Asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden muutoksilla on vaikutusta terveyspalvelujen ja lääkkeiden kulutukseen
Uusien kotimaisten sekä aiempien pohjoismaisten tutkimusten mukaan ihmiset kuluttavat julkisen perusterveydenhuollon palveluja ja lääkkeitä enemmän silloin, kun niiden hinta on matalampi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajassa tutkimushankkeessa tarkasteltiin terveydenhuollon asiakasmaksujen muutosten vaikutuksia. Samalla tutkijaryhmä laati katsauksen pohjoismaisista tutkimuksista, joissa on pyritty asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden vaikutusten arviointiin laajojen rekisteriaineistojen avulla.
Sekä uudet kotimaiset että aiemmat pohjoismaiset tutkimukset raportoivat melko johdonmukaisesti asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden vaikuttavan palvelujen ja lääkkeiden kulutukseen. Tämä intuitiiviselta kuulostava tulos ei ole itsestäänselvyys.
”On esitetty myös ajatus, että terveydenhuollossa palveluiden hinnan rooli olisi hyvin pieni ja terveyspalvelujen käyttö olisi hyvin pitkälti tarveperusteista”, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija ja THL:n vieraileva tutkija Tapio Haaga.
Tutkimusnäyttö ei sen sijaan johdonmukaisesti puolla käsitystä, että pienituloiset reagoisivat maksujen muutoksiin suurituloisia herkemmin. Osassa tutkimuksista eroa pieni- ja suurituloisten välillä ei havaita. Erityisesti perusterveydenhuollon käyntimaksujen osalta useampi tutkimus kuitenkin raportoi, että pienituloiset ovat reagoineet maksumuutoksiin käyntimäärissä mitattuna vahvemmin kuin suurituloiset.
”Tutkimustulosten valossa on kuitenkin epäselvää, miten havaitut käyttäytymismuutokset vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin”, Haaga sanoo.
Katsauksessa mukana tuoreita kotimaisia tutkimuksia
Raportin yhteydessä tehtiin neljä terveyskeskusmaksuihin rajautuvaa tutkimusta, joiden tekemiseen osallistui tutkijoita THL:stä, Turun yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta ja Laboresta. Kaksi tutkimuksista oli osa sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaa jälkiarviointia Sanna Marinin hallituksen toteuttamasta asiakasmaksulain osittaisuudistuksesta.
Terveyskeskuksen hoitajakäynneistä perittävät asiakasmaksut yleistyivät Suomessa vuosina 2014–2021. Hoitajamaksujen vaikutuksiin keskittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että hoitajakäyntien määrä laski keskimäärin 9–12 prosenttia asiakasmaksun käyttöönottoa seuranneen vuoden aikana verrattuna alueisiin, jotka eivät ottaneet hoitajamaksua käyttöön tai ottivat sen käyttöön vasta myöhemmin. Heinäkuussa 2021 eduskunta hyväksyi asiakasmaksulain muutoksen, joka poisti hoitajamaksut. Tämän muutoksen vaikutuksista palvelujen käyttöön ei kyetty saamaan näyttöä puolesta tai vastaan, sillä aineistosta ei kyetty muodostamaan uskottavaa verrokkiryhmää pandemia-aikana.
Hankkeen toisessa osatutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että terveyskeskusmaksun poisto Helsingissä vuonna 2013 olisi lisännyt terveyskeskuslääkärikäyntien määrää noin 4 prosenttia. Laskelmassa on oletettu, että ennen politiikkamuutosta havaittu lääkärikäyntien määrän kasvu Helsingissä suhteutettuna vertailukuntiin olisi jatkunut samanlaisena myös politiikkamuutoksen jälkeen.
Terveyskeskusmaksua peritään Suomessa vain täysi-ikäisiltä. Erään osatutkimuksen mukaan terveyskeskuslääkärikäyntien määrä väheni 18 vuotta täyttäneillä naisilla 4–5 prosenttia täysi-ikäisiltä asiakasmaksua perineissä kunnissa verrattuna kuntiin, joissa asiakasmaksua ei peritty (Helsinki) tai joissa opiskelijat oli vapautettu asiakasmaksusta.
Osana hanketta THL toteutti myös tutkimuksen, jossa lähetettiin kotitalouksille kirjeitse tietoa hoitajamaksun poistumisesta asiakasmaksulain uudistuksen myötä. Tutkimuksessa ei saatu näyttöä, että tiedotus olisi vaikuttanut hoitaja- tai lääkärivastaanottojen määrään terveyskeskuksissa. Pandemia-ajan vaikutukset sekä palvelujen kysyntään että tarjontaan voivat kuitenkin rajoittaa tuloksen yleistettävyyttä. Aineistorajoitteiden takia jäi myös epäselväksi, oliko kirjeillä vaikutusta yhteydenottojen määrään terveysasemille.
Asiakasmaksuilla voi olla useita ja osin ristiriitaisia tavoitteita, kuten palvelujen käytön ohjaus, palvelujen rahoitus ja toisaalta maksujen kohtuullisuus, jotta ne eivät nouse esteeksi palvelujen saamiselle. Tuoreet kotimaiset tutkimukset ovat merkittävä lisä kansalliseen tietopohjaan tarjoten rekisteriaineistoihin perustuvaa näyttöä politiikkamuutosten vaikutuksista palvelujen käyttöön. Lisäksi nyt julkaistu raportti tiivistää muun pohjoismaisen tutkimuskirjallisuuden tulokset päätöksenteon tueksi sekä tarjoaa tutkijanäkökulman siitä, millä jälkiarvioinnin läpinäkyvyyttä ja edellytyksiä voidaan tulevaisuudessa parantaa.
Lisätietoa
Tapio Haaga, Lauri Sääksvuori & Jussi Tervola. Asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden vaikutukset terveydenhuollon käyttöön – Hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 2/2024.
Yhteystiedot
Tapio Haaga
vieraileva tutkija
THL
sähköposti: [email protected]
Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6134
sähköposti: [email protected]
