A-streptokokin aiheuttamat vakavat infektiot ovat lisääntyneet viime vuoteen verrattuna

Julkaisuajankohta 29.8.2023

A-streptokokin aiheuttamien invasiivisten infektoiden määrä on tartuntatautirekisteriin tehtyjen ilmoitusten perusteella lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna tapauksia oli yhteensä 229, mutta tänä vuonna rekisteriin on ilmoitettu jo 279 tartunnasta. Koronavuosia edeltävästi tartuntoja oli vuonna 2018 372 ja vuonna 2019 348. Lisääntyneiden tautitapausten osasyynä voi olla koronarajoitusten poistaminen, jonka jälkeen ihmisten kanssakäyminen on lisääntynyt. 

A-streptokokki-infektion aiheuttajina on useita eri A-streptokokkityyppejä. Osan näistä, kuten emm1-tyypin, tiedetään liittyvän vakaviin pehmytkudosinfektioihin ja muihin vakaviin taudinkuviin. Useat Euroopan maat ovat ilmoittaneet A-ryhmän streptokokki-infektioiden määrän lisääntymisestä yleisesti, mutta myös emm1-tyypin määrän lisääntymisestä. 

Myös Suomessa emm1-tyypin osuus invasiivisten infektioiden aiheuttajana on suurentunut verrattuna edeltävään vuoteen. Invasiivisen infektion aiheuttaneista A-streptokokeista 12 prosenttia on emm1-tyyppiä ja sitä on todettu tasaisesti kuluvan vuoden aikana.  

Vakavat infektiot painottuvat vanhempiin ikäluokkiin: yli 65-vuotiaiden osuus on ollut noin 40 prosenttia. Lapsilla vakavat infektiot ovat olleet harvinaisia. Vakaville infektioille altistavat erityisesti korkea ikä, elimistön puolustuskykyä heikentävät sairaudet sekä pistohuumeiden käyttö.

A-streptokokki aiheuttaa tavallisesti nielu- tai ihotulehduksen

A-streptokokki eli Streptococcus pyogenes aiheuttaa tavallisesti nielutulehduksen eli angiinan lisäksi ihon tulehdustauteja kuten esimerkiksi märkärupea ja ruusua. Vakavista A-streptokokki-infektioista puhutaan, kun bakteeri todetaan verestä tai selkäydinnesteestä tai jos kyseessä on vaikea iho- ja pehmytkudosinfektio. 

Valtaosa A-streptokokki-infektioista on lieviä nielutulehduksia ja ihoinfektiota, joiden määrää Suomessa ei seurata kansallisesti. THL seuraa verestä ja selkäydinnesteestä eristettyjen A-streptokokkien aiheuttamia invasiivisia infektiota, jotka raportoidaan tartuntatautirekisteriin. 

A-streptokokki tarttuu pisara- ja kosketustartuntana, mutta se saattaa tarttua myös infektoituneiden ruoka-aineiden välityksellä. 

Nopea hoidon aloitus parantaa ennustetta 

Erityisesti kuumeisen nielu- tai ihoinfektion yhteydessä tulee muistaa A-streptokokki-infektion mahdollisuus. Kuumeisen nielutulehduksen tai tulirokon yhteydessä tauti todetaan tavallisimmin nielunäytteestä antigeenipikatestillä tai bakteeriviljelyllä.

A-streptokokki-infektiot hoidetaan antibiootilla ja vakavat tautimuodot sairaalassa suonensisäisellä antibiootilla. Antibioottihoidon nopea aloitus on tärkeää ja se parantaa ennustetta vakavan taudin kohdalla.

A-streptokokki-infektioiden ja epidemioiden tärkeitä ehkäisykeinoja ovat hyvä käsi- ja yskimishygienia. A-streptokokkitauteja todetaan eniten talvikuukausina, ja ne voivat esiintyä virusinfektioiden kuten influenssan jälkitautina.  

A-ryhmän streptokokkia vastaan ei ole rokotetta, mutta vesirokkoa ja kausi-influenssaa vastaan voi rokottautua. Etenkin lapsilla vaikeita iho- ja pehmytkudosinfektioita todetaan vesirokon jälkeen. 

Lisätiedot

A-ryhmän streptokokin aiheuttamia vakavia infektioita tavanomaista enemmän  (THL:n uutinen 3.3.2023)

A-ryhmän streptokokki (THL)

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi (THL)

Hanne-Leena Hyyryläinen 
erikoistutkija
THL 
[email protected] 

Tuula Hannila-Handelberg
ylilääkäri
THL
[email protected] 
 

Infektiotaudit ja rokotukset Infektiotaudit ja rokotukset