Tehdyt selvitykset
Lasterin aikana tehtyjä selvityksiä kootaan ja tuodaan niitä tänne sivustolle prosessin edetessä.
Sijoituspaikkojen haku ja asiakasohjaus maakunnissa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kysy- ja kuuntele, sijoitettujen lasten hyvinvointi ja systemaattinen kuuleminen –hankkeessa (https://www.thl.fi/kysyjakuuntele) on kerätty tietoa lasten sijoituskäytännöistä ja tätä koskevan toiminnan organisoinnista eri puolilla Suomea. Hankkeessa mukana olevien maakuntien (13/18) alueiden kuntien sosiaalityöntekijöitä ja sijaishuollon johtavia työntekijöitä on haastateltu syksyn 2019 aikana. Haastattelut on litteroitu, ja aineistoa hyödynnettiin nykytilan kuvauksen tuottamisessa Lasterin käyttöön. Lisäksi tulkinnoista on keskusteltu sekä Kysyn tutkijoiden (haastattelijoiden) kanssa että ohjausryhmässä.
Haastatteluaineiston analyysin tarkoitus oli selvittää miten sosiaalityöntekijät maakunnissa tällä hetkellä etsivät lapselle sijoituspaikkaa ja millaisia käytäntöjä ja toimintamalleja tähän liittyen on olemassa. Kaikissa haastatteluissa tuli esiin, että lähtökohtana sijaishuoltopaikkaa etsittäessä on löytää lapsen tarpeita ja etua parhaiten palveleva sijoituspaikka.
Osalla haastatteluun osallistuneista kunnista/maakunnista oli omia sijaishuoltoa tarjoavia laitoksia, joihin ensisijaisesti sijoitetaan kiireellisessä tilanteessa, osalla oli myös pitkäaikaista sijoitusta tarjoavia laitoksia. Yksityisten palveluntuottajien suhteen useassa maakunnassa/kunnassa oli kilpailutettu sijaishuoltopaikat, jolloin paikkaa lähdetään ensisijaisesti etsimään kilpailutettujen palveluntuottajien listoilta. Mikäli tilaa näissä sijaishuoltopaikoissa ei ole tai kilpailutuslistan paikat eivät vastaa lapsen tilanteeseen ja tarpeisiin, voidaan käyttää listan ulkopuolisia palveluntuottajia. Osassa haastatteluihin osallistuneista pienistä kunnista ei kilpailutusta ole tehty vaan sijaishuoltopaikat ostetaan suorahankintana. Tässä nähtiin positiivisena puolena se, että näin pystytään lapsilähtöisesti miettimään kullekin lapselle sopiva paikka ilman kilpailutuksen tuomia mahdollisia rajoitteita.
Kaiken kaikkiaan sijaishuoltopaikkojen hankintaan ja kilpailutukseen liittyvien käsitteiden kirjo oli laaja. Haastatteluissa tuotiin esiin käsitteitä kuten puitesopimukset, sopimustoimittajat, ”minikilpailutukset”, lapsikohtaiset sopimukset ja aina ei ollut selkeää se, mitä milloinkin käsitteillä tarkoitetaan.
Haastateltavat korostivat sijaishuoltopaikkojen tuntemisen tärkeyttä. Mieluiten sijoitus tehdään laitokseen joka on sosiaalityöntekijälle tai sijoituspaikan sopivuutta arvioivalle työryhmälle tuttu ja jonka kanssa yhteistyö toimii. Kaikissa haastatteluun osallistuneissa maakunnissa suurena ongelmana nähtiin sijoituspaikan löytäminen. Pula sopivista sijoituspaikoista näyttää olevan valtakunnallinen haaste. Haastateltavat kuvasivat laitosten olevan jatkuvasti täynnä ja että usein on ”sijoitettava sinne minne mahtuu”. Eri maakunnat/kunnat käyttävät usein samoja palveluntuottajia, mikä on johtanut siihen, että kunnat jopa maksavat varausmaksuja paikoista varmistaakseen lapselle sijoituspaikan laitoksesta. Mikäli laitokset ovat täynnä, joudutaan lapsia sijoittamaan myös ylipaikoille väliaikaisesti.
Haastatteluihin osallistuneissa maakunnissa ei ollut maakuntatasoisia rakenteita asiakasohjaukseen. Käytännössä asiakasohjauksen suhteen on laaja kirjo käytäntöjä kunnissa/maakunnissa, ja luonnollisesti kunnan koko ja lastensuojelun organisointi vaikuttaa siihen miten asiakasohjausta hoidetaan. Joissakin kunnissa on muodostettu sijoitusryhmiä, jotka pohtivat lapselle sopivaa sijoituspaikkaa sosiaalityöntekijän esityksen pohjalta.
Keskeinen haastatteluissa eteen noussut asia on vastuusosiaalityöntekijän arvio lapselle sopivasta sijoituspaikasta. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä nähtiin olevan paras tuntemus lapsen tilanteesta ja sijoituspaikkaan liittyvistä tarpeista. Sosiaalityöntekijät kokevat sijoitusprosessin olevan paremmin hallinnassa, kun hoitavat sen alusta loppuun ja ulkopuolisten asiakasohjausyksiköiden käyttämistä saatettiin jopa vierastaa. Sijoituspaikan haussa ja valinnassa tärkeä asia on myös esimiehen ja tiimin kanssa käydyt keskustelut ja pohdinnat.
Käytännön tasolla sijoituspaikan haku tapahtuu esimerkiksi excel-muotoisten laitoslistausten avulla, jotka ovat sosiaalityöntekijöiden käytössä. Muutamassa kunnassa oli käytössä Socfinder-hakupalvelu. Haastateltavat kuvasivat, että useimmiten sijoituspaikan haku toteutui poimien listoista lapsen tilanteeseen sopivat laitokset ja tekemällä soittokierros sopiviin laitoksiin.
