutetaan tämän lisäksi myös parittomina vuosina.
Pitkällä aikavälillä huumeiden käyttö on lisääntynyt
Valtakunnallisessa tutkimuksessa on havaittu, että eri huumeiden käytössä ja niiden muutoksissa todetaan merkittäviä alueellisia eroja siten, että huumeita käytetään keskimääräisesti enemmän eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa (kuva 1).
Pitkällä aikavälillä käytön kasvu on ollut jatkuvaa, aina vuoden 2021 alkupuoleen asti. Esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat olleet noin kolminkertaisia verrattuna jätevesitutkimuksen aloitusvuoteen 2012. Tämä voidaan todeta, kun tarkastellaan tuloksia kaikista 10 kaupungista lähialueineen (noin 43 % koko Suomen väestöstä), jotka ovat olleet alusta saakka mukana laajassa kansallisessa tutkimuksessa.
Amfetamiinia käytetään laajalti koko maassa, ja sen käyttö jatkoi pitkällä aikavälillä kasvuaan aina vuoden 2021 kevääseen asti, minkä jälkeen käyttömäärät lähtivät laskuun. Vuosina 2022 ja 2023 amfetamiinin käyttö pysyi edellisiä vuosia matalammalla tasolla keräyskaupungeissa. Vuonna 2024 amfetamiinin käyttö on kuitenkin jälleen lisääntynyt useimmissa eri kaupungeissa.
Kokaiinin käyttö on puolestaan noussut valtakunnallisen jätevesitutkimuksen aloituksesta lähtien (2012) voimakkaasti painottuen edelleen vahvasti pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Vuoden 2024 tulosten perusteella kokaiinin käyttö on kuitenkin alkanut lisääntymään selvästi myös muissa kaupungeissa aina pohjoisinta Suomea myöden. Vaikka kokaiinin käyttömäärät ovat edelleen pääkaupunkiseudullakin eurooppalaista keskiarvoa alhaisemmat, kokaiinin osuus huumeiden käytössä on tänä päivänä etenkin pääkaupunkiseudulla merkittävä. Pohjoisemmassa Suomessa kokaiinin käyttö on yhä selvästi vähäisempää käytön kasvusta huolimatta.
Ekstaasin osalta käyttö on pysynyt huomattavasti tasaisempana pidemmällä aikavälillä. Tänä vuonna käyttö on kuitenkin ollut suurempaa kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna useissa kaupungeissa (kuva 1).
Tutkituista huumausaineista kokaiinin ja ekstaasin (metyleenidioksimetamfetamiini, MDMA) käyttö painottuu jätevesitutkimusten mukaan voimakkaasti viikonloppuihin. Tämä viittaa kyseisten huumausaineiden satunnaiskäyttöön ja osin eri käyttäjäryhmiin kuin esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin tai synteettisten katinonien kohdalla. Ilmiö näkyy erityisen voimakkaana, mikäli puhdistamon toiminta-alueella on järjestetty suuria yleisötapahtumia keräysaikana. Esimerkiksi Tampereen jatkuvassa pitkittäisseurannassa havaitaan poikkeavaa kokaiinin ja MDMA:n käyttöä elokuun 2023 loppupuolella (kuva 5).
Samaten Jämsän keskuspuhdistamon maaliskuun 2024 keräysjaksolla todettiin erityisesti viikonloppuna poikkeuksellisen suurta kokaiinin (noin 3000-3500 mg/1000 henkilöä/päivä) ja MDMA:n (noin 1000-1500 mg/1000 henkilöä/päivä) käyttöä. Sekä Tampereella että Jämsässä järjestettiin kyseisinä ajankohtina suuri yleisötapahtuma. Poikkeuksellisen tapahtuman vuoksi Jämsän tuloksia ei ole sisällytetty kuvan 1 valtakunnalliseen tuloskoosteeseen eri kaupunkien ja lähialueiden huumeiden käytöstä.
Tietoa yhdistämällä kohti moniulotteisempaa kuvaa huumeiden käytöstä Suomessa
THL yhdistää jätevesitutkimuksin saatua väestötason tietoa muista eri lähteistä saatavilla olevaan tutkimus- ja rekisteritietoon. Näin saadaan mahdollisimman luotettava ja moniulotteinen kuva huumetilanteesta. Tiedon yhdistäminen mahdollistaa lisäksi täysin uudentyyppisiä lähestymistapoja arvioida muulla tavoin vaikeasti mitattavia asioita, kuten esimerkiksi huumekaupan rahallista arvoa tai käytettyjen huumeiden määrää verrattuna lainvalvontaviranomaisten Suomessa tekemiin huumetakavarikoiden määriin.
