Työpakettien kuvaukset

Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteista niiden yleisyyden ja niiden aiheuttamien sairauksien ja toiminnanrajoitteiden takia. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat myös suuria taloudellisia haasteita, jotka vaativat poliittisia toimia. 

Vuonna 2016 useampi kuin joka kuudes Euroopan Unionissa (EU) asuva kärsi mielenterveydellisestä haasteesta. Tämä tarkoittaa noin 84 miljoonaa ihmistä. Lisäksi samana vuonna 165 000 kuolemantapauksen EU-alueella katsottiin johtuvan joko mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöistä, kun mukaan lasketaan itsensä vahingoittaminen. 

Mielenterveyden häiriöiden arvioidaan aiheuttavan WHO:n mukaan Euroopan alueella 14,4 prosenttia sairaana eletyistä elinvuosista (YLD) ja 5,8 prosenttia haittapainotetuista elinvuosista (DALY). Mielenterveyden häiriöt ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi suurin sairaana elettyjen vuosien aiheuttaja ja neljänneksi suurin haittapainotettujen elinvuosien aiheuttaja Euroopan alueella. Vuonna 2015 mielenterveysongelmien kokonaiskustannuksien on mitattu olevan yli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta EU:n alueella eli yli 600 miljardia euroa. 

Mielenterveyspalveluja tuotetaan monin eri tavoin

Monilla eurooppalaisilla mailla on käytössä toimintapolitiikkoja ja ohjelmia, joilla pyritään vaikuttamaan eri-ikäisten mielenterveyden haasteisiin. Siitä huolimatta mielenterveyden edistämiseksi voidaan tehdä paljon nykyistä enemmän. Mielenterveyspalveluita tuotetaan EU-maissa monin eri tavoin. On maita, joissa hoitoa annetaan enimmäkseen suurissa psykiatrisissa sairaaloissa, kun taas osassa maita mielenterveyden haasteiden hoitoa tarjotaan enimmäkseen avohoitona. Tarvetta mielenterveyden priorisoinnille lisää meneillään oleva COVID-19 pandemia. 

Nykyinen tilanne korostaa mielenterveyteen liittyviä tarpeita ja haasteita, joita mielenterveyspalveluiden järjestelmät kohtaavat ja joihin ne pyrkivät vastaamaan. Yli 15 vuotta kestäneiden EU:n toimien pohjalta, mukaan lukien Mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoimi ja EU Kompassi -hanke, Terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja tarttumattomien tautien ohjausryhmä on valinnut kaksi parasta käytäntöä osaksi JAImpleMental -hanketta: 

  1. Mielenterveyspalvelujen organisoinnin ja toteuttamisen uudistuksen Belgiasta ja 
  2. Itsemurhien ehkäisyn SUPRA-mallin Itävallasta. 

Tavoitteena on levittää näiden parhaiden käytäntöjen hyödyt osallistujamaihin.

Työpakettien kuvaukset

Työpaketti 1. Koordinointi 

Vastaa hankkeen kokonaistoiminnasta, koordinoinnista ja johtamisesta varmistaen, että hankkeen työsuunnitelma toteutetaan suunnitellusti tai toteutusvaiheessa sovittujen muutosten mukaisesti. Työpaketti seuraa edistymistä johdonmukaisesti hankkeen tavoitteisiin ja suoritteisiin perustuen sekä tekee tarvittaessa muutoksia työsuunnitelmaan yhteisesti tehtyjen päätösten mukaisesti. 

Työpaketti 2. Tulosten levittäminen 

Vastaa kaikista toimista, joilla varmistetaan, että hankkeen tulokset ja tuotokset ovat kohderyhmien saatavilla ja nähtävissä. 

Työpaketti 3. Arviointi 

Kattaa hankkeen prosessin sisäisen arvioinnin, tulosten saavuttamisen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioinnin hankkeen vaikutuksesta kohderyhmään sekä mielen-terveysjärjestelmiin ja -politiikkoihin Euroopassa. 

Työpaketti 4. Kestävyys 

Vastaa hankkeen tulosten juurruttamisesta. Keskitytään erityisesti hankkeen tulosten siirtämiseen niihin prosesseihin, joita tarvitaan tiedon juurruttamiseen politiikkaan ja käytäntöön. 

Työpaketti 5. Mielenterveyspalvelujen uudistamiseen liittyvien Belgian parhaiden käytäntöjen käyttöönotto ja pilotointi 

Tavoitteena on tukea mielenterveyspalvelujen johtamisen ja organisoinnin mukauttamista laitoshoidosta kohti (kestäviä) monialaisten, yhteisöpohjaisten, asiakaskeskeisten ja integroitujen paikallisten mielenterveyden edistämis-, hoito- ja ehkäisyverkostojen ja -palvelujen perustamista osallistujamaihin. 

Työpaketti 6. Itsemurhien ehkäisyä koskevan itävaltalaisen "SUPRA" -mallin parhaiden käytäntöjen käyttöönotto ja pilotointi 

Tavoitteena on tukea tiedon ja laadun parantamista osallistuvien maiden itsemurhien ehkäisyyn liittyvissä palveluissa.