Alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä, vaikka kokonaiskulutus on vähentynyt
Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa vähentynyt vuodesta 2008, alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä. Alkoholin aiheuttaminen terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu 11 prosenttia 20–79-vuotiaista (450 000 henkilöä). Pitkäaikaisen käytön terveyshaittojen riskiraja tarkoittaa miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 alkoholiannosta viikossa.
Vähintään kerran kuussa viisi alkoholiannosta kerralla juo 23 prosenttia 20–79-vuotiaista (noin 940 000 henkilöä), mikä altistaa humalatilaan liittyville riskeille.
Tiedot selviävät tuoreesta raportista, joka pohjautuu vuonna 2023 THL:n Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen yhteydessä kerättyyn Juomatapatutkimukseen.
Riskijuominen on hieman vähentynyt edellisestä Juomatapatutkimuksesta, joka tehtiin vuonna 2016: tuolloin kohtalaisen tai suuren pitkäaikaishaittojen riskin ryhmään kuului 13 prosenttia ja humalatilaan liittyville riskeille altistui kuukausittain tai useammin 26 prosenttia suomalaisista.
”Vaikka säännöllinen alkoholinkäyttö ja riskikäyttö ovatkin hieman vähentyneet, erityisesti humalajuominen on edelleen tavallista. Yhteensä noin kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön, joko humalajuomiseen tai pitkäaikaisen alkoholinkäytön terveysriskeihin”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Vuonna 2023 miehet kuluttivat keskimäärin 13 litraa puhdasta alkoholia vuodessa eli noin 17 alkoholiannosta viikossa, ja naiset viisi litraa eli noin kuusi alkoholiannosta viikossa. Kerralla juodut alkoholimäärät olivat miehillä keskimäärin 4,7 annosta ja naisilla 3,2 annosta.
Alkoholia juodaan tyypillisimmin kotona ja viikonloppuisin
Alkoholihaitat koskettavat myös muita ihmisiä kuin alkoholia käyttävää henkilöä, erityisesti läheisiä. Lähes joka kolmas (32 %) vastaajista kertoi, että jollakulla heidän läheisistään oli omasta alkoholinkäytöstään johtuvia ongelmia. Tämä vastaa noin 1,35 miljoonaa suomalaista.
Vuonna 2023 kolme neljäsosaa (77 %) alkoholinkäyttökerroista sijoittui kotiympäristöihin, joissa usein myös lapset altistuvat vanhempiensa alkoholinkäytölle.
Runsas alkoholinkäyttö usein lisää ja pahentaa lähisuhdeväkivaltaa ja muita ongelmia lähisuhteissa. Naiset kokivat läheistensä alkoholiongelmia miehiä yleisemmin. Toisaalta miehet kokivat omasta alkoholinkäytöstään johtuvia haittoja enemmän kuin naiset.
Vakavimmat alkoholihaitat, kuten alkoholikuolemat, painottuvat miehiin ja sosioekonomisesti haavoittuvammassa asemassa oleviin.
Alkoholinkäyttö on voimakkaasti keskittynyt viikonloppuihin: 68 prosenttia kaikista juomiskerroista ja 79 prosenttia humalakerroista ajoittui perjantain ja lauantain välille. Lauantai-iltana kello kahdeksan ja yhdeksän välillä 16 prosenttia 20–79-vuotiaista suomalaisista eli noin 630 000 henkilöä nautti alkoholia.
Alkoholia nautitaan keskimäärin vain harvoin ruuan kanssa. Viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia. Muutoin olutta juodaan Suomessa runsaasti. Jopa 45 prosenttia tilastoidusta kulutuksesta oli olutta vuonna 2023.
”Kun katsotaan suomalaisten juomatapoja, alkoholinkäyttö ei ole laajassa mitassa muuttunut osaksi arkipäivää, mikä on hyvä asia alkoholisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Työn viikkorytmi näyttää edelleen määrittävän vahvasti suomalaisten alkoholinkäyttöä, joka keskittyy viikonloppuun ja illan ja yön tunteihin”, sanoo erikoistutkija Katariina Warpenius THL:stä.
Vastuullista alkoholipolitiikkaa tarvitaan haittojen ehkäisyyn
Alkoholin saatavuutta, hintaa ja markkinointia sääntelevillä toimilla voidaan tutkitusti ja kustannustehokkaasti vaikuttaa koko väestön alkoholinkäyttöön ja edelleen alkoholihaittojen yleisyyteen.
Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmän purkamisella olisi kauaskantoisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Samoin alkoholijuomien verkkokauppa ja toimittaminen erityisesti koteihin voi lisätä entisestään runsaasti alkoholia käyttävien juomista, mikä heijastuu myös lähisuhteisiin.
”On kriittinen kysymys, riittääkö hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky alkoholin riskikäytön seulontaan, puheeksiottoon ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa nykyiselläänkään. Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi kestävällä tavalla tarvitaan edelleen pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaista vastuullista alkoholipolitiikkaa, jolla voidaan ennaltaehkäistä alkoholihaittoja”, Warpenius tähdentää.
Lisätietoa
Suomalaisten alkoholinkäyttö, juomatavat ja alkoholihaitat. Juomatapatutkimuksen tuloksia -raportti.
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
Katariina Warpenius
erikoistutkija
puh. 029 524 7019