Koko Suomen tulokset ovat olleet pääsääntöisesti hyvin yhteneviä huumerattijuopumustilastojen (kuva 2), sekä poliisin ja tullin suorittamien takavarikoiden kanssa.
Verrattaessa jätevesitutkimusten perusteella laskettua käytetyn huumeen määrää Suomessa tehtyihin huumetakavarikoihin, voidaan arvioida, että vuonna 2014 amfetamiinia, metamfetamiinia ja kokaiinia käytettiin 5–10-kertainen määrä verrattuna takavarikoituun määrään.
Suomen amfetamiinimarkkinoiden arvon laskettiin vuonna 2014 olleen 70 miljoonaa euroa, ja metamfetamiini- ja kokaiinimarkkinoiden arvon noin 10 miljoonaa euroa. Tutkimus on kokonaisuudessaan julkaistu Science of the Total Environment -lehdessä vuonna 2016. Tämä kirjoitus on jatkoa vuonna 2014 samaisessa julkaisussa olleelle ensimmäiselle valtakunnalliselle jätevesitutkimukselle.
Yhdistämällä jätevesitutkimuksin todetut huumeiden kokonaiskäytön trendit tietoon lainvalvontaviranomaisten takavarikoimien huume-erien puhtausasteesta, havaitaan usein lyhyellä aikavälillä korrelaatiota. Näin ollen, vaikuttaa siltä, että aikoina, jolloin markkinoilla on puhtaampaa ainetta, käytetyn huumeen määrä väestötasolla kasvaa.
Esimerkiksi vuonna 2017 takavarikoidun amfetamiinin ja metamfetamiinin keskimääräinen pitoisuus laski Suomessa merkittävästi vuodesta 2016: Metamfetamiinin keskimääräinen pitoisuus laski 31 prosentista 17 prosenttiin ja amfetamiinin vastaavasti 25 prosentista 17 prosenttiin vuosien 2017 ja 2016 välillä (Keskusrikospoliisi, 2018).
Toisaalta muutamana aiempana vuonna Suomessa oli markkinoilla tavallista puhtaampaa amfetamiinia ja metamfetamiinia. Tämä selittänee ainakin osaltaan vuoden 2017 alhaisempia käyttömääriä pääkaupunkiseudulla verrattuna vuoteen 2016 ja toisaalta poikkeuksellisen korkeaa kasvua vuosien 2014 ja 2015 aikana. Pidemmällä aikavälillä puhtausasteen muutosten vaikutus käyttömääriin tasoittuu ja puhtausasteen muutosten vaikutus käyttömääriin jää vähäiseksi.
Muutokset huumetilanteessa tunnistetaan varhaisessa vaiheessa
Edustavuuden lisäksi yksi jätevesitutkimuksen keskeisistä eduista on lähes reaaliaikaisen tiedon tuottaminen huumetilanteesta. Tämä mahdollistaa huumetilanteessa tapahtuvien keskeisten muutosten varhaisen tunnistamisen. Valtakunnallisen jätevesitutkimuksen lisäksi kolmen suuren jätevedenpuhdistamon alueella (Helsinki, Turku, Tampere) toteutetaan noin kahden viikon välein jatkuvampaa pitkittäisseurantaa (kuvat 3, 4 ja 5). Useat keskeiset muutokset Suomen huumetilanteessa on havaittu ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun jäteveden pitkittäisseurannassa.
Esimerkiksi vuonna 2016 metamfetamiini ilmaantui hyvin lyhyessä ajassa vuosikymmeniä Suomen valtastimulanttina olleen amfetamiinin rinnalle. Vuonna 2018 metamfetamiinin käyttö pääkaupunkiseudulla palautui vuosia 2016 ja 2017 matalammalle tasolle, amfetamiinin ottaessa jälleen paikkansa eniten käytettynä stimulanttina. Amfetamiinin käyttö lähti vuoden 2021 pääkaupunkiseudulla voimakkaaseen laskuun pitkään jatkuneen käytön nousun jälkeen ja on pysynyt matalammalla tasolla myös kuluvana vuonna 2024 huolimatta paria viime vuotta korkeammasta käytön määrästä (kuva 3). Kokaiinin määrä on puolestaan noussut vuosia tasaisesti, ollen ennätyksellisellä tasolla uusimmissa mittauksissa vuosina 2023 ja 2024. Kokaiinin käyttö ylittääkin tänä päivinä viikonloppuisin pääkaupunkiseudulla jopa amfetamiinin käyttömäärät.
