Tutkimuksen toteuttaminen
Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -tutkimuksessa kerätään kaksi uutta tutkimusaineistoa: haastattelut turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen asiakkaille sekä kyselytutkimus turvakotien asiakkaille.
Lisäksi tutkimuksessa käytetään THL:n järjestämisvastuulla olevista Nollalinjan auttavan puhelimen ja turvakotipalveluiden toiminnasta luonnostaan kertyviä anonyymeja aineistoja.
Haastattelututkimus
Tutkimuksessa haastatellaan noin 20:ta lähisuhdeväkivaltaa kokenutta turvakodin ja väkivaltatyön avopalvelun aikuista asiakasta (yli 18v). Turvakotien ja väkivaltatyön avopalveluiden työntekijät kertovat tutkimuksesta ja antavat tutkimuksesta tiedotteen asiakkaille sekä auttavat haastattelujen järjestämisessä. Lisäksi haastatellaan työntekijöitä yksilö- tai ryhmähaastattelua käyttäen. Tutkimuksessa on mukana turvakoteja ja väkivaltatyön avopalveluiden yksiköitä.
Haastattelut toteutetaan yksilöhaastatteluina teemahaastattelun tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Haastattelujen pääteemoja ovat tutkimukseen osallistuvien kokemukset lähisuhdeväkivallasta sekä avun hakemisesta ja saamisesta väkivaltaan koronatilanteen aikana sekä näkemykset väkivaltapalvelujen kehittämisen tarpeista.
Kyselytutkimus
Kyselytutkimus on turvakotien aikuisille asiakkaille (yli 18v). Turvakotien työntekijät kertovat tutkimuksesta ja antavat tutkimuksesta tiedotteen asiakkaille. Kyselyn teemoja ovat väkivaltakokemukset ja väkivallan kokeminen korona-aikana, väkivaltapalvelujen ja muun avun saatavuus sekä näkemykset palvelujen kehittämisestä.
Kysely kerätään sähköisellä lomakkeella ja kyselyyn voi vastata käyttäen tietokonetta, iPadia tai puhelinta. Kyselylomake sisältää vastaajan perustiedot sekä kysymyksiä lähisuhdeväkivallan esiintymisestä ja seurauksista, koronapandemian vaikutuksista lähisuhdeväkivallan esiintymiseen, väkivaltapalvelujen saatavuuteen ja käyttöön sekä näkemyksistä väkivaltapalvelujen kehittämisen tarpeista. Lomake sisältää pääasiassa valmiit vastausvaihtoehdot ja kolme avointa kysymystä.
Tutkimuksessa käytettävät valmiit aineistot: Nollalinja ja turvakodit
Nollalinja
Puhelinoperaattori toimittaa kuukausittain anonyymit tiedot Nollalinjan vastattujen ja vastaamattomien puhelujen määristä, ajankohdista ja kestosta. Aineiston avulla tarkastellaan puhelumäärissä tapahtuneita muutoksia koronaepidemian aikana.
Nollalinjan auttavasta puhelimesta kertyy anonyymi palvelunseuranta-aineisto. Nollalinjaan tulevista puheluista kirjataan anonyymi sähköinen palvelunseurantalomake. Palvelunseurantalomakkeen avulla kerätään anonyymia tietoa soittajan roolista, väkivallan muodoista, ilmenemisestä ja seurauksista, sukupuolesta, ikäryhmästä, käytetyistä palveluista ja millaista apua on annettu, arvio keskustelun auttavuudesta ja käytetystä kielestä. Puhelussa ei haastatella soittajia, vaan Nollalinjan työntekijä kirjaa keskustelussa esiin tulleet kerättävät tiedot palvelunseurantalomakkeeseen. Palvelunseurantalomakkeeseen ei täytetä mitään henkilöllisyyteen liittyviä tietoja, vaikka niitä tulisi esille puhelun aikana.
Turvakodit
Turvakotien paikkatietodata sisältää turvakotikohtaisia tietoja avoimista asiakaspaikoista tiettynä aikana. Turvakotien työntekijät tallentavat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelimelle.
Turvakodeissa (yhteensä 29) on säännöllisesti tehty tilannekuvaselvitykset koronan vaikutuksista turvakotien toimintaan ja asiakkaiden elämään. Työntekijä/turvakoti on täyttänyt sähköisen lomakkeen, jossa on tietoa koronapandemian vaikutuksista henkilöresursseihin ja asiakkaiden tilanteisiin ja avun tarpeeseen (ei asiakaskohtaista tietoa). Turvakotien ammattilaiset ovat täyttäneet lomakkeen korona-pandemian akuutissa vaiheessa viikoittain ja sen jälkeen joka toinen viikko.
