Alkoholin kotiinkuljetus saattaa lisätä alkoholin käyttöä ja päihdepalveluiden tarvetta osalla ihmisistä
Alkoholijuomien verkkokauppa ja kotiinkuljetus ovat maailmanlaajuisesti suhteellisen uusia ilmiöitä, jotka luovat uudenlaisia haasteita alkoholin vähittäismyynnin valvonnalle ja vastuullisuusperiaatteiden noudattamiselle. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti myös Suomessa valmistellaan alkoholijuomien verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen käynnistämistä.
Kansainvälisessä tutkimuksessa on nostetut esiin kotiinkuljetustoiminnan haasteita. Keskeiset ongelmat liittyvät ikärajavalvonnassa havaittuihin puutteisiin ja alkoholin suurkulutukseen pitkällä aikavälillä ja yksittäisillä juomiskerroilla.
Alkoholin kotiinkuljetuksesta haastattelussa tutkimusprofessori Pia Mäkelä ja erikoistutkija Katariina Warpenius Mielenterveys, päihteet ja riippuvuudet -uutiskirjeeseen.
Vaikuttaako siltä, että alkoholin kotiinkuljetus on toteutumassa?
Kyllä. STM valmistelee hallituksen esitystä ja tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan.
Millaisia vaikutuksia tällä voisi olla sotepalveluihin? Onko vaikutuksista jossain muussa maassa tietoa?
Tästä ei ole tietoa aikaisemman tutkimuksen perusteella. On kuitenkin monia eri syitä, joiden vuoksi kotiinkuljetus voisi lisätä alkoholin riskikäyttäjien ja alkoholiongelmia kokevien henkilöiden alkoholinkäyttöä, mikä todennäköisesti silloin lisäisi myös päihdepalveluiden tarvetta.
Voisiko ikärajavalvonta ja päihtyneelle myynnin estäminen toimia ja millaisia ongelmia voi ilmetä?
Ikärajavalvonta on tehokas keino ehkäistä alaikäisten alkoholinkäyttöä, ja suomalaiset kannattavat laajalti nykyisiä myynnin ikärajoja. Kotiinkuljetuksessa ostajan henkilöllisyys ja ikä olisikin syytä aina tarkistaa sekä juomia tilattaessa että toimitettaessa, ja tuotteet tulisi luovuttaa henkilökohtaisesti tilaajalle. Ikärajojen ja päihtyneille myynnin valvonta alkoholijuomien kotiinkuljetuksessa edellyttää kotiinkuljetustoiminnan luvanvaraisuutta, jotta viranomaisilla olisi edes teoreettinen mahdollisuus valvoa alkoholinmyynnin vähittäiskauppaa.
Päihtyneille myynnin valvonta on myös tärkeää. Etenkin ”pikatilaukset” eli mahdollisuus tilata alkoholijuomia ilman viivettä ovat eri maissa johtaneet juomistilanteiden pitkittymiseen ja edelleen suurien alkoholimäärien juomiseen kerralla tilauksen yhteydessä.
Nyt vähittäismyymälä luo ympäristön, jossa myyjien on helpompi valvoa ikärajoja, alkoholijuomien välittämistä ja päihtyneille myyntiä kuin kotiinkuljetustilanteissa. Kun alkoholin kotiinkuljetusta hoitava henkilökunta joutuisi kieltäytymään alkoholijuomien luovutuksesta joko ikärajan, välitysepäilyn tai päihtymyksen vuoksi, tämä tapahtuisi yleensä asiakkaan kotiovella ilman muun henkilökunnan tai vartijoiden tukea.
Lisääntyvätkö alkoholikuolemat, jos kotiinkuljetus sallitaan?
Mikäli alkoholiongelmia kokevat henkilöt lisäävät alkoholinkulutustaan tämä voi näkyä alkoholisairauksien ja kuolemien lisääntymisenä. Kotiinkuljetus voi myös mahdollistaa humalajuomistilanteiden pitkittymisen, mikä voi lisätä akuuttien alkoholihaittojen, kuten tapaturmien ja myrkytysten, riskiä.
Pitkällä tähtäimellä kotiinkuljetustoiminnan käynnistäminen saattaisi vaikuttaa niin, että ihmiset, joilla on alkoholiongelma, lisäisivät kulutustaan muita enemmän. Tästä syystä haitat väestötasolla voisivat lisääntyä enemmän kuin vain alkoholin kokonaiskulutuksen pohjalta voisi päätellä.
Miten sote-palvelut voivat varautua alkoholin kotiinkuljetuksen sallimiseen?
Alkoholijuomien kotiinkuljetukseen liittyvien hyvinvointi- ja terveysriskien ehkäisy ja haittojen vähentäminen ovat ennen kaikkea elinkeinon omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan varassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät joutuvat kuitenkin kantamaan vastuun erilaisista alkoholihaitoista, mikäli niiden ennaltaehkäisyssä ei onnistuta.
Suomessa alkoholijuomia kulutetaan tyypillisimmin kotiympäristöissä eli omassa tai toisen kodissa tai muussa yksityisessä tilassa. Tästä syystä alkoholijuomien kotiinkuljetukseen
liittyy erityistä huolta myös perheiden hyvinvoinnin kannalta. Kotiinkuljetustoiminnan käynnistäminen voisi lisätä erilaisten alkoholinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen lisäksi myös erilaisia sosiaalisia haittoja perheissä, kuten lähisuhdeväkivaltaa ja lasten laiminlyöntiä.
Suomi on vahvasti jakautunut alueittain, ja alkoholisairastavuus kuormittaa palvelujärjestelmää eri tavoin eri osissa maata. Myös kotiinkuljetustoiminnan mahdolliset haasteet voivat kasautua hyvinvointialueille, joilla alkoholihaitat jo nyt ovat yleisempiä.