Amfetamiinin ja kokaiinin käytön jyrkkä lasku vuonna 2021 historiallisesti ennätyksellisiltä tasoilta johtui todennäköisesti lainvalvontaviranomaisten tekemistä ennätyksellisen suurista huumetakavarikoista (Operation Greenlight, esim. Ylen uutinen). Loppuvuodesta 2021 amfetamiinin käyttömäärät laskivat matalimmilleen sitten vuoden 2018.
Metamfetamiinia puolestaan havaittiin vuoden 2021 loppupuolella aiempaa enemmän viimeiseen pariin vuoteen verrattuna. Amfetamiinin käyttöön verrattuna määrät olivat kuitenkin suhteellisen matalia, eivätkä selitä kokonaisuudessaan amfetamiinin käyttömäärän laskun suuruutta. Kokaiinin käytön osalta ennätyksellisen huumetakavarikon vaikutukset jäivät kuitenkin edellä esitetysti hyvin lyhytaikaisiksi Suomessa. Samoin amfetamiinin käyttömäärät ovat olleet jälleen nousussa vuoden 2023 ja 2024 aikana.
Kaikkien huumausaineiden käyttömäärät eivät kuitenkaan ole vaihdelleet merkittävästi jätevesitutkimusten perusteella. Esimerkiksi mahdollisen huumekäytön lisäksi opioidikorvaushoito- ja kipulääkkeenä käytetyn metadonin käyttömäärät ovat pysyneet jätevesitutkimusten perusteella pääkaupunkiseudulla hyvin vakiona koko seurantajakson ajan.
Jätevesitutkimus tarjoaa tehokkaan työkalun huumetilanteen muutosten objektiiviseen tarkasteluun myös poikkeusolosuhteissa: Helsingin Viikinmäen puhdistamon pitkäaikaisseurannasta (kuva 3) havaittiin, että koronavirustilanteen vuoksi asetuista poikkeustoimista huolimatta amfetamiinin käytön nouseva trendi jatkui: poikkeusolot astuivat voimaan 16.3.2020, jonka jälkeen todetut amfetamiinimäärät olivat suurempia kuin koskaan aikaisemmin mitatut.
Maaliskuussa 2021 Helsingissä ja sen lähialueilla todetut amfetamiinin käyttömäärät olivat keräysviikolla korkeimmat mitä missään kaupungissa on kansallisesti mitattu (tehty yli 300 keräysviikkoa eri kaupungeissa vuodesta 2012 lähtien). Myöskään muiden tutkittujen huumeiden käytössä ei ole poikkeuksellisissa olosuhteissa vuoden 2020 aikana ollut suuria muutoksia, joskin kokaiinin nouseva trendi tasaantui ja ekstaasin käyttö vähentyi.
Helsingin, Turun ja Tampereen jätevesipuhdistamoiden lähes reaaliaikaisesta viikoittaisesta seurannasta havaittiin lisäksi, että yhteiskunnan avauduttua kesällä amfetamiinin käyttö lisääntyi edelleen vuoden 2020 loppukevään suvantovaiheesta.
Viime vuosina suosituimman muuntohuumeen ja synteettisen katinonin alfa-PVP:n käyttö oli vuonna 2018 hyvin matalalla tasolla verrattuna esimerkiksi vuoteen 2013 ja ennen alfa-PVP:n luokittelua huumausaineeksi. Alfa-PVP on sen jälkeen kuitenkin merkittävästi kasvattanut suosiotaan korvaten osin etenkin amfetamiinin käyttöä ja sen käyttö on tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla, joskin alueellisesti erot ovat huomattavan suuria. Käyttö painottuu jätevesitutkimusten mukaan vuonna 2024 poikkeuksellisen voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen.
Samoin muiden synteettisen katinonien, kuten alfa-PHP/alfa-PHiP:n, käyttöä on esiintynyt viimeisen parin vuoden aikana aiempaa enemmän. Vuoden 2024 maaliskuun keräysjaksolla synteettisten katinonien käyttöä todettiin jokaisena päivänä pääkaupunkiseudun lisäksi ainoastaan osassa Suomen kaupungeista: Turussa, Tampereella, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Vihdissä, Porvoossa ja Huittisissa. Muuntohuumeille onkin tyypillistä, että ajalliset ja alueelliset käytön vaihtelut ovat selvästi suurempia kuin perinteisimmillä huumausaineilla. Käytetyt määrät ovat kuitenkin edelleen esimerkiksi amfetamiiniin verrattuna matalammalla tasolla joka puolella Suomea. 2010-luvun alussa suositun synteettisen katinonin MDPV:n käyttöä ei jätevesitutkimuksen perusteella ole enää esiintynyt muutamaan vuoteen Suomessa.
Jätevesitutkimus on kansainvälisesti organisoitunutta
Tutkimuksella on tiiviit kansainväliset yhteistyöverkostot. THL oli Suomen vastuutahona vuosina 2014–2018 toteutettavassa yhteistyöverkostossa tutkimusalueen kehittämiseksi (COST Action). Osallistujia verkostossa oli yhteensä 26 maasta. Verkostossa on mukana myös kansainvälisiä organisaatioita, kuten Euroopan huumavirasto (EMCDDA/EUDA) ja YK:n alainen huumejärjestö (UNODC). EMCDDA julkaisee lisäksi vuosittain kansainvälisen huumeseurannan vertailututkimuksen tuloksia verkkosivuillaan. THL vastaa tutkimuksessa Suomen osuudesta.
Vuoden 2023 maaliskuussa useissa Euroopan, Australian ja Yhdysvaltain kaupungeissa toteutetun kansainvälisen vertailututkimuksen tulokset on julkaistu EMCDDA:n verkkosivuilla. THL raportoi tulokset kaikista 29 seurantakaupungistaan kansallisen seurannan lisäksi myös osaksi vuoden 2024 kansainvälistä vertailututkimusta. Vuonna 2023 keräys tehtiin Suomessa suppeampana (4 suurta kaupunkia lähialueineen).
THL osallistuu lisäksi jätevesitutkimusten kansainväliseen hankkeeseen (EU-WISH), jonka tarkoituksena on tukea ja parantaa EU-maiden kykyä ehkäistä, varautua ja reagoida vakaviin rajat ylittäviin terveysuhkiin. Huumeet ovat osa tätä kokonaisuutta.
- Kansainvälisen vertailututkimuksen tulokset
- Jätevesitutkimuksen perusperiaate (YouTube-video)
- EU-WISH -hankkeen verkkosivut
Lisätietoja
Teemu Gunnar
johtava asiantuntija, tiimipäällikkö
oikeuskemiayksikkö/oikeustoksikologia
puh. 029 524 8425
Aino Kankaanpää
kehittämispäällikkö
oikeuskemiayksikkö/oikeustoksikologia
puh. 029 524 8427
sähköpostit: [email protected]
EUDA
Euroopan unionin huumevirasto
UNODC
YK:n alainen huumejärjestö
ESSEM COST Action ES1307, Sewage biomarker analysis for community health assessment
Eurooppalainen tieteen ja teknologian yhteistyöverkosto
Iria González-Mariño, Jose Baz-Lomba, Nikiforos Alygizakis, ym.: Spatio-temporal assessment of illicit drug use at large scale: evidence from seven years of international wastewater monitoring, Addiction, 115 (2020) 109-120.
Teemu Gunnar, Aino Kankaanpää: The practical implications of wastewater-based illicit drug epidemiology. Current Opinion in Environmental Science & Health, 9 (2019) 49-57.
Alexander Van Nuijs, Foon Yin Lai, Frederic Been, ym.: Multi-year inter-laboratory exercises for the analysis of illicit drugs and metabolites in wastewater: Development of a quality control system, Trends in Analytical Chemistry 103 (2018) 34-43.
Arndís Sue Ching Löve, Jose Antonio Baz-Lomba, Malcolm J. Reid, Aino Kankaanpää, Teemu Gunnar, Maria Dam, Kristín Ólafsdóttir, Kevin V. Thomas, Analysis of stimulant drugs in the wastewater of five Nordic capitals, Science of the Total Environment, 627 (2018) 1039-1047.
Teemu Gunnar, Erkki Vuori: Huumausaineet Suomessa - jäteveden rooli käytön osoittajana (pdf 111kt), Duodecim, 133 (2017) 1243-1245.
Erkki Vuori, Teemu Gunnar: Jätevesi kertoo terveydestä, sairaudesta ja elintavoista (pdf 82 kt), Duodecim, 133 (2017) 1239-1241.
Aino Kankaanpää, Kari Ariniemi, Mari Heinonen, Kimmo Kuoppasalmi, Teemu Gunnar: Current trends in Finnish drug abuse: Wastewater based epidemiology combined with other national indicators, Science of the Total Environment 568 (2016) 864–874.
Teemu Gunnar: Huumetilannetta voi seurata jätevedestä. Haaste 1/2015.
Aino Kankaanpää, Kari Ariniemi, Mari Heinonen, Kimmo Kuoppasalmi, Teemu Gunnar: Use of illicit stimulant drugs in Finland: A wastewater study in ten major cities, Science of the Total Environment, 487 (2014) 696-702.